Radio Kipinä K2 J12 Bold Quest 19.1: Testaus- ja yhteensopivuusharjoittelu

TOMMI KANGASMAA:
Puhetta puolustuksesta ja Puolustusvoimista. Minä olen Tommi Kangasmaa ja tänään puhutaan kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävästä testaus- ja todennustoiminnasta. Tässä on kehyksenä Suomessa pidettävä Bold Quest 19.1 -harjoitus. Vieraana meillä on ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen. Tervetuloa!
PASI JOKINEN:
Kiitos. 

TOMMI KANGASMAA:
Ilmavoimien komentaja. Siihen lienee johtanut pitkä ja mielenkiintoinen ura, niin lähdetäänpä, vaikka siitä. Voitko vähän avata, että miten olet päätynyt meidän ilmavoimien komentajaksi?
PASI JOKINEN:
Kaikki lähti siitä, että ensin haettiin varusmiespalvelukseen vapaaehtoisena lentoreserviupseerikurssille ja valintojen jälkeen sinne päästiin ja sieltä sitten kadettikoulun kautta työelämään. Peruslentopojan ura siinä alkuvaiheessa: Hawk ja sitten MIG-21 BIS hävittäjään Karjalan lennostossa 90-luvun alussa. Sitä ehdittiin tehdä sen aikaa, että sitten lennonopettajan tehtäviin olisi ollut MIG:lla seuraavaksi esillä, mutta sitten tuli silloinen hävittäjäpäätös. Eli Hornet valittiin siinä vuonna 1992 urani alkuvaiheessa ja sitten avautui mahdollisuus lähteä Yhdysvaltoihin Hornet-koulutukseen osana tätä 15:a ohjaajaa, jotka siellä koulutettiin tähän viimeiseen erään. Tehtävänä oli sitten siinä vaiheessa aloittaa Hornet-koulutus Suomessa. Ja se oli totta kai erityisen hienoa, siinä oli onnea ja saumaa ja siitä sitten lähdettiin tekemään. Myöhemmin sitten uralla ollut muutamia tällaisia kohokohtia, joista kaikki liittyy tällaiseen uuden tekemiseen. Ensimmäinen ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö 2008-2009, olin sen yksikön komentaja, se oli hienoa aikaa. Siellä oli hyvät energiatasot päällä ja siinä oli tekemisen meininkiä ja saatiin siitä hyvät tulokset. Sitten ilmaoperaatiokeskus perustettiin tässä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä ja se oli taas uusi avaus ja sitä pääsi tekemään jälleen kerran uutta motivoituneen ja innokkaan henkilöstön kanssa. Väliin totta kai mahtui tämä ilmavoimien teknisenkoulun johtajuus vuonna, jolloin tekninen koulu lakkautettiin, mutta se oli sitten toisenlaista työtä. Tämän tyyppisten vaiheiden kautta sitä on sitten edetty tähän pisteeseen. 

TOMMI KANGASMA:
Hyvä. Te sitten johdatte tämän Bold Quest -harjoituksen, ison harjoituksen, joka järjestetään täällä Suomessa. Mikä tämä Bold Quest 19.1 on ja miksi se pidetään juuri Suomessa?
PASI JOKINEN:
No Bold Quest 19.1 selittämiseen pitää mennä taaksepäin ihan sinne Bold Questin juurille: 2003 vuonna aloitettiin tämä. Tämä Bold Quest on kehittämis- ja tutkimusharjoitusten sarja. me lähdettiin siihen mukaan 2010, kun tämä harjoitus oli Norjassa. Suomalaiset tässä kehitti Bold Quest -kehyksessä tämän meidän ilmatulenjohtajan kyvyn, tämän välineen kautta tukemaan meidän kriisinhallintaoperaatioita ensisijaisesti ja totta kai myös kansallisiin tarpeisiin sitä voidaan hyödyntää, kun Hornet-päivityksen jälkeen tuli ilmavoimiin myös ilmasta maahan suorituskykyä. Ja Bold Questit todellakin on harjoitussarjoja ja niitä pidetään joka vuosi, pääsääntöisesti kaksi kappaletta. Yleensä tämä ”.1” on valmistava ja päätapahtuma on ”.2”. Tänä vuonna poikkeuksellisesti tämä meidän oma harjoitustoimintarytmi, mitä me kansallisesti pyöritetään asevelvollisten koulutuksesta johtuen, me todettiin, että nyt tämä aikaikkuna tässä huhti- ja toukokuussa on sitten se vaihe, kun Suomessa harjoitellaan. Että jos Suomessa tämä järjestetään, niin silloin tämän päätapahtuman täytyy olla tässä. Tämä on siis käytännössä nyt ainoa Bold Quest -tapahtuma vuonna 2019. 
TOMMI KANGASMAA:
Eli jos ajatellaan tätä, niin tämä ei siis ole perinteinen kansainvälisten joukkojen harjoitus, näin ainakin olen ymmärtänyt. Vaan puhutaan siis testaus- ja todennustoiminnasta. Miksi juuri tällaista pidetään Suomessa?
PASI JOKINEN:
No tämä on siis ollut Yhdysvaltojen ulkopuolella kaksi kertaa aikaisemminkin ja aika moni näistä osallistujamaista on eurooppalaisia maita ja nyt kun Bold Quest on levinnyt aika laajoihin kokonaisuuksiin siitä lentokoneen ja maassa olevan tulenjohtotiimin yhteistyöstä, mistä kaikki alkoi. Tämä on siis aikamoinen logistinen jalanjälki, jotta saadaan niitä omia tutkimus- ja kehittämistoimien testaustavoitteita vietyä eteenpäin, niin logistinen häntä on aika pitkä. Se on tietenkin kustannuksia aiheuttavaa, kun Atlantin toiselle puolelle tällaisia viedään. Vuoden 2016 lopulla ja 2017 alussa tuli ajatus Bold Quest yhteisössä, että etsittäisiinkö eurooppalaista isäntää vuodelle 2019. Siinä kohtaa käytiin kansallinen keskustelu tästä ja saatiin Bold Quest 19.1 tänne Eurooppaan ja Suomeen ja nyt sitten ollaan tässä tilanteessa.
TOMMI KANGASMAA:
Missä tätä Bold Quest toimintaa ja testausta sitten harjoitellaan?

PASI JOKINEN:
Täällä on oikeastaan 4 sellaista pääpaikkaa: Riihimäellä on johtamisjärjestelmien palvelimet käytännössä, Sodankylässä on keskeisin johtopaikka ja Sodankylän harjoitusalueella on myöskin tätä omaa toimintaa, Sodankylän  lähiharjoitusalueella, Rovajärven harjoitusalueella, on kovapanosammuntoja tähän liittyen ja sitten Rissalassa on lentotoimintaa ja lentotoiminnan johtamista. Osittain näillä paikoilla. Ja sitten vielä Turussa on sitten laivasto-osa, mutta pääpaikat ovat nämä neljä. 
TOMMI KANGASMAA:
Eli onko tämä kuitenkin ilmavoimapainotteinen vai onko tässä siis kaikki puolustushaarat vahvasti mukana? Vai missä tämä painotus on?
PASI JOKINEN:
Kyllä tämä on kaikkien puolustushaarojen harjoitus ja logistiikkalaitos on tässä vahvasti mukana, lisäksi myös johtamisjärjestelmäkeskus. Eli kyllä tämä on laaja-alaisesti puolustusvoimia koskettava tapahtuma ja siinä mielessä merivoimien osuus on ehkä tavoitteellisesti ja määrällisesti ehkä pienin, mutta tämä ei missään tapauksessa ole tällainen ilmavoimapainotteinen. Johtamisjärjestelmät ovat tässä harjoituksessa keskiössä. Sekä ne verkot, että erilaiset prosessit, jotka tähän johtamiseen kuuluu. 
TOMMI KANGASMAA:
Voi olla, että kuulijoille ei ihan avaudu testaus ja todentaminen. Tätä intti slangia, kun puhutaan. Mitä tällainen testaus ja todentaminen yleisesti pitää sisällään.

