Paraati kiinnosti Rovaniemellä

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati järjestettiin tänä vuonna Rovaniemellä, kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Paraatijärjestelyistä vastasi Lapin lennosto yhteistyössä puolustusvoimien muiden joukko-osastojen ja Rovaniemen kaupungin kanssa.

Juhlallisuudet eli paraatikatselmus ja ohimarssi, pidettiin kaupungin paraatipaikoilla. Paraatikatselmus pidettiin Keskuskentällä ja ohimarssi Jätkänkynttilän sillalla. Paikat olivat erinomaisia suurten ihmismäärien kokoontumiseen, koska näkyvyys molemmissa paikoissa oli erinomainen.

Puolustusvoimilla oli toimintaa paraatipäivänä ympäri Rovaniemen keskustaa. Kalustonäyttely pidettiin vanhalla torilla. Panssarivaunut ja muu puolustusvoimien kalusto, esittely- ja infopisteet kiinnostivat yleisöä vauvasta vaariin. Kalustonäyttely houkutteli rovaniemeläisiä ja turisteja koko päivän ajan. Ohimarssissa oli kaikkiaan tuhat henkilöä jalan ja puolustusvoimien ajoneuvoja oli kaikkiaan esillä noin viitisenkymmentä. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati oli iso ponnistus Lapin lennoston, puolustusvoimien ja Rovaniemen kaupungin henkilöstölle. Valmistelut aloitettiin reilu vuosi sitten. Liikennejärjestelyt, turvallisuus, logistiikka, siirtymiset ja moni muu yksityiskohta piti ottaa huomioon, että kaikki toimi sujuvasti.

.

Paraati näkyi ympäri Rovaniemen keskustaa.

Päivän juhlallisuudet alkoivat seppeleenlaskulla Rovaniemen sankarihautausmaalla, jossa laskettiin talvi- ja jatkosodan muistomerkille seppele. Tilaisuuden arvokkuutta lisäsi soittokunta.

Juhlallinen lipunnosto toimitettiin Lordin aukiolla aivan Rovaniemen ytimessä. Kielekkeinen valtiolippu nostettiin salkoon juhlavin menoin. Paraatia varten kasattiin suurempi kahden soittokunnan kokoonpano, jonka muodostivat Lapin sotilassoittokunnan ja Ilmavoimien sotilassoittokunnan muusikot. Suurkokoonpano soitti muun muassa Karjalan Jääkärien marssin ja Lippulaulun. Lipunnoston jälkeen Lapin lennoston komentaja eversti Antti Koskela siirtyi seurueineen veteraanilounaalle.

Paraatikatselmus alkoi Rovaniemen keskuskentällä kello 12.00. Paraatin vastaanotti Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen. Rovaniemen keskuskentällä järjestetty paraatikatselmus houkutteli koleahkosta ja kosteasta ilmasta huolimatta paikalle runsaslukuisesti katsojia. Jokinen korosti katselmuksen juhlapuheessa koko Suomen puolustamista ja reserviläisten merkitystä maanpuolustuksessa.

- Sotilaallinen varustautuminen ja toiminta on kasvanut pohjoisilla lähialueillamme. Tämä alleviivaa puolustusvoimien tehtävää puolustaa koko maata. On tärkeää, että alueellamme ei ole turvallisuusvajetta. Puolustusvoimat operoi maan joka kolkassa, myös Pohjois-Suomessa. Koko maan puolustuskyky ja toimintakyky vaativissa olosuhteissa toteutetaan laajalla ja hyvin koulutetulla reservillä, jota tuotetaan Suomen mallin mukaisesti yleisen asevelvollisuuden turvin, kenraalimajuri Jokinen sanoi.

Katselmuksen paraatijoukkoja komensi Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Jari Mikkonen. Paraatisoittokunnan muodostivat Lapin sotilassoittokunta ja Ilmavoimien sotilassoittokunta johtajinaan musiikkimajuri Jaakko Nurila ja musiikkimajuri Juha Ketola. Paraatikatselmuksen juontajana toimi reservin kersantti Minna Ruolanto. Kenttähartauden toimitti kenttärovasti Kari Mannermaa

- Maanpuolustuksessa ei ole kyse jostain ulkopuolisesta jutusta, vaan mahdollisuudesta osallistua. Olemme kaikki osakkaita: monet asepalveluksen ja reservin kautta. Ja lopulta kaikki omalla panoksellamme. Maanpuolustus on kuin ryhmäni nuotiorastilla: ihmisjoukko, joka tarvittaessa asettuu suojaamaan oman yhteisönsä lämmittävää liekkiä kylmältä tuulelta. Sekin kestää uskon, toivon ja rakkauden varassa, kenttärovasti Mannermaa muistutti kenttähartaudessa.

Ohimarssi esitteli kattavasti puolustusvoimia ja maanpuolustusjärjestöjä

Ohimarssin otti vastaan Jätkänkynttilän sillalla ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen seurassaan sotaveteraani Jorma Savukoski ja Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen. Ohimarssin aloitti jalan marssivat osastot, joiden jälkeen nähtiin moottoroitujen osastojen marssi. Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatinkenraali Jari Mikkonen johti ohimarssia. Puolustushaarat olivat asettaneet omat lippukomppaniansa marssiin. Marssiosastot saapuivat Toripuistikkoa pitkin, Valtakadun risteyksestä kohti Ounasvaaran suuntaa Jätkänkynttilän sillalle. Marssiosastoja oli niin puolustusvoimien joukko-osastoista kuin eri maanpuolustusjärjestöistä. Alueellisuus näkyi vahvasti ohimarssissa. Lapin alueen rajavartiosto, Lapin lennosto, Jääkäriprikaati, maakuntakomppania, reserviläiset ja rauhanturvaajat olivat asettaneet omat lippuosastonsa juhlatilaisuuteen. Rovaniemellä näkyi vahva maanpuolustustahto.

Valtakunnallista paraatia on järjestetty vuodesta 1952

Puolustusvoimain lippujuhlaa on vietetty nykyisellä paikallaan 4. kesäkuuta vuodesta 1942 lähtien. Vuosina 1919 –1939 vastaavaa päivää vietettiin 16. toukokuuta armeijan lippujuhlan nimellä. Tuona päivänä vuonna 1918 valkoisten joukot marssivat Helsinkiin Carl Mannerheimin johdolla. Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta, siirrettiin lippujuhla marsalkan syntymäpäivälle 4. kesäkuuta. Talvisodan jälkeen haluttiin korostaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä Sisällissodan voiton juhlimista ei pidetty enää mielekkäänä.

Aluksi juhlaa vietettiin nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä. Vuodesta 1950 lähtien juhlapäivää on kutsuttu puolustusvoimain lippujuhlaksi. Puolustusvoimain lippujuhlan päivään liittyvä ylipäällikön ja komentajan vastaanottama valtakunnallinen sotilasparaati järjestettiin ensimmäistä kertaa 1952 Helsingissä.