Puolustusvoimat ja Nato
Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Nato-jäsenyyden myötä Suomi liittyi osaksi Naton yhteistä puolustusta, mikä nostaa Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Naton jäsenenäkin Puolustusvoimien ydintehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomi päättää myös jatkossa itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.
Olemme koonneet tälle sivulle lisätietoja Natosta sekä vastauksia yleisiin kysymyksiin Suomen jäsenyyden vaikutuksista Puolustusvoimiin.
Lisätietoa Natosta:
- Valtioneuvoston Nato-sivusto
- Puolustusministeriön Nato-sivusto
- Naton verkkosivusto
- Nato-sanasto suomeksi ja ruotsiksi
- What is NATO
Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallisen liittymisprosessin päättäminen
Suomen Nato-jäsenyyden muodollinen sotilaallinen liittymisprosessi päätettiin Naton transformaatiojohtoportaan (Allied Command Transformation, ACT) ja Puolustusvoimien yhteisellä päätöksellä ja julkilausuman allekirjoituksella. Allekirjoitustilaisuus järjestettiin Presidentinlinnassa maanantaina 12. kesäkuuta 2023.
Sotilaallisen liittymisprosessin päämääränä on ollut mahdollistaa Puolustusvoimien osallistuminen Naton toimintaan muiden jäsenvaltioiden asevoimien tapaan. Prosessin aikana Puolustusvoimat on saanut Natolta tietoa sen toiminnoista ja tukea niihin osallistumiseen valmistautumisessa. Puolustusvoimien toimintaa on sovitettu yhteen Naton kanssa heinäkuusta 2022 alkaen osana sotilaallista liittymisprosessia.
Puolustusvoimien kalusto on pääosiltaan Nato-yhteensopivaa samoin kuin joukkojen toimintatavat. Osallistuminen Naton toimintaan muiden jäsenvaltioiden tapaan edellyttää tiettyjä muutoksia esimerkiksi lainsäädäntöön, johtamisrakenteeseen ja henkilöstöön.
Sotilaallisen liittymisprosessin aikana on sovitettu yhteen asioita hyvin kattavasti Puolustusvoimien eri toimialoilla. Alle on koottu esimerkkejä valmistelluista asiakokonaisuuksista.
Henkilöstötoimiala
• Kansallisissa tehtävissä palvelevan henkilöstön lisääminen Natossa.
• Naton rakenteisiin asetettaviin henkilöihin liittyvät valmistelut.
• Kotimaassa tarvittavan lisähenkilöstön suunnittelu.
• Puolustusvoimien gender-toiminnallisuuden rakentamisen valmistelu.
• Nato-tehtävissä palvelevan henkilöstön kielitaitotestauksen resurssin lisääminen.
Operatiivinen toimiala
• Tiedonvaihdon jatkaminen ja tilannekuvavaihdon kehittäminen.
• Operatiiviseen suunnitteluun osallistuminen.
• Yhteysupseeritoiminnan jatkaminen.
• Naton joukkojenmuodostusprosessiin osallistumisen valmistelu.
• Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisen valmistelu.
• Kyberpuolustuksen yhteistoiminnan kehittäminen.
Logistiikkatoimiala
• Isäntämaatukijärjestelyiden ylläpitäminen ja kehittäminen.
• Lääkintäalan kansallisten organisaatioiden ja osaamisen kehittämisen valmistelu.
Suunnittelutoimiala
• Naton puolustussuunnitteluprosessiin osallistuminen.
• Naton standardisointiin osallistuminen.
• Naton puolustussuunnittelun ja kansallisen pitkän aikavälin suorituskykyjen kehittämisen prosessin harmonisoinnin valmistelu.
Johtamisjärjestelmätoimiala
• Kansallisen ja Naton johtamisjärjestelmien liitettävyyden kehittäminen.
• Naton johtamisjärjestelmäpalveluiden käytettävyyden laajentaminen.
• Kansallisen tiedonhallinnan kehittäminen.
Koulutustoimiala
• Sotilashenkilöstön peruskoulutuksen sisältöjen tarkastaminen.
