Radio Kipinä Podcast, kausi 2 jakso 6 - Ilmatorjunta
Radio Kipinän 2. kauden podcast-jaksossa 6 ilmatorjunnan tarkastaja eversti Sami-Antti Takamaa Maavoimien esikunnasta kertoo Puolustusvoimien ilmatorjunta-aselajista. Podcastissa keskustellaan ilmatorjunnan nykytilasta, käyttöperiaatteista, asejärjestelmistä ja kehityksestä.
Tommi Kangasmaa
Tämä on Radio Kipinä puhetta puolustuksesta ja puolustusvoimista. Minä olen Tommi Kangasmaa ja tänään puhutaan ilmatorjunnasta. Vieraana meillä on ilmatorjunnan tarkastaja eversti Sami-Antti Takamaa, tervetuloa.
Sami-Antti Takamaa
Kiitos paljon ja mukava olla täällä.
Tommi Kangasmaa
Ilmatorjunnan tarkastaja, aselajitarkastaja. Minkälainen tehtäväkenttä tarkastajalla on ja vastuu ja minkälainen ura on johtanut tälle aselajin ykköspallille?
Sami-Antti Takamaa
Jos lähdetään ensiksi tuosta urasta, niin ura alkoi 1986 Oulun ilmatorjuntapatteristossa, jota ei enää tosin ole. Siitä vienyt aika monen joukko-osaston kautta sitten tähän tehtävään. Jos joukko-osastoista puhutaan, niin olen palvellut kaikissa nykyisin tai heidän edeltäjissä olevissa ilmatorjuntajoukoissa ja muutamassa muussa, jotka on jo lakkautettu ja useissa esikuntatehtävissä.
Sitten jos mennään tuohon ilmatorjunnan tarkastajan tehtävään, niin voisi sanoa näin johtolauseena, että niin ilmatorjunnan tarkastaja kuin muutkin tarkastajat, niin vaalivat opin puhtautta ja tuota sitä kautta päästään itse asiaan, eli siihen tarkastajan tehtävään kuuluu, koulutus, valvonta, eli mennään oikeilla metodeilla ja koulutus pysyy ajassa niin sanotusti. Kaikki operatiivisen suunnittelun perusteet tulevat tarkastajan kynästä ja aselajin kehittäminen sitten ehkä semmoisena aika isona siivuna ja semmoisena, ehkä mitä tarkastaja lopputulosta ei itse näe sitten, että sen verran pitkiä nuo kehittämisohjelmat (ovat).
Tommi Kangasmaa
Kun tutkit aselajeja ja katsot sen kehitystä ja tuota pohdit tulevaisuutta, niin minkälaisena näet juuri tänä päivänä ilmatorjunnan merkityksen nykypäivän taistelukentällä?
Sami-Antti Takamaa
Kyllähän ilmatorjunnan merkitys varmaan nykyajan taistelukentällä on ihan kiistämätön ja varmasti lähtee siitä, että koska ilma-aseen merkitys taistelukentällä on kiistämätön, niin sille tarvitaan vasta-ase ja tässä taistelussa se on tietysti toinen hävittäjä tai ilmatorjunta ja jompaakumpaa siellä aina tarvitaan. Ilmatorjuntahan yleensä menee siellä joukkojen mukana ja tuo sitä suojaa tai tuottaa tappioita sillä alueella.
Tommi Kangasmaa
Onko tässä niin kuin tavallaan se tehtäväero nimenomaan, että ne täydentävät toisiaan vai voitaisiinko toinen korvata toisella kokonaan?
Sami-Antti Takamaa
Voidaan tietysti korvata, mutta siihen varmasti vaikuttaa se, että minkälaiseksi se uhka siellä nähdään ja kyllä siinä tietysti molemmilla on tiettyjä rajoitteita. Ilmatorjunnan etu on tietysti se, että se on siellä koko ajan paikalla. Hävittäjät ovat paikalla silloin, kun ne sinne ns. käskytetään ja hävittäjien etu on se nopeus ja ilmatorjunnan etu on se, että se on tosiaan 24/7 kohteella.
Tommi Kangasmaa
Kuinka suuri tämä aselaji on Suomen puolustusvoimissa?
Sami-Antti Takamaa
Tällä hetkellä aselajia koulutetaan kolmessa eri joukossa, eli tuolla Panssariprikaatissa Hattulassa, Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä ja Jääkäriprikaatissa Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa, Rovaniemellä. Varusmiehiä on per joukkoyksikkö n. 300–400.
Tommi Kangasmaa
Miten tämä yhteistoiminta muiden (joukkojen) kanssa? Harjoitteletteko keskenänne vai onko tämä jotenkin sellaista, että olette aina jonkun joukon mukana? Vai miten tämä yhteistoiminta menee?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä ilmatorjunnan osalta kuten kaikkien aselajien osalta, niin sanoisin näin, että se yhteistoiminta on enemmän kuin niiden eri aselajien eli kuuden eri aselajin summa ja se on minun mielestäni tulo. Eli jos et harjoittele muiden kanssa, niin ei ole myöskään puolustusvoimallista suorituskykyä. Tämä tulee sieltä koulutuksen kautta eli erikoiskoulutuskaudella harjoitellaan niitä aselajihommia ja joukkokoulutuskaudella sitten yhdessä.
Tommi Kangasmaa
Onko nämä harjoituskumppanit enemmän maavoimien aselajeja ja joukkoja vai ovatko ne ilmavoimien joukkoja vai miten tämä yhteisen ilmapuolustuksen harjoittelu on sitten jaettu?
Sami-Antti Takamaa
Erittäin hyvä kysymys ja ilmatorjuntaa on kaikissa puolustushaaroissa. Ilmatorjunnan tarkastaja vastaa kaikkien puolustushaarojen ilmatorjunnan kehittämisestä ja koulutuksesta pl. alusilmatorjunta, joka on Merivoimien vastuulla. Aina kun me tuotamme joukon, joka on esimerkiksi merivoimien vastuulla, niin silloin se harjoittelee merivoimien kanssa ja siinä toimintaympäristössä. Jos joukko menee tukikohtaan, niin silloin se harjoittelee tukikohdassa ja jos se on maavoimien joukko, niin sitten se on tuolla maavoimien joukkojen mukana.