PASI JOKINEN:
Joo, puhutaan näistä harjoituksista. Puolustusvoimien harjoituksista ja kansainvälisistä harjoituksista. Tässä tietysti on julkisuudessa nämä TRJ:t ja RO:t ja kaikki tämän tyyppiset harjoitukset, joissa on siis joukko vastaan joukko -harjoittelua ja ehkä kaksipuolisuutta. Siellä on myös tulta ja liikettä ja vastakkaiset osapuolet ottavat mittaa toisistaan, toinen hyökkää ja toinen puolustaa. Tämä Bold Quest ei ole ollenkaan siis tämän kaltainen, vaan Bold Quest lähtee siitä, että on vuodesta 2003 lähtien kasattu kohtuullisen iso Excel Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnassa US Joint Staffissa ja siellä on näitä tutkimuspolkuja, historiatietoja sieltä, mitä on testattu yhdessä, mitkä toimivat ja mitkä eivät toimi. Sitten tulee ehkä uusia avauksia eli uusia sarakkeita siihen Exceliin ja sitä tehdään. Tämä lähtee aina siitä, että maa X:lla on tällainen kehitysohjelma johtamisessa tai tulenkäytössä ja hän haluaisi Bold Questia käyttää tällaisessa. Sitten katsotaan kaikkien maiden vaatimukset, että mitä siellä on, niin sitten siellä yhteen sovitetaan näiden Joint Staffin asiantuntijoiden toimesta, että minkälaiset testausjutut tähän kannattaa tehdä, mitkä saa kannatusta ja missä on tarpeeksi monta kiinnostusta, että se kannattaa tehdä ja mitkä sitten siirretään odottamaan sitten seuraavia Bold Quest -harjoituksia. Tässä siis noudatetaan tutkimus- ja testausohjelmaa eli joka päivälle meillä on tiettyjä toiminta-alueita näiden mainittujen harjoitusalueiden ympäristössä ja siellä on sitten synkronointi matriisi, jossa sitten todetaan, että kello 9-11 aamulla testataan tällaista asiaa ja siihen osallistuu tanskalaiset tuolla ja kanadalaiset tuolla järjestelmällä ja muut tuolla toisaalla. Tätä kautta tämä koko kahden viikon aktiivivaihe on tavallaan rakennettu ympäriinsä. Se on sellaista kellontarkkaa tutkimus- ja testaustyötä. Ja siellä on testijärjestelyt ja sitten tehdään ne testit ja kerätään se data, mitä siitä löydetään, tehdään analyysi ja riippuen siitä, mitä löydetään, niin mietitään, että pitääkö joku testipiste uusia vai onko se niin sanotusti siinä ja analysoidaan jälkikäteen. Eli tämän tyyppistä toimintaa - hyvin kontrolloitua ja tässä tietysti on kauhisteltukin sitä, että on valtava määrä ulkomaalaisia sotilaita ja ”ulkomaalaiset ovat vallanneet Suomen” -tyyppisesti, että täällä on monia ja sotaisa. Tämä ei ole sotaisi, vaan tässä on vain paljon näitä testitapahtumia ja sitä varten tarvitaan paljon testaushenkilöstöä.

TOMMI KANGASMAA:
No onko niin, että Suomi myöskin saa kaikki nämä tutkimustulokset omaan käyttöönsä tavallaan niin kuin oman puolustuksen kehittämiseen vai onko se tieto rajattu?
PASI JOKINEN:
Ei, Bold Questin tulokset jaetaan sen yhteisön kesken. Eli jos siellä on tietysti paljon sellaista, mistä me ei olla kiinnostuneita, eli meillä ei ole jotakin asiaa, mitä joku maa testaa, jolloin se ei ole siinä mielessä kiinnostavaa. Tämä on siis avointa ja tästä nimenomaan haetaan yhteistoimintaa ja tämä on monikansallisuuteen perustuvaa. Ja jos palataan vielä sinne juurille tähän ilmatulenjohtoon, niin nyt kun esimerkiksi Afganistanissa tai tuolla operaatioissa, joissa tehdään tällaisia coalition of willing (halukkaiden koalitio) jotka sitten lähtevät sotilaallisesti jollekin alueelle jotakin hoitamaan, Yhdysvallat on siinä mukana, ja he tietysti menevät mitä erilaisimpien maiden kanssa eri puolella oleville sotanäyttämille. Ja sitä kautta heidän intresseissään on kyllä vahvasti se, että kun maat tulevat sinne ja puhutaan tästä maalin paikantamisesta, tiedon oikeasta ja eheästä välittämisestä päätöksentekijälle, ja päätöksentekijän päätöksen jälkeen sitten tulikomentojen siirtämisestä ampuville yksiköille, että se onnistuu se asia. Koska tekninen yhteensopivuus on vain silloin kun on tekninen yhteensopivuus viimeistä bittiä myöden. 
TOMMI KANGASMAA:
Aivan eli tässä on myös vahvasti kysymys juuri siitä yhteensopivuudesta. Tarkoittaako tämä yhteensopivuus pelkästään näitä teknisiä asioita vai liittyykö se myös johtamiseen, johtamiskulttuuriin, kieleen ja järjestelmiin. Onko tämä kokonaisuus siis?

PASI JOKINEN:
Tämä on ilman muuta kokonaisuus. Jos ajatellaan sitä, että meillä on nämä perinteiset toimintaympäristöt: maa, meri ja ilma. Sitten avaruus on yksi toimintaympäristö, missä sotilaallisia toimintoja on, tietoverkot ja tämä kyber on tässä voimakkaasti tullut esiin. Mutta on myöskin se tieto, se informaatio itsessään, joka siellä verkoissa sitten liikkuu. Ja nämä kun kaikki liittyy kaikkeen ja tämä verkostoituu väistämättä, ihan niin kuin yhteiskunta yleensäkin, niin myöskin asevoimat ja niiden toiminta. Sitten kun puhutaan monikansallisesta ja sen jälkeen se verkostoituminen on kansainvälistä. Aikaisemmin tietysti on ajateltu niin, ja usein vieläkin toimitaan niin, että on kansalliset ratkaisut tai puolustushaaralliset ratkaisut, eli siinä esimerkiksi maavoimat omistaa sensorit, johtamisjärjestelmän ja tulenkäytön ja he toimivat sillä omalla jutullaan. Sitten taas heidän tietojaan ilmavoimat tai merivoimat eivät voi käyttää. Tämähän on se perinteinen ratkaisu tavallaan: ”minulla on nämä minun resurssit ja minä teen hommia minun resursseilla ja työkaluilla ja minä rakennan oman suorituskykyni tekemään tätä”. Nyt kun tämä verkostoituminen tapahtuu ja tulee esiin, niin sen jälkeen meidän pitää alkaa katsoa, että miten tässä keskustellaan puolustushaarojen välillä ja miten tässä keskustellaan maiden välillä. 
TOMMI KANGASMAA:
Eli onko tässä ollut vähän kansallisestikin tätä siilautumista ollut olemassa ennen näitä?