• Henkilöstön osaamisen kehittämistarpeiden analysointi.
• Henkilöstön koulutuksen ja Nato-osaamisen lisääminen.
• Harjoitustoiminnan kansallisen suunnitteluprosessin harmonisointi Naton prosessin kanssa.
• Kansallisen joukkojen arviointihenkilöstön lisääminen.
Oikeudellinen toimiala
• Puolustushallinnonalan lainsäädännön päivitystyöhön osallistuminen.
• Yhteistoimintaa määrittelevien sopimusten päivittäminen ja uusien sopimusten valmistelu.
• Nato SOFA:n ja Pariisin pöytäkirjan kansallisen implementaation valmisteluun osallistuminen.
Puolustusvoimien yhteensovittamista Naton kanssa jatketaan liittouman jäsenenä vielä vuosien ajan, vaikka sotilaallinen liittymisprosessi päätetään 12.6.2023 yhteisen julkilausuman allekirjoituksella.
Prosessi päätetään, sillä se on edennyt suunnitelman mukaisesti, eikä Puolustusvoimat tarvitse yhteensovittamiseen enää erityistä tukea Natolta.
Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on, että jatkossa Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton turvatakuiden piirissä. Se tekee Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta huomattavasti nykyistä suuremman. Nato-jäsenyys tuo myös mukanaan sellaisia kyvykkyyksiä, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia.
Sotilaallinen liittoutuminen ei vähennä oman vahvan puolustuksen tarvetta. Puolustusvoimien ydintehtävä on jatkossakin Suomen sotilaallinen puolustaminen. Olemme pitäneet ja tulemme jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään vahvaa omaa puolustuskykyä ja jatkamaan kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen ratkaisuna Nato-jäsenyydestä riippumatta.
Puolustusliiton jäsenenä valmistaudumme puolustamaan myös liittolaisiamme. Puolustusvoimista annetun lain muutokseen liittyvä säädösvalmistelu on käynnistetty, mutta tässä vaiheessa on vielä liian aikaista kertoa, miten lakia muutetaan, tai tehtäviä mahdollisesti painotetaan.
Puolustusvoimien päätehtävänä on jatkossakin Suomen puolustaminen. Naton jäsenenä Suomi valmistautuu kuitenkin puolustamaan myös liittolaisiaan. Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjensä mukaisesti liittolaisilleen antamansa sotilaallisen avun luonteen ja laajuuden.
Naton jäsenenä Suomen on kannettava osansa liittokunnan yhteisen puolustuksen velvoitteista oman kansantaloutensa kokoon suhteutetulla tavalla. Lisäksi Suomi osallistuu erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana. Tiedot tarkentuvat jäsenyysprosessin edetessä.
Naton kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomi päättää kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Nato on hallitustenvälinen kansainvälinen järjestö, jolla ei ole ylikansallista päätösvaltaa. Suomi on jo pitkään osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin, yhtenä esimerkkinä tälläkin hetkellä käynnissä oleva KFOR-operaatio.
Jäsenyyden astuttua voimaan painopiste on Naton yhteisen puolustuksen ulottamisessa Suomeen ja siihen liittyvissä toimenpiteissä. Sotilaallinen integraatio on vuosia jatkuva prosessi, joka on toteutettu samankaltaisena kaikkien Natoon vuoden 2004 jälkeen liittyneiden maiden kanssa. Jatkossakin Suomi vastaa ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta.
Asevelvollisuus säilyy myös Nato-jäsenyyden aikana. Nato-jäsenyys ei itsessään tuo muutostarpeita varusmiesten koulutukseen. Varusmiehiä ja vapaaehtoista palvelustaan suorittavia naisia koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen. Jäsenyys ei vaikuta varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan.
Koulutuksen järjestelyjä ja sisältöjä kuitenkin harmonisoidaan tarvittavin osin Naton koulutustoiminnan doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa. Myös kansainvälinen harjoitustoiminta ja muu kansainvälinen yhteistyö lisääntyvät, joten englannin kieltä käytetään jatkossa nykyistä enemmän. Nato-jäsenyys huomioidaan myös varusmiehille annettavassa turvallisuuspolitiikan opetuksessa.