Tommi Kangasmaa
Onko jotain vastuita jaettu ilmavoimien ja maavoimien ilmatorjunnan kesken niin, että ilmavoimat vastaa jostain alueesta tai maalienhavaitsemisesta tai tämän tyyppisesta?
Sami-Antti Takamaa
Jos lähdetään ihan perusasioista, että ilmavoimat johtaa ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista, eli se on heidän vastuullaan ja siitä lähtee ilmatorjunnan vastuut ja kyllä ne vastuut menevät tehtävien mukaan. Tehtävät voivat vaihtua, ei voi sanoa mitään semmoista kiinteää vastuuta, että hävittäjät vastaavat jostain ja ilmatorjunta jostain, vaan se riippuu tehtävistä.
Tommi Kangasmaa
Onko niin kuin tutkat jotenkin molemmilla (käytössä) vai ovatko ne vain ilmavoimien (käytössä)?
Sami-Antti Takamaa
Jos lähdetään tästä johtamisesta ja puhuit valvonnasta, eli tietysti valvontasensoreita on kaikilla aselajeilla ja kaikki valvontasensorien kuvat tulevat yhteiseen ilmatilannekuvaan, josta ilmavoimat vastaa. Sinne tuottaa niin merivoimien alukset kuin ilmatorjunnan valvontatutkatkin tilannetietoa.
Tommi Kangasmaa
Tilannetiedon tullessa sensoreista, niin näkevätkö kaikki? Niin ilmatorjunnan joukot siellä kentällä kuin hävittäjät ilmassa ja alukset merellä? Kaikki (siis) saavat samat maalit?
Sami-Antti Takamaa
Juuri näin, kaikki saavat samat maalit. Se on aivan erinomainen järjestelmä Suomessa ja en nyt sano, että se on ainutlaatuinen, mutta se on ollut meillä todella kauan ja se on toimiva, luotettava ja siitähän saavat maavoimien ja muidenkin joukot sitten sitä ilmatilannetietoa ja (he) pystyvät tehdä omasuojatoimia.
Tommi Kangasmaa
Yleisökysymyksenä heitän tähän väliin, koska se on yleisöä kiinnostanut: onko nämä aisti-ilmanvalvojat kadonneet tuolta taistelukentältä, jotka kiikaroivat niitä maaleja sieltä ilmasta?
Sami-Antti Takamaa
Jos puhutaan tällaisista yksiköistä, niin ne ovat hävinneet, mutta jokaisella perusyksiköllähän pitää olla se oma tähystys. Sinänsä eivät ole hävinneet, mutta aisti-ilmavalvontakomppaniat ovat hävinneet.
Tommi Kangasmaa
Mennään kaluston puolelle. Eli minkälaista ilmatorjuntakalustoa Suomessa on?
Sami-Antti Takamaa
Tällä hetkellä ilmatorjunta on ehkä parhaimmassa kunnossa, mitä se on vähään aikaan ollut ja kalustokirjo on hyvä. Sanoisin sitä varten, että me saamme (tällä) ”sipulimainen” puolustus. Meillä on eri järjestelmiä, jotka toimivat eri tavalla: on infrapunahakuisia ohjuksia, komento-ohjuksia, tutkaohjuksia, lasersäteen seuraajia ja tämä tekee tietysti sen vastustajalle hankalaksi, koska on eri hakeutumismenetelmällä toimivia järjestelmiä.
Tommi Kangasmaa
Komento-ohjus, lasersädettä seuraava ohjus…mitä nämä tarkoittavat?
Sami-Antti Takamaa
Jos lähdetään infrapunaohjuksesta, niin se haistelee sitä kohteen lämpöä ja hakeutuu sen lämpimimpään kohteeseen. Stinger on se meidän järjestelmä, jos puhutaan tällaisilla kansainvälisillä nimillä. 5 kilometriä on sen kantama.
Sitten jos puhutaan lasersäteen seuraajasta, niin tarkoitetaan sitä, että siellä suuntaaja osoittaa koko ajan maalia lasersäteellä ja se heijastuu siihen ohjukseen ja ohjus menee sinne, minne lasersäde sitten osoittaa.
Komento-ohjus, eli komento-ohjattava ohjus tarkoittaa sitä, että tutka antaa koko ajan ohjukselle maalitietoa siitä ohjuksesta ja sitten tämmöinen tutkaohjus, eli AMRAAM, sama ohjus, mitä Hornetit käyttävät, niin siinä on sitten taas oma tutka, joka hoitaa ohjuksen sinne maaliin.
Tommi Kangasmaa
Missä näitä AMRAAM-tyyppisiä ohjuksia maavoimien ilmatorjuntajärjestelmissä (käytetään)?
Sami-Antti Takamaa
Niitä on tuossa NASAMS II -järjestelmässä.
Tommi Kangasmaa
Muistelen, että on Crotale -tyyppistä ilmatorjuntajärjestelmää (käytössä), minkä tyyppistä ohjusta esimerkiksi siinä käytetään?
Sami-Antti Takamaa
Crotalessa on nimenomaan tämä komento-ohjus.
Tommi Kangasmaa
Onko ammusilmatorjunta kadonnut ilmatorjunnan järjestelmistä? Jonkin aikaa sitten oli vielä tämmöisiä tykkejä, Sergei -tyyppisiä, joilla ammuttiin ihan kranaatteja ilmaan?
Sami-Antti Takamaa
Ei missään tapauksessa. Vanha sotaratsu ”Sergei” ei ole missään tapauksessa poistumassa kalustosta. Se on erittäin luotettava ja tietysti tällä hetkellä niin, mikä tekee siitä hyvän aseen, on se, että se on täysin elson (elektronisen sodankäynnin) kestävä. Eli siinä on kaksi ihmistä eikä mitään elektroniikkaa, niin sitä ei voi elsolla hämätä.