PASI JOKINEN:
Joo kyllähän meillä on kehittämisohjelmat ja ne ovat tietysti puolustushaarallisia pitkälti olleet ja ovat. Koko ajan me painitaan siinä, että miten saataisiin resurssien vähentyessä, kun sillä yhdellä puolustushaaralla ei ole enää niin paljoa resursseja tehdä niitä asioita ja on järkevää jossakin tietyssä ulottuvuudessa käyttää sitä tietoa, joka sitä tietoa pystyy keräämään. Ja vaikka se ensisijainen tiedon kerääjä tai tarvitsija saa sieltä haluamansa, niin voi olla sitten jotakin muuta, josta joku muu on kiinnostunut. Ja kun tämä tehdään käytettäväksi, niin sen jälkeen tulee taistelukestävyyttä ja voidaan katsoa kokonaisuuksia ja todeta, että meidän ei tarvitse ehkä investoida niin paljoa tiettyyn asiaan tuolla, kun myöskin täällä suunnalla pystytään tekemään samoja asioita ja pystytään tukemaan. Tässä on tämä, miten tämän nyt sanoisi, virtaviivaistaminen ja tehokkuuden hakeminen ja niin edelleen, asiat jotka ovat tässä yleisestikin enemmän tapetilla ja jota tässä kehitetään.

TOMMI KANGASMAA:
No mennään vielä konkreettisempiin esimerkkeihin, että päästään kiinni tähän yhteensopivuuteen ja todentamiseen. Aloitetaan tietysti luonnollisesti ilmavoimista. Eli tässä Bold Quest harjoituksessa, oletan että harjoitellaan myös tätä ilmasta maahan kykyä edelleen ja sen johtamista ja sen maalin osoittamista. Voitko vähän ensiksi avata, että miten tällainen meidän suhteellisen uusi suorituskykymme, ilmasta maahan tulenkäyttö, niin miten se toimii ja mistä se lähtee liikkeelle?
PASI JOKINEN:
Niin, meillä on tilanne, meillä on joku järjestelmä tai joukko meitä vastassa tai yleensä olemassa ja siihen halutaan jonkinlaisia vaikutuksia tehdä, se analysoidaan, mitä siellä on ja meillä on omat tehtävät ja oma tilannearvioi, jonka perusteella sitten mietitään, että mitä sille pitäisi tehdä. Sen jälkeen nämä olemassa olevasta joukosta pilkottuna löytyy tiettyjä pisteitä, joihin kenties on mahdollista vaikuttaa tulenkäytöllä. Tässä tapauksessa, kun on ilmavoimat kyseessä, niin se on tietysti ilmasta maahan tulenkäyttöä. Sen jälkeen, kun hetki on oikea, niin sitten sitä maalia vastaan toimitaan. Nämä voi olla tällaisia suunnitelmallisia tai ne voivat olla dynaamisia. Dynaamisilla tarkoitetaan sitä’, että ne voivat olla tänään täällä ja huomenna toisaalla ja 30 päivänä ei lainkaan tai sellaisessa paikassa, missä niiden ei tiedetä olevan. Ensin ne pitää löytää sieltä. Ja nyt sitten se havainto tulee tai ne tiedot ovat olemassa, niin sen jälkeen toimivaltaisen johtajan toimesta tehdään niitä päätöksiä ja sen jälkeen ne tehtäväkäskyt välitetään sille lentoyksikölle, joka ne suoritukset suorittavat. Saadaan tällaiset tehtävätuki maalitiedot ja tehtävätukitiedot, mikä se ympäristö on, jotta hän voi valmistella sen asejärjestelmän, laittaa asetukset ja lentoprofiilit ja muut vastaavat, mitä siihen sitten tarvitaankaan. Sen jälkeen se voi sitten suorittaa sen lentotehtävän. Sitten kun lentotehtävä on suoritettu, niin pitää arvioida se vaikutus ja tämän perusteella tehdään päätös, että saatiinko se haluttu vaikutus, pitääkö vaikuttaa uudestaan vai voidaanko siirtyä seuraaviin paikkoihin. 

TOMMI KANGASMAA:
Nyt kuulostaa siltä, että siinä on hyvin monta liikkuvaa osaa, eli esimerkiksi se, että maali pitää löytää. Puhutaan sensoreista, puhutaan havaintolaitteista tai maassa olevista joukoista. Hakeeko ilmavoimat itse ne maalinosoitukset vai pystyvätkö maavoimat tai merivoimat kertomaan ilmavoimille, että me halutaan tuohon pisteeseen tulta ilmasta käsin ja tuossa on teille maali, tässä on meidän järjestelmä.

