Suomalais-ruotsalainen pataljoona taisteluvalmis
”Yhteistoimintakyky luodaan tällaisissa harjoituksissa”
Trident Juncture 18:ssa Maavoimat todentaa ja hienosäätää kansainvälistä yhteensopivuuttaan. Alikersantti Kai Eskelisen mukaan yhteisharjoittelu kumppaneiden kanssa lisää valmiuttamme antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua, jos sitä tarvitaan ja pyydetään.
Avun vastaanotto tosipaikan tullen edellyttää, että molemmat osapuolet tuntevat toisensa. Kansainvälinen harjoitustoiminta mahdollistaa eri osa-alueiden harjoittelun ja yhteistyön syventämisen. Harjoituksissa päästään hienosäätämään yhteistyötä esimerkiksi johtamisen, toimintatapojen ja kaluston osalta.
Harjoittelu tekee mestarin
Trident Juncture 18 -harjoituksen taisteluvaihe on käynnistymässä. Suomen kansainvälinen valmiusjoukko (jääkärikomppania) ja sen kalusto on siirretty onnistuneesti Norjaan ja sulautettu osaksi ruotsalaispataljoonaa. Henkilöstön ja kaluston nopea keskittäminen edellyttää ammattitaitoa, jota on vuosien varrella hankittu kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä ja harjoituksista.
Ennen Norjaan siirtymistä suomalainen jääkärikomppania on esitellyt omaa osaamistaan, toimintatapojaan ja kalustoaan ruotsalaispataljoonalle Ruotsin Älvdalenissa. Yhteisharjoitteluun on kuulunut muun muassa taisteluharjoittelua pataljoonan kokoonpanossa.
Yhteistoimintakyky luodaan tällaisissa harjoituksissa"
Alikersantti Kai Eskelinen palvelee Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa Porin prikaatissa. Hänen mielestään on tärkeää, että suomalaiset osallistuvat kansainvälisiin harjoituksiin.
– Tekemällä ja käytännön harjoituksin oppii. Jos meiltä pyydetään tai jos me itse tarvitsisimme sotilaallista apua, niin sitä voidaan antaa ja ottaa vastaan tehokkaasti, kun on etukäteen harjoiteltu, hän lisää.
– Näin ison kokoonpanon harjoittelussa yksittäinen taistelija ei välttämättä huomaa, miten yhteensopivuutta lisätään juuri siinä kyseisessä harjoitusvaiheessa. Kuitenkin juuri näissä harjoituksissa sitä yhteistoimintakykyä luodaan, sillä esimerkiksi eri johtoportaat ja aselajit saadaan näin toimimaan saumattomasti yhdessä, Eskelinen pohtii.
Hän kertoo esimerkin yhteisharjoitteluvaiheesta:
– Yhden meidän miehistönkuljetusajoneuvomme rengas oli puhjennut, ja renkaan paikkaamisessa tarvittiin ruotsalaisen kunnossapitoryhmän tukea, Eskelinen kertoo esimerkin yhteistoiminnasta.
Harjoittelun lomassa Eskelinen on ennättänyt myös keskustella ja vaihtaa kokemuksia ruotsalaisten kanssa.
– Olen puhunut ruotsalaisten kanssa ja tutustunut heidän toimintatapoihinsa. Esimerkiksi erään konekiväärimiehen kanssa keskustelimme telttojemme eroista, hän kuvailee.
Mausteensa harjoittelulle on tuonut vieraan kielen käyttö kansainvälisessä toimintaympäristössä.
– Yhteistoiminnassa ei ole ollut isoja ongelmia, ymmärrämme toisiamme hyvin, ja toimintatapamme ovat aika samankaltaisia, toteaa Eskelinen.
Hyvin koulutettuja sotilaita
Korpraali Gustav Rosenberg Ruotsin Etelä-Skånen rykmentistä kuvailee, että yhteisharjoittelu on ollut koulutuksellisesti haastavaa.
– Olemme harjoitelleet kylmissä olosuhteissa toimimista ja toimintakyvyn säilyttämistä, Etelä-Ruotsista kotoisin oleva Rosenberg kertoo.
Rosenberg on tutustunut suomalaisvarusmiehiin ja pitää heitä kurinalaisina.
– He ovat hyvin koulutettuja ja motivoituneita tehtäviinsä, hän luonnehtii.
Rosenberg katsoo, että yhteisharjoitteluvaihe on merkityksellinen ennen suurempiin ja haastavampiin harjoituksiin siirtymistä. Rosenberg uskoo, että nyt alkava taisteluharjoitus haastaa suomalais-ruotsalaisen joukon.
– Harjoitus tulee olemaan rankka. Siirrymme todennäköisesti pitkiäkin välimatkoja jalan, koska alueen maasto ja tiestö ovat erilaisia. Lisäksi kylmä sää ja vastuullinen tehtävä lisäävät tietenkin jännitystä, hän päättää.
Joukko taisteluvalmiina
Taisteluharjoitusvaiheen kynnyksellä alikersantti Eskelinen tiivistää tunnelmat – olo on luottavainen.
– Tämän yhteensovittamisvaiheen jälkeen voin sanoa, että olemme taisteluvalmiina! Keskeinen tekijä on taisteluvalmiuden kannalta on se, että komppanian ja pataljoonan johto osaavat hommansa. Eli kun saamme käskyt ja tehtävät "sisään" omalle joukkueellemme, niin pärjäämme varmasti.
Maavoimien harjoitusjoukon johtajan, everstiluutnantti Tapio Huhtamellan mukaan kansainvälisessä toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää, että joukot tuntevat toistensa toimintatavat ja myös luottavat toisiinsa.
– Jo harjoituksen alku on osoittanut, että aiemmin luodulla perustalla on hyvä jatkaa eteenpäin, hän kiteyttää.