Sitten on Itk35 (Ilmatorjuntakanuuna 35) käy hyvin ja kukkuu. Ilmatorjuntapanssarivaunu 90 (ItPsv90) niin (on) erittäin hyvässä kunnossa. Ei ammusilmatorjunta ole mihinkään kadonnut. Tällä hetkellä vain puhutaan liikaakin ehkä niistä ohjusjärjestelmistä. Kyllä ammusilmatorjunta voi ihan hyvin.
Tommi Kangasmaa:
Osuuko niillä ammusilmatorjunnan vehkeillä mihinkään nykypäivänä?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä niillä osuu. Lohtajalla, missä on meidän harjoitusalue ja ainoa paikka, missä ohjuksia voi ampua, niin kaksi kertaa vuodessa käymme harjoittelemassa ja tietysti vähän noin tarkastajana pitää olla jollain tavalla tyytyväinen, kun niitä (ilma)maaleja sieltä tuhoutuu, mutta se ei nyt aina ole välttämättä halpaa hommaa, mutta hyvä niin.
Tommi Kangasmaa
Puhuit siitä sipulirakenteesta ja varmaan puhutaan eri korkeuksista ja ampumaetäisyyksistä, että jokaiselle tavallaan etäisyydelle on jotain. Mennään ihan sinne, vaikka se ei sinänsä ilmatorjunnan alue ole, mutta kun olet asiantuntija, niin varusmiehiä opetetaan ilma-ammuntaan, onko se turhaa vai ottavatko hävittäjälentäjät myös huomioon sen, että joukotkin pystyvät ampua ilmaan?
Sami-Antti Takamaa
Puhut tällaisesta omasuojailmatorjunnasta? Sanoisin näin, että se on tarkasti harkittava asia. Helikopteriin varmasti saa reikiä, että se ei ole panssaroitu ja jos se sille etäisyydelle tietysti tulee, niin kyllä sitä varmasti kannattaa ampua. Kannattaa tietysti miettiä, että siinä voi olla 30 mm (kone)tykki siellä vastassa. Se tietysti kaksintaistelussa voittaa rynnäkkökiväärin. Sanoisin, että omasuojailmatorjunta ei ole helppo ratkaisu.
Tommi Kangasmaa
Mennään hieman ylöspäin. Tulemme ammusilmatorjunnan alueelle, mistä äsken puhuimme. Onko sillä myös tarkoitus työntää niitä ilmamaaleja tavallaan ylemmäksi tai kauemmaksi. Pitääkö tämä paikkaansa?
Sami-Antti Takamaa
Jos puhutaan siitä, että niillä saataisiin lentomaaleille enemmän lentokorkeutta sillä, että me ampuisimme sillä, niin siihen en usko. Vastustajan tehdessä ilmahyökkäyksen, niin se tarkkaan miettii, millaista ilmatorjuntaa siellä on. Jos on tieto, että siellä on vain ammusilmatorjuntaa, niin se varmaan lentää niiden ulottumattomissa. Siinä tietysti voi päästä yllättämään, jos siellä on ohjusilmatorjuntaa niin, että vastustaja ei sitä tiedä. En kuitenkaan sitä usko, että ampumalla nostaisimme jonkun lentokoneen korkeutta. Kyllä ne väistötoimenpiteet ovat enemmän pintaan kuin ylöspäin.
Tommi Kangasmaa
Mikä on seuraava tässä sipulin kuoristossa, kun on menty sieltä joukkojen omasuojasta ja sitten tästä ammusilmatorjunnasta seuraavalle etäisyydelle?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä se on sitten Stinger ja RBS-70. Eli tämä infrapunaohjus (Stinger) ja sitten tämä lasersäteen seuraaja (RBS-70), joiden etäisyys on sinne 5-6 kilometriin. Nämä etäisyydet ovat vähän siinä mielessä ohjusilmatorjunnalle ja ammusilmatorjunnalle hankalia käsitteitä, koska riippuu pitkälti maalin liikesuunnasta: onko se ohittava vai lähenevä. Ne ovat hyvin ohjeellisia.
Tommi Kangasmaa
Kuinka paljon odotetusta hyökkäävästä lentotoiminnasta suuntautuu nimenomaan tämän alle viiden kilometrin? Mikä on arvio?
Sami-Antti Takamaa
Puhuttaessa tällaisesta lähitulituesta eli taisteluhelikoptereista, rynnäkkökoneet, niin käytännössä ne kaikki ovat siellä (taistelukentällä) ja hyvin pitkälle näissä ilma-aseissa on kuitenkin vielä sellaisia aseita, jotka tarvitsevat optisen yhteyden siihen (maa)maaliin: (kone)tykki, raketit ja vastaavat. Rynnäkkökoneen ohjaajan pitää nähdä (maa)maali ja silloin me pääsemme tällaiseen kaksintaistelutilanteeseen.
Tommi Kangasmaa
Täytyykö Stinger olkapääohjuksen ampujan oikeasti nähdä se maali? Vai voiko hän ampua ilman näköyhteyttä?
Sami-Antti Takamaa
Se maali pitää nähdä. Stinger vaatii sen lukituksen, ja vaikka ohjus on sinänsä erittäin helppo (käyttää), niin se vaatii optisen yhteyden siihen maaliin.
Tommi Kangasmaa
Kuoritaan sitä ”sipulia” eteenpäin eli mennään sinne yli viiden kilometrin kantamaan. Mitä meillä on siellä (tasolla)?
Sami-Antti Takamaa
Crotale -järjestelmä. Se on vielä tällainen lyhyen kantaman järjestelmä eli (ulottuu) tuonne 10-12 kilometriin.
Tommi Kangasmaa
Onko se sellainen ohjus, joka voidaan ampua jostain katveesta niin, että sen (ohjuksen) ei tarvitse nähdä sitä maalia?