PASI JOKINEN:
Ilmavoimat toimii osana puolustusvoimien vaikuttamisen kokonaisuutta tässä. Eli ilmavoimat eivät itsenäisesti sodi ilmasta maahan sotaa. Me esitetään tietysti siinä, kun suunnitelmia tehdään, niin arvioidaan se kokonaisuus, että mitä siellä on. Sitten tilanteeseen liittyen me ehkä esitetään, että tähän järjestelmään pitäisi jonkun vaikuttaa ja sitten aloitetaan yhteisen vaikuttamisen prosessi, joka siis ei ole ilmavoimien johdossa, niin se sitten päättää, että mitä minäkin päivänä tai missä järjestyksessä asioita tehdään. Sitten riippuen siitä, kuka on missä, niin se tehtävä sitten annetaan jollekin puolustushaaralle. Eli se ei ole ilmavoimien sisäinen prosessi. Tähän kaikkeen sitten tietysti liittyy se, että kun halutaan vaikuttaa, niin jokuhan sen maalin sitten sieltä löytää. Tässä voi olla siis hyvin sellainen tilanne, että tiedustelulaitos tai maavoimat tai ilmavoimat käy etsimässä sen maalin ja sitä kautta sitten pitää sitä seurannassa. Sitten sille päätöksentekijälle tuottaa ne tiedot, että tällainen täällä olisi ja sitten kun se on tunnistettu, niin se tehtävä annetaan jollekin toiselle. Näitä kombinaatiot ovat käytännössä rajattomat. 
TOMMI KANGASMAA:
Toimiiko nämä käytännössä samalla tavalla, kun maavoimien tulenjohto, että siellä on tämä ilmatulenjohtaja. Käykö hän keskustelua tämän hävittäjälentäjän kanssa, että tuolla on ja haluan tällaisen pommin sinne pudotettavan. Onko tämä konkreettinen keskustelu näiden kahden toimijan välillä?
PASI JOKINEN:
Kyllä nimenomaan tämä ilmatulenjohtaja on tässä keskiössä silloin kun ilmavoimat tukevat maavoimien tai merivoimien toimintaa heidän taistelualueellaan. Siellä on sitten koulutettu ilmatulenjohtaja, joka ymmärtää nämä tulenkäytön asiat, samalla tavalla tavallinen tulenjohtaja ymmärtää, miten kenttätykistön tulee toimia ja minkälaisia tietoja se tarvitsee. Ja sitten tämä ilmatulenjohtaja pyytää sitä tulta ja se kone tulee sinne paikalle, sen jälkeen ilmatulenjohtaja ja kone paritetaan siellä johtamisjärjestelmissä ja sitten tämä tehtävä suoritetaan. Tietysti tässä tämän Bold Quest kehityksen aikana ja yleisestikin mennään tällaiseen digitaalisuuteen. Eli aina kun puhutaan radioon, on väärinymmärtämisen vaara, radioyhteydet välillä toimivat ja välillä ne eivät toimi ja kestää tai joudutaan keskeyttämään. Osana tätä Bold Quest kehittämistyötä, ollaan menty tällaiseen digitaalisesti avustettuun tulitukeen, jolloin sensorilla, esimerkiksi tulenjohtajan sensorilla, otetaan ne maalin koordinaatiot digitaalisesti ja lähetetään ja siirretään ne aseeseen digitaalisesti. Siinä ei tarvitse oikeastaan muuta, kun puheella varmistaa, että nyt kaikki on okei. Samalla tästä ympäristöstä sitten lähetetään omien joukkojen tiedot, missä on lähin oma joukko ja katsotaan ettei tule niin sanottuja oheisvaurioita eli ammuta vahingossa omia tai siviileitä. Se on keskeinen osa tätä prosessia. 
TOMMI KANGASMAA:
Eli nyt jos oikein ymmärrän, niin tässähän on tietysti valtava määrä erilaisia tekijöitä, kuten se, että meidän digitaaliset järjestelmät keskustelisivat keskenään, jos me toimisimme ulkomaalaisten kanssa, radioliikenne on salattu ja purettu oikein, on oikea koordinaattijärjestelmä käytössä ja komennot ovat samat. Eli tässähän on valtavasti erilaisia muuttujia. Onko tämä Bold Quest nimenomaa näiden muuttujien muuttamista samoiksi?
PASI JOKINEN:
No kyllä se paljon sitä on. Nythän tietysti on erilaisia standardeja, joiden perusteella yritykset rakentavat näitä johtamisjärjestelmiä. Yleensähän nämä tulevat vaatimusten kautta, siellä joku käyttäjä tarvitsee jonkun johtamisjärjestelmäpalan, salauslaitteen, radion tai jonkin vastaavan ja se rakennetaan joidenkin Stanagin mukaisesti. Tämä yritys sitten tekee sen, mutta voi olla, että jollakin maalla on yhteensopivuus tarpeita, jonka kanssa sen pitäisi kansallisesti keskustella, että sitä joudutaan ihan pikkaisen muuttamaan, että se ei olekaan niiden Stanagin mukainen. Sanotaan, että se on sen mukainen, mutta sitten siellä on tällaisia pieniä eroja. Jos sitten toisella maalla on sama tilanne ja nyt sitten kun mennään johonkin yhteiseen operaatioon, nämä kaksi maata toteavat, että hei meillä on näiden Stanagien mukaisesti rakennetut systeemit ja nämähän toimivat. 
TOMMI KANGASMAA:
Otetaan pieni hetki tähän. Stanagi ei välttämättä aukea kuulijalle. 
PASI JOKINEN:
Juu eli Standardisation Agreement, eli tällainen tietojärjestelmä; tekniset rakentamisohjeet. 
TOMMI KANGASMAA:
Joo kyllä. 

PASI JOKINEN:
Että kuinka monta bittistä sanomaa on ja millä taajuudella toimitaan ja niin edelleen. Eli haetaan sitä standardisointia, kun näitä tehdään. Sitten aina niitä standardeja vähän viilataan, että ne eivät olekaan 100% puhtaasti näiden tekemiä ja se tulee ihan jostain kansallisesta yhteensopivuustarpeesta yleensä. Ja nyt sitten kun mennään sinne operaatioon näiden kahden maan välillä, todetaan, että kaikki on hyvin ja meillähän onkin saman standardiperheen jutut, sitten laitetaan ne yhteen ja sitten siellä yleensä aina on se kysymysmerkki, että miksi nämä tiedot eivät vaihdu. Sen jälkeen, kun ollaan oltu Bold Questissa, niin tiedetään, että nämä maat, kun menee, niin pitää tehdä tällaiset kontribuoidut muutokset näihin ja sen jälkeen ne keskustelee. Jolloin ei siis tarvitse siellä taistelukentällä kokea niitä yllätyksiä, vaan ne tiedetään jo etukäteen, että minkälaiset kontribuutiot järjestelmiin tehdään.

TOMMI KANGASMAA:
Näillä harjoittelijoilla on siis aikamoinen kova luotto toisiinsa, koska luovutetaan tavallaan tällaisia salaukseen ja standardeihin perustuvia tietoja ja vaihdetaan niitä keskenään. Vai onko näin?
PASI JOKINEN:
Tietysti tässä teknisen puolen rakentamisessa, niin se, että se hardware, se laitteisto on sellainen, että nämä salausavaimistot voidaan syöttää sinne sisään, niin se on tietysti se keskeinen asia. Yleensä salausavaimistot ovat kansallisia tai operaatiokohtaisia. Esimerkiksi Bold Questiin on tehty kaikille yhteiset salausavaimistot. Ja sitten nämä salausavaimistot, kun laitetaan sinne yhteensopiviin laitteisiin, niin sitten nämä tiedot niin kuin vaihtuu ja sitä yhteistoimintaa voidaan tehdä. Sen jälkeen, kun mennään kotiin, niin voidaan vaihtaa ne kansalliset salausavaimistot sinne ja sitten se toimii vain siinä verkossa, miten se on salattu ja sinne ei sitten muut pääse. Eli ei ole siis aina niin, että kun kerran on tieto vaihtunut, että se aina vaihtuisi ja kaikki paljastuu, vaan se on tämän salausasvaimiston eli kryptan kautta tehdään ne liittoumat ja operointiverkot sen perusteella kuin halutaan tehdä.  
 
TOMMI KANGASMAA:
Aivan eli ymmärsin tosiaan niin, että tässä on teille treeniavain ja treenataan sillä, mutta jos tulee tilanne, jos joutuisimme oikeasti toimimaan yhdessä, niin tuossa on kovat avaimet siihen tilanteeseen.

PASI JOKINEN:
Kyllä. Ja sitten kansalliset avaimet sitten sinne kotimaahan ja sitten kansallisia juttuja tehdään kansallisella avaimella. 

TOMMI KANGASMAA:
Aivan. No mahdollistaako tämmöinen Bold Quest harjoittelu nyt sitten on esimerkiksi sen, että jos olisimme vaikka kansainvälisessä toimintaympäristössä, niin suomalainen ilmatulenjohtaja voisi johtaa yhdysvaltalaista, ranskalaista tai ruotsalaista hävittäjää ilmasta maahan tulenkäytössä?