Nato-jäsenyyden velvoitteet aiheuttavat muutostarpeita Puolustusvoimia koskevaan lainsäädäntöön. Säädösvalmistelu on käynnissä, mutta vielä on liian aikaista mennä yksityiskohtiin.
Reserviläisiä koulutetaan jatkossakin Suomen puolustamiseen. Naton siviilitehtävät ovat avoimia kaikille hakuehdot täyttäville jäsenmaiden kansalaisille. Sotilaskoulutus, myös asevelvollisena saatu, luetaan monissa Naton siviilitehtävissäkin eduksi. Muilta osin on liian aikaista kommentoida reserviläisten mahdollista käyttöä Naton sotilastehtävissä.
Nato-jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä sijoitetaan Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin. Lähivuosien aikana puhutaan noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista. Määrät ja tehtävät tarkentuvat sotilaallisen integraatioprosessin edetessä. Sotilastehtävien lisäksi Natossa on tarjolla työtehtäviä siviileille. Niitä voivat hakea kaikki jäsenmaiden kansalaiset.
Kotimaan johtamisrakenne säilyy hyvin pitkälti nykyisenä. Puolustusvoimien henkilöstömäärä kasvanee jäsenyyden myötä kaikissa henkilöstöryhmissä.
Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset jakautuvat usean vuoden ajalle. Nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet henkilöstön osalta toteutetaan henkilöstöjärjestelmän kantokyky huomioiden.
Jäsenyys asettaa jonkin verran lisävaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja kielitaidolle, henkilöstösuunnittelulle ja -hallinnolle. Myös palvelussuhteen ehtoja kansainvälisissä tehtävissä tarkastellaan.
Sotilaallinen liittoutuminen nostaa pidäkettä ja ennaltaehkäisee sotilaallisen kriisin syntymistä. Suomi pitää silti jatkossakin ensi sijassa itse huolta omasta puolustuskyvystään.
Naton suurimmat vaikutukset puolustuskyvylle ovat liittolaismaiden tuoma voiman moninkertaistuminen sekä suorituskyvyt, joita pienen maan ei ole mahdollista hankkia itsenäisesti. Näitä ovat esimerkiksi nykyistä laajemmat tiedustelukyvykkyydet, ilmaan nostettu valvontakyky (AWACS), avaruussuorituskyvyt, ja muun muassa sukellusvenekyvykkyydet.
Nato ei määrää, mitä sen jäsenmaiden tulee hankkia. Se kuitenkin ohjaa puolustussuunnitteluprosessilla jäsenmaiden suorituskykyjen kehittämistä, jotta Naton Euroopan joukkojen komentajan olisi mahdollista tarpeen tullen saada tehtävänsä edellyttämät joukot käyttöönsä.
Prosessi ei ohjaa minkään yksittäisen välineen hankintaa, mutta laajemmin sitä, minkälaisia suorituskykyjä jäsenmaiden asevoimien tulisi käyttöönsä kehittää ja hankkia.
Lähtökohtaisesti jokainen Naton jäsenmaa vastaa oman alueensa koskemattomuuden valvonnasta ja sen turvaamisesta. Suomella on toimiva ja koeteltu aluevalvontajärjestelmä.
Suomen on mahdollista pyytää liittokunnalta tukea aluevalvontaansa, mikäli tilanne niin edellyttää. Naton jäsenvaltioilla ja itse liittokunnalla on myös käytössään sellaisia suorituskykyjä, joilla voidaan täydentää omaa järjestelmäämme, lisätä ennakkovaroitusaikaa sekä tehostaa valvonnan ulottuvuutta ja tilannekuvan muodostusta. Jäsenenä Suomi voi halutessaan pyytää näitä suorituskykyjä käyttöönsä.