Sami-Antti Takamaa
Ohjuksen ei tarvitse nähdä maalia, mutta tutkan täytyy nähdä (se) maali.
Tommi Kangasmaa
Eli se voidaan yhteisestä ilmatilannekuvasta tavallaan (nähdä)?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä se vaatii sen oman joko optisen yhteyden tai sitten tulenjohtotutkan.
Tommi Kangasmaa
”Sipulista” vielä eteenpäin: onko meillä Crotalen jälkeen jotain muuta (järjestelmää)?
Sami-Antti Takamaa
Sitten on NASAMS II ilmatorjuntajärjestelmä, joka tällainen keskipitkän matkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ja sillä voi ampua yli 12 kilometrin päähän.
Tommi Kangasmaa
Kuinka paljon on oikeasti tarvetta ampua niin valtavan korkealle tai pitkille kantamille?
Sami-Antti Takamaa
Riippuu ihan tehtävästä. Yleensä maalit valitaan järjestelmillä sen mukaan, mihin ne kykenevät. Pitkän kantaman maaleissa on todennäköisesti sellaisia asejärjestelmiä, ettei niiden tarvitse tulla lähellä olevien yksiköiden kantaman ulottuville. Sitä varten tarvitaan pidemmän kantaman ilmatorjuntaa.
Tommi Kangasmaa
Otetaan tällainen käytännön esimerkki. Havaitaan maali: yhteisen tutkajärjestelmän tai muun avulla ja ne (vastapuolen koneet) vaikkapa parvi, neljä hävittäjää. Tietyllä lentokorkeudella, tietyssä nopeudella ja tietyssä suunnassa. Mikä on ensimmäinen toimenpide?
Sami-Antti Takamaa
Ensimmäinen toimenpide on ollut todennäköisesti se, että on saatu ennakkovaroitus, että jotain on tulossa. Sen saamiseen on monia keinoja, mutta ne tulevat ilmavoimilta. Ennakkovaroituksen perusteella tietysti, mikäli ei olla oltu valmiudessa, niin nostetaan valmiutta. Sen jälkeen käynnistetään omat tutkat ja käytännön johtaminen siirtyy sinne ilmatorjuntapatteriston johtoportaaseen, josta sitä tulenkäyttöä johdetaan. Sieltä patteriston johtoportaasta sitten eri yksiköille käsketään maalit ja maalinumeroina, kuka torjuu mitäkin maaleja. Yksikön saadessa oman maalin, niin se (yksikkö) suorittaa sen oman tulitehtävän.
Tommi Kangasmaa
Millä perusteella maalin tärkeys ratkaistaan ilmatorjunnassa?
Sami-Antti Takamaa
Perustuu siihen, millaiset tulenkäytön perusteet on annettu. Mikä on tärkein maali: onko se pommikone, rynnäkkökone vai saattohäirintäkone tai joku muu. Eli se riippuu annetuista tulitoiminnan perusteista.
Tommi Kangasmaa
Voidaanko ajatella, että jokin maali on helpompi tietylle ohjukselle kuin jokin toinen, eli vaihdetaan niitä maaleja niin, että ammutaan aina tehokkaimmalla (ohjuksella oikeaa maalia)?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä, näin voidaan tehdä
Tommi Kangasmaa
No (kuvitellaan), että sieltä se kone lentää tai parvi ja maalit on jaettu ilmatorjuntayksiköille. Crotalen ja NASAMS II:n tutka käynnistyy. Mitä sitten (tapahtuu)? Lukitaanko maali jollain tavalla?
Sami-Antti Takamaa
Maali lukitaan. Sitten siirrytään melkein kuin tietokonepelin maailmaan. Operaattorin silmistä se vaikuttaa hyvin pitkälti tietokonepeliltä. Siellä maali lukitaan ja saattaa olla, että se ohjusjärjestelmä antaa suosituksia, että nyt kannattaa ampua. Toki jos on kokenut operaattori, niin hän voi itse tehdä päätöksiä. Järjestelmät ovat kyllä nykyään hyviä, etenkin nämä modernimmat, että ne antavat suositukset, milloin kannattaa ampua,
Tommi Kangasmaa
Tarkoittaako se (ilmatorjuntajärjestelmän) lukitseminen samaa kuin hävittäjillä, että tutka ottaa sen maalin seurantaan?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä, se tarkoittaa juuri sitä.
Tommi Kangasmaa
Sitten. Maali on lukittu, etäisyys on tietyn pituinen, jos ajatellaan sitä maalin kykyä torjua, väistää ja niin edelleen ja jos ohjuksen kantama on viisi kilometriä, niin kannattaako sinne viiteen kilometriin ampua (torjua)?
Sami-Antti Takamaa
Vastatakseni, kerron ensiksi koulutuksesta. Meillä on erittäin hyvät simulaattorit. Olen sanonut, että meidän operaattorit pelaavat sitä ”peliä” niin paljon, että se on ollut tähän asti lasten leikkiä, kuten äsken kuvasit. Nykypäivänä se peli alkaa sen jälkeen, kun se hävittäjän ohjaaja saa korvaansa tiedon, että jokin järjestelmä on lukittautunut häneen. Silloin hän aloittaa todennäköisesti väistötoimet. Kukaan ei ole niin hurjapää, että lentäisi siitä huolimatta. Voihan olla, että se kone väistää jo äärietäisyyksiltä, jos olemme alkaneet mittaamaan niin kaukaa. Silloin ilmatorjunta on tehnyt tehtävänsä – kone väistää, eikä tee sitä hyökkäystä.
Tommi Kangasmaa
Pelkkä mittaaminen olla tavallaan torjuntatoimi?
Sami-Antti Takamaa
(Kyllä), pelkkä mittaaminen tai laserilla valaisu voi olla toimenpide. Tässä tulemme siihen kokeneeseen operaattoriin, eli kuinka hyvin hän hallitsee sen tilanteen, milloin hän käynnistää tulenjohtotutkansa niin, että se maali tulisi ns. ”no-escape-zonelle”, josta ei vain enää G-voimat riitä väistämään sitä ohjusta.