PASI JOKINEN:
Niin siis tässä on tämä tekniikkapuoli ja teknologiapuoli ja nyt kun Bold Questissa kun kaikki toimii, niin näin on. Sitten tähän ilmatulen johtamiseen liittyy sitten myöskin toiminnalliset standardit, jotka ovat vankat ja ne on määritelty. Ja jos ei ole tämmöisen hyväksytyn koulun kasvatti, eli käynyt sitä JTAC-koulutusohjelmaa, niin ei voi toimia monikansallisessa yhteisössä. Että jos me voidaan Suomessa tehdä omat järjestelyt, jossa meidän tulenjohtajat, ja ilmavoimat tässä tapauksessa, sopii että miten tämä tehdään ja voidaan kutsua itseämme ilmatulenjohtajaksi ja homma toimii kansallisilla säännöillä, mutta sen jälkeen kun menee niiden papereiden kanssa kansainväliseen operaatioon ja siellä joku katsoo, että hei en ymmärrä mitä te olette harjoitellut, en hyväksy, että te johdatte meidän tulta. Koska se on aina se, kuka sitä liipaisinta sitten painaa siellä lentokoneessa ja se pommi niin, kun lähtee, niin se putoaa jonnekin ja sillä on joku vaikutus. Ja nyt jos siellä ei ole varmuutta siis siitä, että on myöskin toiminnallisesti oikein koulutettuja ja oikean prosessin läpi käynyt tulenjohtaja siellä maassa, niin se voi sitten tappaa omia tai siviileitä ja sen jälkeen se on aina sitten kuitenkin sen vika viime kädessä, joka sitä liipaisinta painaa. Jolloin luottamus pitää olla ihan ehdoton. Se on osa tätä ilman tulenjohtaja standardisointiyritystä ja koko ajan sitä pyritään laajentamaan. Tietysti pitää muistaa, että Yhdysvallat on globaali toimija, jolla yleensä on tätä resurssia, jotka sitä ilmasta maahan suorittaa. Meillähän kansallisessa puolustuksessa vahva tykistöheittimistö ja me ollaan perinteisiä. Ei ole mitenkään tämän meidän kansallisen puolustuksen ytimessä, että me pystytään ilmasta esimerkiksi maavoimien tai rannikkopuolustuksen taistelua tukemaan, mutta nyt me voidaan sitä tehdä, mutta se ei ole tavallaan siinä ihan keskiössä. Näissä kansainvälisissä operaatioissa on Yhdysvaltojen kannalta ihan keskeistä, että kun he pudottavat näitä pommejaan, niin ne osuvat sitten oikeaan paikkaan. Ja se on sekä sodan oikeus sääntöjen ja muutenkin sen voimankäytön sääntöjen mukaista toimintaa.

TOMMI KANGASMAA:
Kyllä. Tokihan vaikka otimme tässä ilmasta maahan esimerkin, niin Bold Quest on paljon laajempi kokonaisuus, mutta haluaisin vielä sen verran pysyä ilmavoimissaan, tai yhteisessä ilmapuolustuksessa, sehän ei ole ilmavoimien asiaa oikeastaan pelkästään, vaan myös kaikkien puolustushaarojen. Tosiaan omatunnistuksesta mainitsit tuossa aikaisemmin. Mikä on tämmöinen omatunnistusjärjestelmä ja miten se liittyy tähän Bold Questiin?

PASI JOKINEN: 
No se on sitä, että esimerkiksi kun lentokone lentää tai maavoimien joukko on maassa ja sitten lentokoneita katsotaan tutkilla, ilmatorjuntatutkilla tai muuten, niin siinä kysellään, että kuka olet ja siinä sitten kone vastaa, että olen oma, jos siellä on se sama krypta ja samat standardit. Sitten jos näin ei ole, niin ei tule vastausta kysymykseen jolloin on syytä siellä maassa epäillä, että tämä saattaa olla vihollinen. Ja se tavallaan, kun maassa on joukkoja ja lennokki niitä katselee tai jollain sensorilla tähystetään jostain korkeasta maastonkohdasta ja samalla tavalla kysellään, että et kuka olet. Sieltä tulee vastaus, että olen oma, olen sininen, ja sitä kautta siellä maassa on erittäin keskeistä, että kun potentiaalisesti ollaan lähellä toisiaan, kun mennään kosketukseen vastustajan kanssa, niin siellä erotellaan se, että missä ne omat joukot ovat ja missä on ne vastustajan joukot. Ja jos siellä on joku koukkaus menossa tai joku on jäänyt selustaan, niin tiedetään tavallaan se, että missä on se oma joukko ja missä on vastustajajoukko, että sitten kun tulta käytetään, niin pitää olla ehdottoman varma siitä, ettei ammuta omia. 

TOMMI KANGASMAA:
Eli tämä tosiaan tarkoittaa sitä, että jälleen kerran palataan näihin kryptauksiin ja tähän kommunikaatioon näiden eri toimijoiden välillä. Kuitenkin varmasti tarkoittaa sitä, että harjoittelun kautta me saamme sitten ne ruotsalaiset sitten esimerkiksi sinisiksi täpliksi meidän kartalle ja me olemme varmoja siitä, että me emme sitten toimi heitä vastaan. Onko tällaista vaikea harjoitella? Kestääkö kauan tämän harjoitteleminen? 

PASI JOKINEN:
Siinä mielessä on sitten hyvin yksinkertaista, kun laitteet on samat sillä ilmatorjuntajärjestelmällä tai sillä JTAC:lla tai meidän Horneteilla, että on tiettyjä moodeja, joilla pystytään kysymään ja siihen pystytään oikein vastaamaan. Ja nimenomaan tällä kryptalla tehdään se, että mitä kysytään ja mitä vastaan, ja sitten kun siihen operaatioon liittyen on jaettu se krypta kaikille, ketkä on samalla puolella, niin sitten sen jälkeen se on proseduurillisesti, että säteilläänkö eli vastataanko vai eikö vastata. Se on tavallaan semmoisina lisäpalasina tunnistuksessa, sehän ei kaikissa tilanteissa, tai ideaalitilanteessa, se ei tietenkään yhden lähteen varassa ei koskaan olla, vaan että siellä on varmistavia lähteitä. Ja sitten jos siellä kaksi sanoo, että on oma ja yksi sanoa, ettei tiedä, niin sitten siinä voiman käytössä pitää olla varovaisempi, että se ei olekaan välttämättä ihan aukoton tunnistus. Ja tähän tavallaan pyritään. Meidän oma kone tai oma blue force tracker, eli maassa olevat omien lähettimet tai sitten nämä omakonetunnuslaitteet, niin ne ovat yksi osa sitä tunnistusketjua, eikä ideaalisesti ainoita.

TOMMI KANGASMAA:
Niin, mennään sinne maavoimiin, koska Bold Quest tosiaan on laaja kokonaisuus, vaikka luonnollisesti ilmavoimista puhummekin tässä pitkään. Eli maavoimilla on käynnissä tuolla Lapissa useita eri harjoituksia tämän Bold Questin aikana ja tämä Bold Questhan ei, jos oikein ymmärsin, niin tuo tavallaan omia harjoitusjoukkoja. Tai siis sanotaan näin, että ne liitetään testaus-, todentamis- ja yhteensopivuusharjoituksiin, näihin olemassa oleviin harjoituksiin, jos mahdollista. Pitääkö tämä paikkansa?