Merkittävin muutos on kansainvälisten joukkojen laajempi osallistuminen Suomessa toteutettaviin harjoituksiin. Suomalaisten joukkojen osallistuminen harjoituksiin ulkomailla ei välttämättä lisäänny, mutta harjoitukset tulevat kohdistumaan entistä selkeämmin jäsenyyden asettamiin vaatimuksiin.
Kokonaisuuden suunnittelu on vasta alussa ja jatkuu sotilaallisen integraatioprosessin edetessä.
Naton jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen pitkäaikainen taso on ollut tämän alapuolella, lähivuosina taso saavutetaan johtuen strategisista hankkeista ja puolustuskyvyn nostoon osoitetusta lisärahoituksesta.
Suomelle asetettavat yhteisen puolustuksen suorituskykytavoitteet tulevat edellyttämään resurssipanostuksia puolustuskyvyn kehittämiseen. Tarkempia tietoja Nato-jäsenyyden kustannuksista löydät Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilta.
Puolustusvoimien kalusto on pääosiltaan Nato-yhteensopivaa, samoin joukkojen toimintatavat. Puolustusvoimien materiaalihankkeissa tämä on ollut vaatimuksena jo pitkään.
Puolustusvoimien johtamisrakenteita yhteensovitetaan Naton kanssa tarvittavilta osin. Muutostarpeet tarkentuvat sotilaallisen integraation edetessä.
Puolustusvoimien käyttökielet ovat jatkossakin suomi ja ruotsi. Naton kanssa asioidessa sekä tietyissä erityistapauksissa (esim. lentopalvelus) voidaan käyttää englantia. Samoin osa ohjeistuksesta ja suunnitelmista laaditaan jatkossa englanniksi.
Suurin muutostarve on ajattelutavassa. Emme ole liittoutumisen jälkeen enää sotilaallisesti yksin, vaan osa sotilasliittoa.
Suomen Nato-jäsenyys tukee liittokunnan puolustusta ja yksinkertaistaa merkittävästi sen suunnittelua Itämeren ja Pohjolan alueella. Suomella on kokoonsa nähden hyvin varteenotettavat puolustusvoimat ja kansainvälisessä vertailussa erittäin korkea maanpuolustustahto.
Visuaalinen ilme ja tunnukset ovat Naton jäsenmainakin kansallisia asioita. Nato-tunnukset eivät näy virkavaatteissa. Poikkeuksen muodostavat Naton organisaatioissa palvelevat henkilöt. Myöskään Nato-lippu ei näy Puolustusvoimien kohteissa muulloin kuin Nato-henkilöstön vieraillessa.
Naton perussopimukset eivät aseta jäsenmaille tällaisia velvoitteita. Asiaa tarkastellaan sotilaallisen integraatioprosessin edetessä ja Suomi tekee päätökset asiasta omasta kansallisesta lähtökohdastaan.
Naton perussopimukset eivät aseta jäsenmaille velvoitteita ottaa vastaan ydinaseita. Mikäli tällainen harkinta tulisi ajankohtaiseksi, jäsenvaltio tekisi päätökset kansallisista lähtökohdistaan.
On hyvä huomioida, ettei osallistuminen Naton ydinasesuunnitteluun merkitse ydinaseiden sijoittamista jäsenvaltion maaperälle.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelun yhteensovittamiskokous järjestettiin Helsingissä
Yhdysvaltain Euroopan-logistiikkakomentaja vieraili Logistiikkalaitoksessa
Naton harjoitustoiminnan suunnittelun yhteensovittamiskokous NEPAC järjestetään Helsingissä
Naton JSEC-logistiikkaesikunnan komentaja vieraili Logistiikkalaitoksessa

Kansainvälinen yhteistyö
JEF-yhteistyö
JEF kykenee tukemaan joustavasti ja monipuolisesti Naton, EU:n tai YK:n toimintaa.
Lue lisää
Kansainvälinen yhteistyö
Pohjoismainen puolustusyhteistyö
Puolustusvoimat on jatkuvassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden asevoimien kanssa. Pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä on pitkä historia.
Lue lisää