Tommi Kangasmaa
Kuinka paljon tällainen no-escape-zone on siitä todellisesta maksimikantamasta suurin piirtein?
Sami-Antti Takamaa
Riippuu maalin liiketilasta. Eli kuinka lujaa se maali tulee ja mihinkä suuntaan, millä korkeudella. Se (no-escape-zone) on täysin riippuvainen niistä parametreistä.
Tommi Kangasmaa
Paljon aikaisemmin puhuimme modernista hävittäjätaistelusta, niin siinä tuli esille se, että hävittäjillä yksi toimenpide on vain lentää ohjusta karkuun, eli ohjuksen lentäessä tietyllä nopeudella ja sillä on maksimikantama, niin hävittäjä kääntyy ja lentää pois. Onko jotain sellaista prosentuaalista lukua, joka sanoo, ettei missään nimessä kannata ampua. Vai onko se niin, että lasketaan ja tiedetään maalin liike ja nopeus ja oman ohjuksen nopeus ja siitä voidaan heti sanoa, ”joo ei enää kannata ampua, koska se (hävittäjä) on kantaman äärirajoilla”. Laskeeko tietokone näitä (todennäköisyyksiä)?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä se tietokone ne laskee. Puhuttaessa infrapunaohjuksesta, jossa ei ole tietokonetta, vaan ”tietokone” on se ihminen, niin se on sitten vain sitä harjoittelua.
Tommi Kangasmaa
No, sitten se (ilmatorjunta)ohjus on ammuttu, Crotalesta tai NASAMS II:sta. Mitä sitten tapahtuu? Ohjus (siis) lentää kohti maalia lukituksen perusteella. Miten hävittäjä toimii tai miten tämä kaksintaistelu etenee?
Sami-Antti Takamaa
Sen jälkeen operaattorilla, puhuttaessa vaikka Crotalesta, niin hänellä ei ole enää paljon tekemistä, koska ohjus ja tutka hoitaa sen ohjuksen perille. Jos siellä (ilmassa) kokenut ohjaaja ja jos se on ammuttu kovinkin kauas, niin varmaan siinä on pieni mahdollisuus, että ohjus ei osu. Tosin jos ilmatorjunnan tehtävänä tappioiden tuottaminen, niin sitä ohjusta ei ammuta sinne äärietäisyydelle, vaan se ammutaan sellaiselle etäisyydelle, ettei sillä koneella ole väistämismahdollisuuksia.
Tommi Kangasmaa
(Kuvitellaan, että hävittäjä väistää) eli soihduttaa, pudottaa tällaista kuinka tehokasta tällainen (vastatoimi) on ilmatorjunta vastaan (tämmöinen soihtujen ja muiden pudottaminen)?
Sami-Antti Takamaa
Soihtu ja silppu ovat tällaiset aktiiviset menetelmät, millä sitä ohjusta voi aktiivisesti hämätä ja on niillä tietysti vaikutusta. Ei siitä voi suoranaisesti sanoa, kumpi siinä voittaa. Jos se silppu sattuu oikeaan kohtaan ja on oikean aallonpituista silppua, niin se toimii varmasti silloin. Ellei se satu, niin siitä ei ole hyötyä.
Tommi Kangasmaa
(Kuvitellaan, että) ohjus osuu maaliin ja räjähtää. Osuuko se siihen koneeseen vai räjähtääkö se siinä vieressä?
Sami-Antti Takamaa
Riippuu ohjuksesta. Osassa ohjuksista on herätesytytin ja se ei vaadi osumaa. Osassa on iskusytytin eli se vaatii sen osuman. Esimerkiksi Stingerin pitää osua ja sitten taas RBS-70, mitä ammutaan lasersäteen seuraajalla, niin siinä on herätesytytin, eli se ei vaadi sitä osumaa.
Tommi Kangasmaa
Paljonko niissä ohjuksissa on suurin piirtein räjähdysainetta? Tai siis, kuinka läheltä sitä konetta se (ohjus) voi vielä vaikuttaa?
Sami-Antti Takamaa
Puhutaan muutamista metreistä.
Tommi Kangasmaa
Onko se kone aina ”gone”, eli se oli siinä? Jos siis osuma tulee?
Sami-Antti Takamaa
Ei se välttämättä (aina tuhoudu). Jos siis puhutaan kaksimoottorisesta koneesta ja esimerkiksi Stingeristä, niin ei se kone aina välttämättä tuhoudu. Ymmärrettävästi, jos toinen moottori räjähtää, niin eihän tuollainen hävittäjä ole edes seuraavassa kuussa takaisin taistelu(käytössä). Kyllä siitä (tilanteesta) on vielä mahdollista päästä (takaisin tukikohtaan). Onhan tuolta Irakin sodista (1991, 2003) kuvia, missä A-10 tai SU-25 rynnäkkökoneista toinen moottori on riekaleina ja kone on (kuitenkin) laskeutunut (tukikohtaan).
Tommi Kangasmaa
Mennään vastustajan (toimintaan). Minkälaisia ominaisuuksia hävittäjät käyttävät tunkeutuessaan ilmatorjuntajärjestelmän (toiminta-alueen) sisälle?
Sami-Antti Takamaa
Ainoa tunkeutumismahdollisuus on se, että hävittäjä lentää matalalla (lentokorkeudella) ja lujaa. Silloin ei pystytä torjumaan. Toisaalta ei se konekaan pysty toimimaan. Tämä siis käsitykseni, jos tullaan ilmatorjunnan valvomalle alueelle. Toinen mahdollisuus on lentää 15 kilometrin korkeudessa, mutta silloin on tietysti hävittäjätorjunta siellä vastassa.
Tommi Kangasmaa
Miten näet tällaiset häiveominaisuudet? Ovatko ne teille suuri ongelma?