PASI JOKINEN: 
Joo, jos mahdollista. Erityisesti sitten näiden logististen järjestelyjen, varotoimintojen ja alueiden käytön ja tällaisten osalta käytetään niitä samoja järjestelyjä, niin siitä tulee kustannustehokkaampi ratkaisu.

TOMMI KANGASMAA:
No mitä maavoimat tässä testaa, todentaa tai yhteen sovittaa?  
PASI JOKINEN:
No maavoimilla samalla tavalla uusia tulenkäyttöjärjestelmiä ja myöskin sitten näitä blue force trackereita, että miten pystytään seuraamaan tietojärjestelmissä reaaliaikaisesti, missä omat joukot menee. Ja tämä on siellä se testauskohde ja sitten se, että kun esimerkiksi tällaiselta lennokilta tulee maalipiste ja tulikomento, niin se tulikomento käy siellä hyväksyttävänä ja tulee sitten ehjänä sinne ammunnan hallintajärjestelmään. Ja sitten, kun se laukaisu tehdään tykistöllä tai heittimistöllä, katsotaan että et mihin se osuu, jolloin me saadaan ne viiveet ja tarkkuus irti. Ja sitä kautta miten tähän lähes reaaliaikaiseen tulenkäyttöketjuun liittyy nämä maavoimien ammuntaresurssit. Vastaavasti sitten siellä Sodankylän harjoitusalueella harjoitusalueella, kun ne joukot siellä liikkuvat ja näitä manöövereitään tekee, niin pystytään pitämään erossa omat ja vastustaja toisistaan.

TOMMI KANGASMAA:
Eli maavoimien keskiössä on tulen osuvuus ja sen käyttö. Tarkoittaako tämä yhteensopivuusharjoittelu myös sitä, että jos olisimme kovissa tilanteissa, joku haluaisi meitä auttaa, niin sitten tämäkin olisi helpompaa ja mahdollista? Vai onko keskiössä enemmänkin maavoimien oman tulenkäytön kehittäminen kansallisesti?

PASI JOKINEN:
No kyllä siis lähtökohtaisesti on tietysti tässä omaa kansallisen puolustuksen laatua nostetaan. Ihan samalla tavalla, kun mainitsin aikaisemmin sen, että jos me käytetään tulta maavoimien tukemiseksi heidän taistelussaan tai merivoimat käyttää pintatorjuntaohjusta maavoimien tukemiseksi, niin kyllä siinä tilanteessa on hyvä erottaa ne omat ja ne maalit toisistaan. Ja ensisijaisesti tietysti haetaan niinkin sitä oman suorituskyvyn teknistä kehittymistä mutta totta kai mitään ei tänä päivänä kannata tehdä kansallisesti omalaatuisella tavalla, vaan ymmärretään se, että myöskin tämä sotilaallinen toiminta tai puolustusvoimien yhteistoiminta kansainvälistyy ja on syytä tehdä näitä asioita sillä tavalla, että siinä ei ole teknisiä esteitä sitten operoida myöskään yhdessä.

TOMMI KANGASMAA:
No minkälaisia kokemuksia, olitte aikaisemmin Puolustusvoimien valmiuspäällikkö ja sillä tavalla pääesikunnassa valvoitte kaikkia kolmea puolustushaaraa tavallaan, niin varmaan keskustelitte maavoimien kanssa muun muassa kokemuksista kansainvälistä yhteistyöstä. Opimmeko muilta uusia juttuja? Mikä on se kokemus, kehittäkö tämä maavoimia?

PASI JOKINEN:
Kyllä se kehittää maavoimia. Se kehittää, jos ei muuta, niin ainakin sitä itseluottamusta ja uskoa omaan tekemiseen. Maavoimat kun pärjää tosi hyvin tuolla kansainvälisillä kentillä, jos näin sanotaan ja monella tavalla tehdään maavoimissa oikeita asioita, nykyaikaisia ja tuloksellisia asioita. Se on aina hämmästyttänyt montaa ulkomaalaista vierasta, että miten me saadaan tästä meidän asevelvollisista koulutettua näin suorituskykyinen joukko näin lyhyessä ajassa, niin kun me tehdään. Ja tuota siinä mielessä niin kaikki tekeminen oman mukavuusalueen ulkopuolella pitäisi aina opettaa jotain, joko niin, että tilanne on hyvä tai sitten niin, että okei että meillä on tässä vielä parannettavaa.

TOIMMI KANGASMAA:
Eli tavallaan se on myös näyteikkuna omasta osaamisesta ulospäin. Yllättääkö se ulkomaalaisia tämä meidän epäsuoran tulen voimakas kyky?

PASI JOKINEN:
Ei kai se yllätä, että se ehkä yllättää, että meillä todellakin on tätä vielä jäljellä. Että nämähän on aika poikkeuksellista ollut nämä määrät mitä me ollaan säilytetty. Kyllähän tuossa voimakkaasti kylmän sodan aikana karsittiin Euroopassa näitä asioita. Ja muutenkin tämä on ollut tietysti vahva. Ja tuota se on ilman muuta maavoimien taistelun kannalta, että sitä tukevaa tulta saadaan siihen vastustajan läheisyyteen ja tuota se on ollut tietysti taistelun kannalta ihan keskeinen asia. 

TOMMI KANGASMAA:
No jos ajatellaan tätä johtamista ja komentamista ja jos ajatellaan maavoimien joukkoja johtavia esikuntia ja sitten tätä yhteensopivuutta. Ilmavoimat perinteisesti, tai on pitkään varmaan jo käyttänyt englantia komentokielenä, ja sitä on harjoiteltu. Harjoitteleeko maavoimat myöskin yhteensopivuutta, siis ihan kielenkäytön, johtamisen ja johtamismallien kanssa vai?

PASI JOKINEN:
Yhteisupseeriryhmiähän vaihdellaan tietyn tasojen esikunnan välillä, että kyllähän sitten se joukko siellä maastossa ja metsässä on sitten aina kansallinen. Siinä naapuri voi olla, että se on sitten toista kansallisuutta, mutta ne vastuualueet ovat kuitenkin tyypillisesti sellaiset, ettei siellä tällaista täydellistä sekoittumista siellä maastossa tehdä, mutta tietyn tason esikunnissa niitä yhteisupseereita on ja kyllä siinä tietysti pitää tehdä itsensä ymmärrettäväksi tavalla tai toisella. Ja yleensä se on englanninkielen käyttö ja prosesseja, joita toinen tunnistaa, ymmärtää ja pystyy niihin osallistumaan.

TOMMI KANGASMAA:
Eli onko esimerkiksi mahdollista, että esimerkiksi eri koordinaatin järjestelmillä ammutaan ja sitten yhteysupseerit ovatkin niin, että seis, käytetään eri systeemiä ja sovitetaan näitä yhteen. Vai onko tämmöisiä elementtejä olemassa?