Sami-Antti Takamaa
En näe häiveominaisuuksia ongelmana (ilmatorjunnalle), etenkään asejärjestelmien osalta ongelmana, vaan enemmän ennakkovaroituksen ongelmana. Eli meidän reagointiaikamme pienenee. Mitä pidempi reagointiaika sitä parempi on tilanne.
Tommi Kangasmaa
Puhuttaessa pitkän kantaman ja todella pitkän kantaman ohjuksista, niin yleisöä on kiinnostanut esimerkiksi S-400-järjestelmät, joilla ammutaan maksimikantamalla satojen kilometrien päähän. Mitkä sanoisit järkeviksi kantamiksi tällaisille ilmatorjuntajärjestelmille?
Sami-Antti Takamaa
Järkevät kantamat riippuvat täysin niistä maaleista. Ammuttaessa tankkereita (ilmatankkauskone) tai valvontakoneita, niin se (ilmatorjuntaohjuksen) kantama voi olla satoja kilometrejä. Puhuttaessa Horneteista, niin eivät ne lennä sellaisella tavalla, että ne tulevat sen valvonta- tai tulenjohtotutkan ulottuville. Ohjusta ei siis voida ampua, koska se vaatii sen maalitiedon.
Tommi Kangasmaa
Hävittäjillä on tietysti vastakeino ilmatorjuntaa vastaan, eli tutkahakeutuva ohjus. (Kuvitellaan, että) Crotale käynnistää tutkansa ja sitä kohti ammutaan ohjus, joka hakeutuu tutkaa kohti. Miten te suojaudutte tällaista vaikutusta vastaan?
Sami-Antti Takamaa
Siihen on montakin keinoa. Suomessa on yksi maailman parhaimmista tutkaoperaattoreiden koulutusjärjestelmistä. Harjoittelemme paljon ELSO:a (elektroninen sodankäynti) vastaan toimimista. Yksi tällainen uhista on tutkaan hakeutuva ohjusuhka. Silloin sitä tutkaa käytetään sillä tavalla, ettei ohjus pääse lukittautumaan siihen. Toinen tapa on se, että käytämme tutkavuorottelua, koska ilmatorjuntapatteristossa on kolme tutkaa. Nämä ovat yleisiä toimintamalleja, mitä meillä on käytössä.
Tommi Kangasmaa
Kuinka helposti häirintäkoneilla voi sokeuttaa ilmatorjuntajärjestelmiä?
Sami-Antti Takamaa
Jos sitä häirintää tulee, niin se on indikaatio jostain. Eli se aiheuttaa toimenpiteitä, koska jotain on ehkä tapahtumassa. Se on jo yksi varoitussignaali meille. Niitä eri häiriömuotoja meidän omat tutkaoperaattorimme nimenomaan opettelevat väistämään.
Tommi Kangasmaa
Millä tavoin estetään, etteivät omat hävittäjät ota osumaa lentäessään oman ilmatorjunnan toimialueelle?
Sami-Antti Takamaa
Se on varmaan pahin tilanne kaikista ja sitä varten meillä on olemassa ilmatilannekuva, missä näkyy omat ja vihollisten koneet. Sitten on olemassa IFF (Indentification Friend or Foe) -laitteistot, eli omatunnuslaitteistot, jotka antavat omatunnusilmoituksen sille järjestelmälle, että ”oma kone on vastassa”. Tällainen meillä on esimerkiksi NASAMS II:ssa. Lyhyemmän kantaman järjestelmissä niitä ei puolestaan ole.
Tommi Kangasmaa
Koulutuksesta puheen ollen. Teillä on olemassa simulaattoreita. Harjoitteleeko kantahenkilökunta ainoastaan niillä vai varusmiehetkin?
Sami-Antti Takamaa
Molemmat harjoittelevat. Pääasiassa varusmiehet, jotka ovat meillä sitten operaattoreina. Meillä on joukko-osastot jaettu eri järjestelmien pääkoulutuspaikoiksi. Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä on lyhyen kantaman, maavoimien yhtymien ilmatorjuntaa eli stingeriä ja RBS-70:ä, joka on tällainen jalustalta ammuttava. Sitten on Asrad-R, joka ampuu samaa (RBS-70-)ohjusta, mutta on sijoitettu Unimog-kuorma-auton lavetille. Parolannummella Hattulassa koulutetaan NASAMS II -järjestelmää ja pohjoisessa (Lapin Ilmatorjuntarykmentti, Rovaniemi) taas Crotalea.
Tommi Kangasmaa
Paljonko varusmiehiä koulutetaan vuosittain ilmatorjunta-aselajiin?
Sami-Antti Takamaa
300-400 per saapumiserä.
Tommi Kangasmaa
Oppivatko varusmiehet näin lyhyessä ajassa monimutkaisten järjestelmien käytön ja mm. suojautumistoimet?
Sami-Antti Takamaa
Sanoisin, että Luojalle kiitos niistä varusmiehistä, jotka pelaavat paljon tietokonepelejä. He ovat meille kuin Jumalan lahja. Varusmiehet, jotka osaavat pelata monimutkaisia tietokonepelejä, eli kiinnittää huomiota moneen asiaan yhtä aikaa. Sellainen henkilö pärjää ohjusoperaattorina todella hyvin.
Tommi Kangasmaa
Missä ilmatorjunnan johtajia koulutetaan?
Sami-Antti Takamaa
Ilmatorjunnan johtoportaiden joukkoja koulutetaan jokaisessa joukko-osastossa, koska kaikki tarvitsevat johtoportaan suorituskykyä ja niitä tulee jokaisessa saapumiserässä. Johtoportaaseen kuuluu taistelunjohtokeskukset ja tutkat. Nämä ovat ns. ”taistelun sydän”, jotka johtavat sitä orkesteria.
Tommi Kangasmaa
Harjoitellaanko oikeita maaleja vastaan? Lentävätkö Ilmavoimat teille maalilentoja?
Sami-Antti Takamaa
Joku toki voi kutsua niitä maalilentojen nimellä, mutta minä kutsun niitä suorituskykylennoiksi ja kyllä Ilmavoimat niitä lentää. Molemmat ovat siinä saamapuolella. Ilmavoimat voivat harjoitella omia taktiikoitaan ja ilmatorjunta taas omia taktiikoitaan. Simulaattori- ja oikeista maaleista puhuttaessa, niin molempia (harjoittelutapoja) tarvitaan, kuten myös ohjusammuntoja. Kaikkia kolmea osakokonaisuutta tarvitaan. Lohtajalla meillä on monipuolinen ilmapuolustusharjoitus, jossa kaikkien puolustushaarojen joukot harjoittelevat. Merivoimat usealla aluksella, ilmatorjunta maalla usealla järjestelmällä ja ilmavoimat käyvät omia taistelujaan ilmassa. Osa (toimii) vihollisina ja osa ”omina”. Sitten taistellaan.
Tommi Kangasmaa
Pääsevätkö varusmiehet lukitsemaan Crotalensa Hornet monitoimihävittäjään ja Hornet (sitten) tekee väistöjä, harhautuksia? (Sami-Antti Takamaa: silputuksia ja…? Kyllä näin on.)
Minkälaisia kokemuksia varusmiehillä on näitä todellisia hävittäjiä vastaan käytävästä harjoittelusta?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä ne (varusmiehet) ovat aika täpinöissään niistä. Kyllä se (varusmiesten) näkee silmistä, että nyt upposi!
Tommi Kangasmaa
”Jekuttaako” nämä hävittäjälentäjät teidän varusmiehiä (naurua)?
Sami-Antti Takamaa
Eivät he ”jekuta”. Koulutus on niin hyvässä mallissa, että ei siinä enää voi jekuttaa.
Tommi Kangasmaa
Varusmiehet siis todellakin saavat Ilmavoimilta palautetta: ”meidät saatiin lukittua, no-escape-zonella eli tässä olisi ollut ainoa keino silputtaa”
Sami-Antti Takamaa
Meillä on erittäin tarkka palautejärjestelmä, koska nämä (ilma)taistelut kestävät todella lyhyen aikaa, koska lentokone lentää 250 m/s. Siksi on pakko käydä (palaute) läpi tietokoneruudulta uudestaan, miten tässä kävi näin ja kukin toimi.
Tommi Kangasmaa
Pääsevätkö varusmiehet ampumaan oikeita, eli ”kovia” ammuksia?
Sami-Antti Takamaa
Kyllä he pääsevät. Se on osa koulutusta.
Tommi Kangasmaa
Harjoitellaanko ilmatorjunnassa myös kansainvälisesti? Osallistuuko Suomi kansainvälisiin harjoituksiin?
Sami-Antti Takamaa
Olemme jonkin verran kansainvälisissä harjoituksissa mukana, mutta ei oikeastaan joukkokokoonpanossa. Yksi suuri syy lienee se, että useassa länsimaassa ilmapuolustus on pitkälti hävittäjätorjunnan varassa. Olen aistinut sen, että Suomi on tehnyt viisaasti, eli meillä on voimakas ilmatorjunta ja hyvä hävittäjätorjunta. Tuntuu, että muilla mailla on kiinnostusta siihen, miten ilmatorjunta toimii, koska meillä on niin vahva ilmatorjunta.
Tommi Kangasmaa
Muut siis luottavat enemmän hävittäjätorjuntaan, niin meillä on myös vahvana komponenttina ilmatorjunta. Onko tässä sitten jotain suojattavien kohteiden jakoa tavallaan ilmavoimien ja ilmatorjunnan kesken? Vai onko se kokonaisuus, jossa koko ajan katsotaan sitä kokonaisuutta?
Sami-Antti Takamaa
Kokonaisuudesta on kyse. Selkeä potti tietysti ilmatorjunnalle on taistelevien joukkojen suojaaminen. Se on selkeästi ilmatorjunnan (tehtävä)tonttia.
Tommi Kangasmaa
Onko vielä jotain taktiikkaeroja niin, että tykistöase on arvokkaampi suojattava kohde tai esikunta kuin jääkärikomppania?
Sami-Antti Takamaa
Ilmatorjunnan ulottuvuus on sen verran hyvä, että niitä tappioita tuotetaan sillä koko alueella. Ammuttaessa sinne 5–6 kilometriin on oleellista, että laitteet ovat ampumavalmiudessa. Eli aina kun kone on piikillä, niin sitten ammutaan.
Tommi Kangasmaa
Eli koulutuksessa ei ole tavallaan tiettyjä kohteita, joita suojataan, vaan yleisesti pyritään torjumaan koko ilmatilaan tulevia koneita? (Sami-Antti Takamaa: kyllä, juuri näin.)
Puhutaan ilmatorjunnan kehittämisestä. Mitä tapahtuu Suomen Puolustusvoimissa ilmatorjunnan kehittämiseksi?
Sami-Antti Takamaa
Viime aikoina on tapahtunut paljon. NASAMS II -järjestelmää hankittiin niin, että se on tullut vuodenvaihteessa täysin operatiiviseen käyttöön. Kaikki yksiköt käyvät ja kukkuvat. On kyllä todella hyvät kokemukset ja meillä on NASAMS II takia paljon yhteistyötä norjalaisten kanssa. Sitten on Stinger -järjestelmä, joka on uusin järjestelmä. Se on viittä vaille valmiissa tilassa. Tällä hetkellä meillä on menossa ilmatorjunnan suorituskykyjen korvaamishanke, missä ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus hankkia korkeaa torjuntakykyä.
Tommi Kangasmaa
Mitä korkeatorjuntakyky tarkoittaa?
Sami-Antti Takamaa
Tarkoittaa tällä hetkellä 8–15 kilometrin korkeuteen torjumista.
Tommi Kangasmaa
Minkä tyyppisiä asejärjestelmiä sillä torjutaan?