PASI JOKINEN:
No siis no tämä on aika tekninen yksityiskohta, en nyt ihan tarkkaan tiedä, että miten maavoimissa on asia on järjestetty, mutta siis ilman muuta turvallisuus ja tehokkuus tekee, jos on eri koordinaatisto, että kyllä jossain kohtaa ne koordinaatit pitää muuttaa siihen. Jos esimerkiksi se maalitieto tulee tietyllä koordinaatistolla sinne päätöksentekijälle ja sinne tulenkäyttökeskukseen, niin kyllä se sitten pitää lähteä sillä koordinaatistolla, joka siellä ampuvassa päässä sitä vastaanottaa ja se muutos sitten pitää saada tehtyä oikein. Tämä on juuri yksi näistä Bold Questin ytimistä, missä nyt tässä. 

TOMMI KANGASMAA:
Joo eli merivoimat. Puhuit merivoimista ja ohjustulen käytöstä. Merivoimat tietysti liittyy siihen yhteiseen ilmapuolustukseen, siihen on ei nyt palata takaisin, mutta onko merivoimien ohjustulenkäytössä jotain Bold Questille annettavaa?
PASI JOKINEN:
Kyllä merivoimat ovat perinteisesti hoitaneet sen merellisen ympäristön aika itsenäisesti. Siellä ei ole ollut muilla puolustushaaroilla kykyä vaikuttaa sinne merelle, ja toisaalta taas sitten merivoimilla ei ollut kykyä vaikuttaa niin kuin maalle. Että se on ollut aika selvä semmoinen tehtäväjako. Toki tietysti rannikkopuolustuspattereilla on pystynyt ampumaan merelle, mutta nyt sitten tilanne muuttuu, kun tulee tämä pintatorjuntaohjus, jonka rakentaminen tässä alkaa, kun valinta on tehty. Ja nyt ilman muuta merivoimat osallistuu tähän yhteisen vaikuttamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen ihan eri tavalla kuin mitä he ovat tähän saakka tehneet. Ja tämäkin on tavallaan sellainen asia, että tämähän ei tietenkään ratkaise mitään, niin kuin määrällisesti tai muuten, että edelleen merivoimien ohjuksen painopiste on merellisten uhkien torjunnassa, mutta niitä voi myös käyttää maalle. Ja tietysti, kun näin on, niin sitten tietysti pitää katsoa se, että miten se temppu niin sanotusti tehdään ja mikä se prosessi on ja miten siihen osallistutaan ja valmistaudutaan.

TOMMI KANGASMAA:
Otamme jonon jatkoksi, ei suinkaan pienimpänä vaan ehkä provosoivasti vähän suurempana, nimittäin logistiikkalaitoksen, joka jos oikein ymmärsin, niin käyttää reilusti yli puolet meidän koko puolustusbudjetista. Monesti unohdetaan tämä valtava kokonaisuus puolustusvoimien sisällä, heillä lienee paljon tekemistä tässä Bold Quest -harjoituksessa. Minkälaisia asioita nimenomaan logistiikkalaitoksen vastuulla on?

PASI JOKINEN:
No tänne tulee joukkoja ulkomailta, puolustusvoimat liikuttaa omia resurssejaan käyttöön näille toimipaikoille. Muutenkin tämä on aktiivinen harjoitusikkuna, mutta kyllä logistiikkalaitos vastaa näistä järjestelyistä, kun maahan tullaan maitse, satamien kautta tai lentokoneella suoraan lentokentille. Siinä on tullausta, huolintaa, materiaalien vastaanottoa ja niiden siirtämistä pyörille ja jatkotoimittamista eteenpäin oikeille paikoille. Iso kokonaisuus ja nyt tietysti tämä Bold Quest on, kuten tässä todettu, niin tämä on viidellä paikkakunnalla Turusta Sodankylään ja Riihimäeltä Kuopioon, eli ollaan isolla maantieteellisellä alueella. Logistiikkalaitos on valtakunnallinen toimija ja se on isompi henkilöstömäärältään kuin ilmavoimat ja he tietysti ovat ainoa, joka pystyy tämän asian niin kuin hoitamaan. Totta kai sitten paikallisesti aina siellä on sitten maa-, meri- tai ilmavoimien joukkoja, niitä käsipareja, jotka siellä sitten niin asioita tekevät, mutta logistiikkalaitos tämän suunnittelee ja vastaa näistä järjestelyistä ja siitä tuesta. Totta kai sitten kun joukot täällä, sekä kotimaiset että ulkomaalaiset, täällä sitten pystyvät useita viikkoja olemaan, majoittumiaan, kulkemaan paikasta toiseen, syömään ja niin edelleen. Sitten vielä vastaavasti, kun harjoitukset on tehty ja testit tehty, niin materiaalit pitää pakata ja lähettää vielä kotiinkin. Että siinä on kyllä iso työ logistiikkalaitoksella tämän hoitamiseksi.

TOMMI KANGASMAA:
Eli me olemme harjoitukseen isäntämaa, sieltä tulee ruokaa, majoitusta, lääkintähuoltoa, monenlaista ja kuljetuksia tosiaan. Maksaako puolustusvoimat koko tämän lystin vai osallistuvatko vieraatkin kustannuksiin?

PASI JOKINEN:
Joo kyllä vieras osallistuu kustannuksiin, eli on tietyt asiat, mitkä isäntämaa veloituksetta hoitaa ja sitten maat lähettävät tämmöisen vaatimuslistan, jossa on kerrottu mitä he tarvitsevat, mitä he meiltä pyytävät ja se sitten riviriviltä käydään läpi ja siinä on sitten, että tuleeko se tästä yhteisestä potista, isäntämaan potista vai onko se laskutusperusteinen sille lähettävälle maalle, että ei isäntämaa koko lystiä maksa, vaan kyllä  käyttäjä maksaa periaatteella edetään.

TOMMI KANGASMAA:
Onko tämä logistiikkalaitokselle poikkeuksellisen suuri ponnistus, ja samalla toki varmaan suurimman harjoittelun mahdollisuus, mutta meneekö tämä ihan vettä vaan?

PASI JOKINEN:
No tietysti pitäisi logistiikkalaitokselta kysyä, että miten siellä on hiki silmässä, mutta kyllä tämä laaja kokonaisuus ilman muuta on, että aikaisemminhan harjoitukset on ollut paikallisempia. Arrowiin tietysti tulee paljon raskasta kalustoa, paljon kalustoa ja tulee satamaan ja ne viedään huollettavaksi ja sitten siirretään Niinisaloon tai sinne harjoitusalueelle, ja sitten ne lähtevät pois. Se on paikallista toimintaa kuitenkin, tai vähintäänkin alueellista, mutta tämä on selvästi valtakunnallinen juttu. Että kyllä tässä koko ajan niin kuin enemmän tapahtuu joka puolella, mutta on ajateltu, että tämä on ihan hyvä juttu, että meillä on kuitenkin iso harjoitus tulossa, tai oletettavasti tulossa vuonna 2021, jossa sitten vielä laajenee tämä kokonaisuus ja siinä mielessä tämä on ihan hyvä harjoitus varmaankin ja tästä toivottavasti pystytään paljon oppimaan ja kehittämään toimintaa sitten seuraavan kahden vuoden aikana.

TOMMI KANGASMAA:
Harjoitus toki varmasti tuo myös konkreettisesti jonkin verran liikkuvaa kalustoa tuonne Suomen teille ja monenlaista toimintaa. Rupesin tässä miettimään, että mennäänkö tässä nyt Suomen lakien mukaan? Kun liikutaan vaikka tuolla tiellä niin määräykset ovat EU:n tai Suomen määräyksiä vai tulevatko vaikka amerikkalaiset omilla määräyksillään tänne?

PASI JOKINEN:
Kyllä Suomessa toimitaan Suomen lakien mukaisesti ja tällaiset tekniset asiakirjat on tehty ja maahantulo muodollisuudet ja kaikki nämä asiat on heille selitetty, että miten täällä Suomessa tämä asia menee. Sitten valmisteluvaiheessa tietysti on näin, että jos siellä nyt sitten on joku poikkeava, niin sitten tavallaan tehdä poikkeusluvalla etukäteen, jos asiat ovat näin. Meillä on tässä voimakas viranomaisyhteistyö, elikkä totta kai Tullin, Poliisin ja Rajalaitoksen kanssa on tiedossa ja viranomaiset on pidetty tietoisena, että mitä tässä on tulossa ja minkä tyyppistä toimintaa on, jotta he sitten vastuuviranomaisena pystyvät varautumaan kasvaneeseen volyymin tai näihin vähän erikoisempiin asioihin, mitä Suomessa tänä aikana liikkuu. 

TOMMI KANGASMAA:
No toisaalta positiivisena puolena ainakin bongareille on se, että monenlaista juttua voi tämän harjoituksen aikana bongata. Tämä harjoituksen tiimoilta joukkoja tulee, jos oikein ymmärsin, niin huhtikuun aikana, mutta myös toukokuun aikana. Minkälaista kalustoa maa- ja ilmabongarit voivat harjoituksessa nähdä Suomen teillä ja ilmassa?

PASI JOKINEN:
No joo itseasiassa nämä tyyppiuskovaiset fanaatikot tietysti pystyy varmaan selittää näitä mallikuvia, liikkuvia järjestelmiä paremmin, mutta ilmasta ihan tämmöisiä perus taktista lentokonetta on jonkun verran ja tämmöistä erikoisempaa siviilirekisterissäkin olevaa suihkukonetta tai potkuriturbiineja, jossa sitten on näitä sensoreita tai muita johtamisjärjestelmä testilaitteita sisällä. Ja sitten on miehittämättömiä lennokkeja jonkun verran pohjoisessa ja totta kai sitten tutkia ja ilmatorjuntajärjestelmiä ja erilaista tykistöjärjestelmää. Sitten voi nähdä, kun ne maahantulopisteestä ovat tänne toimipaikalle menossa.

TOMMI KANGASMAA:
No otetaan katse lyhyesti tulevaan. Onko tämä sellainen harjoituskokonaisuus, että tässä me halutaan olla mukana jatkossakin?

PASI JOKINEN:
No me ollaan oltu nyt tosiaan sieltä 2010 vuodesta saakka ja tietysti kyllä tässä nyt pitää varmaan oikeasti katsoa, että mihin tässä päästään. Kyllä tässä näistä johtamisjärjestelmistä, palvelemista, verkoista ja tällaisista verisuonistosta, joka tämän kaiken mahdollistaa, joista tässä ei ole kovin paljoa ehditty puhua. Mutta se, kun rakennetaan tällaista verkostoavusteista puolustusta ja liitetään näitä puolustushaaroja ja toimialoja toisiinsa, jotta tämä informaatio pysyy ehjänä, saatavilla ja hallittuna, ja myöskin tässä tietoverkko puolustusympäristössä, kyberympäristössä saadaan nämä verkot suojattua ja puolustettua tunkeutujia vastaan. Niin sehän on ihan keskiössä jatkossakin ja tietysti nämä aikaisemmat Bold Questit on ehkä ollut jonkun lentotukikohdan sisällä ja ollaan tavallaan kaapeleilla tehty, semmoinen rajattu paikallinen alue, nämä paikat ovat Yhdysvalloissa tietysti valtavia ja valtavat infrat, kun meillä taas on pieniä paikkoja hajautettu. Tämä on ihan eri tasolla nyt tämä verkostoituminen ja tietysti nämä palvelimet, verkot ja ne palvelut, mitä siellä palvelimella on: paikkatietopalvelut, sähköpostit, tilannekuvapalvelut, kaikki mitä siellä sitten käytetään näiden palvelujen kautta, niin tämä on tietysti mielenkiintoista nähdä, että missä me ollaan tämän jälkeen ja mitkä ne meidän tutkimustavoitteet sitten mahdollisesti jatkossa on. Ja tämä meidän johtamisjärjestelmän henkilöstö on taitavaa henkilöstöä ja ne tässä Bold Quest yhteisössä nauttii arvostusta ja tämä ponnistus heiltä on ollut kyllä iso. Tietysti odotan heiltä paljon ja kaikki tämmöiset riskienhallintatapahtumat, mitä tässä nyt on pidetty, niin kaikki näyttää hyvältä. Tämä on erittäin kunnianhimoinen Bold Quest tämän kokonaisuuden osalta ja sitten varmaan, kun tämä on analysoitu niin, sitten katsotaan, että okei missä me ollaan ja mitä ollaan saatu tehtyä. Me kansallisesti ilman muuta tarvitaan ja halutaan tämän kaltaista tänne maahan, jossa me pystytään olemaan verkottuneet keskenämme, operoimaan koko maassa ja tukea toinen toistamme puolustushaarojen välillä ja toimialojen välillä. Sitten tietenkin se että, jos täällä on tiukka paikka, ja täällä valtiojohto päättää apua pyytää ja sitä annetaan, niin sen jälkeen sitten se on mahdollista tähän kokonaisuuteen liittyä. 

TOMMI KANGASMAA:
Aivan eli Bold Quest tosiasiassa on koko ketju päätöksestä bittien siirtymiseen ja sieltä aselavettiin ja sieltä räjähdykseen. Eli koko ketjua treenataan.

PASI JOKINEN:
Kyllä ja sitten vielä pitää katsoa, että mitä se räjähdys sai aikaan eli se jälkiarviointi siihen vielä päälle.

TOMMI KANGASMAA:
Kyllä. Tuota tähän lopuksi haluaisin kysyä perinteisen Radio Kipinä kysymyksen. Herra kenraali, mitä seuraavaan kahteen työviikkoon kuuluu, pääsiäinen toki on välissä?

PASI JOKINEN:
No sitten on vappu. Mutta joo tässä nyt tietysti vielä perehdytetään tehtävään ja kierretään ilmavoimien joukkoja ja käydään myöskin kotimaisten yhteistyökumppaneiden luona ja katsotaan niitä asioita, mitä tässä on meneillään, mitä lähitulevaisuudessa tulee ja ulkomaisia vieraita tulee. Ja taitaa olla käyntikin ulkomailla tässä välissä ja sitten Bold Questin aktiivivaihe tämmöisenä yhteystestauksena alkaa sitten 6.5 viikolla ja sitten siellä alkaa materialisoitua se juttu ja sitten Bold Quest -operaatiot alkavat seuraavalla viikolla pyöriä isommin. Että kyllä tämä Bold Questin suuntaan alkaa mennä, perehtymistä ja joka päivä on työpäivä. Näyttä ainakin olevan täydet päivät.

TOMMI KANGASMAA:
Suuret kiitokset haastattelusta.

PASI JOKINEN:
Kiitos.