Sami-Antti Takamaa
(Sillä) torjutaan pommikoneluokan asejärjestelmiä.
Tommi Kangasmaa
Onko meillä jo kartoitettu vaihtoehtoja?
Sami-Antti Takamaa
On. Meillä on tällä hetkellä tehtynä tietopyyntö muutamalle valmistajalle.
Tommi Kangasmaa
Viime aikoina on ollut esillä myös ballististen ohjusten torjunta. Miksi meillä ei ole tätä (torjuntakykyä?)
Sami-Antti Takamaa
Olisi hienoa, jos meillä olisi sellainen järjestelmä. Puolustusvoimia kuitenkin kehitetään kokonaisuutena. Tuollaisen järjestelmän hinta on todella suolaisia. Puola on ostamassa niitä 4 järjestelmää – hinta 4 miljardia euroa. Ruotsalaiset ovat ostamassa hieman erilaista järjestelmää. Hinta vähän vajaa 3 miljardia euroa. Eli puhumme aika isoista hankkeista. Tällaisella Patriot-järjestelmällä ei saada ballististen ohjusten torjuntakykyä. Se (torjuntakyky) vaatii niin paljon ympäröiviltä järjestelmiltä ennakkovaroituksista ja muilta johtamisjärjestelmiltä. Ennakkovaroitusjärjestelmistä puhuttaessa, niin puhumme satelliiteista. Sellaista todellista ballististen ohjusten torjuntakykyä on Yhdysvalloilla ja (todennäköisesti) Venäjällä.
Tommi Kangasmaa
Jos hankkisimme koko järjestelmän, niin puhummeko kymmenistä miljardeista?
Sami-Antti Takamaa
Käytössä oleviin resursseihin nähden, niin näen meillä olevan parempia vaihtoehtoja (ilmatorjunnalle) ja silloin puhumme suojajärjestelmistä eli ilmasuojelun keinot käytössä. Sillä tavalla vähennämme (ballististen ohjusten) vaikutusta.
Tommi Kangasmaa
Onko koulutukseen tulossa muutoksia lähitulevaisuudessa?
Sami-Antti Takamaa
Koulutukseen varmasti on tulossa yleisesti muutoksia, mutta en näe ilmatorjunnan koulutukseen tulevia muutoksia. Meillä on hyvä ja toimiva konsepti ilmatorjunnassa. Muutenhan tuo Koulutus2020 varmasti muuttaa koulutusrytmiä.
Tommi Kangasmaa
Mennään vähän tulevaisuuden näkymiin. Miten näet seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuvan? Droonit (lennokit) varmasti ovat yksi merkittävä osa tätä kehitystä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Sami-Antti Takamaa
Asejärjestelmien kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. NASAMS II -hankintaprosessi kesti lähes 10 vuotta. Jos hankimme nyt jotain järjestelmää, niin sen pitää olla nyt olemassa. Ilmauhan kehittymisessä, niin kyllä ne dronet ja minilennokit ovat todella nopeasti kehittyviä, kustannustehokas uhka, jonka torjunta on tällä hetkellä aika hankalaa. Monenlaisia yrityksiä on markkinoilla ja päälinjat ovat elektroninen vaikuttaminen ja kineettinen vaikuttaminen. Eli jonkin näköinen asejärjestelmä, joka on sijoitettu drooniin ja sillä vaikutetaan (kohteeseen). Sitten on tällainen suunnattu voima, eli esimerkiksi laserase.
Tommi Kangasmaa
Sanotaan, että drone on halpa eli niitä voidaan käyttää massamaisesti ja niillä saadaan monenlaista vaikutusta. Ilmatorjuntajärjestelmät ovat aika hintavia (droonien torjuntaan). Tuoko tämä muutos jotain renessanssia sinne ammusilmatorjunnan suuntaan, missä ammutaan halpoja ammuksia?
Sami-Antti Takamaa
En henkilökohtaisesti usko, että tällaisia droneja kannattaisi edes ammusilmatorjunnalla ampumaan. Sellaiset ns. ”älykkäät ammukset”, niin eivät nekään ole halpoja. Ei sellaisen muutaman tuhannen euron dronen alas ampuminenkaan ole kustannustehokasta.
Tommi Kangasmaa
Onko sinne ammuspuolelle tai maalien havaitsemispuolelle tulossa tulevaisuuden kehityssuunnitelmia? Häiveominaisuuksia vastaan tai muuta sellaista?
Sami-Antti Takamaa
Tällä hetkellä ei ole tulossa. Tutkat ovat hyvässä kunnossa. Niin asejärjestelmien tutkat kuin tulenjohtotutkat, mitä meillä on näissä johtoportaissa käytössä. Ilmatorjunnalle ei ole tulossa valvontapuolelle mitään uutta.
Tommi Kangasmaa
Ovatko ohjukset muuttumassa lähitulevaisuudessa?
Sami-Antti Takamaa
Ei ole. Ohjusten osalta trendi on tällainen ”extended range”. Eli kantamia pidennetään niin, että vanhaan ohjukseen laitetaan uusi ruutirakettimoottori, jolloin saadaan sille (ohjukselle) lisää kantamaa. Markkinoilla ei kuitenkaan kehitetä uusia ohjuksia.
Tommi Kangasmaa
Lopuksi kysyn, mitä ilmatorjunnan tarkastajan seuraaviin pariin työviikkoon kuuluu?
Sami-Antti Takamaa
Tarkastajan päivät ovat aika kiireisiä ja ne koostuvat pitkälti tylsistä kokouksista, joissa toki puhutaan tärkeistä asioista, mutta kyllä se on aika paljon kokoustamista. Siellä käsitellään ilmapuolustuksen asioita, maavoimien ilmatorjunnan asioita, ilmatorjunnan asioita ja näistä se pitkälti muodostuu ja eri yhteistyökumppanien tapaamisista.
Tommi Kangasmaa
Suuret kiitokset.
Sami-Antti Takamaa
Kiitos.
