Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko
Puolustusvoimat

Ruska 20 testasi Ilmavoimien valmiutta ja kehitti osaamista

Ilmavoimat 7.10.2020 15.00
Tiedote
F/A-18 Hornet.
F/A-18 Hornet nousee Norvatieltä Ruska 20 -harjoituksessa. Kuva: Ilmavoimat / Anne Torvinen.

Ruska 20 -harjoituksen lentotoiminta päättyi eilen 6.10.2020, parhaillaan käynnissä on harjoituksen purku. Ilmavoimien vuoden 2020 pääsotaharjoituksessa oli mukana yli 60 lentokonetta, ja käytössä oli 11 lentokenttää eri puolilla Suomea. Harjoituksen aikana lennettiin 1 300 ilmaoperaatiota vaativissa skenaarioissa.

Harjoituksen painopisteet olivat Ilmavoimien valmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen, reserviläisten kouluttaminen sekä yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa. Tänä vuonna harjoituksen päätukikohdat olivat Rovaniemi ja Tikkakoski. Ruska 20 oli erittäin tärkeä harjoitus Ilmavoimien suorituskyvyn ja valmiuden ylläpitämisen näkökulmasta, sillä henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä koulutettiin poikkeusolojen tehtäviinsä. 

‒ Koulutimme Ruskan yhteydessä lähes 2 000 reserviläistä. Harjoituksen aikana lensimme vaativissa skenaariossa 1 300 ilmaoperaatiota kaikella Ilmavoimien lentokalustolla. Ruska 20 vietiin läpi yhtenä jatkumona operoiden 24/7 lähes koko Suomen alueella. Tämä osoitti Suomen integroidun siviili-sotilaslennonvarmistusjärjestelmän toimivuuden, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

‒ Kun viime vuonna koulutimme Ruskassa Karjalan lennostoa ja Satakunnan lennostoa, niin tänä vuonna oli Lapin lennoston ja Ilmasotakoulun vuoro. Tärkein vaihe oli ottaa reserviläiset vastaan ja perustaa reserviläisjoukot samaan aikaan, kun ilmaoperaatiot olivat jo käynnissä. Toinen merkittävä kokonaisuus oli Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan todentaminen harjoittelemalla siirtymisiä tilapäisiin tukikohtiin ja operoimalla niistä, Keränen jatkaa.

Ruska 20 -harjoituksen kuluessa perustettiin tilapäisiä tukikohtia Kajaanin, Hallin, Seinäjoen, Vaasan, Kokkola-Pietarsaaren, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentille. Harjoitusvastustajan puolella lentäneet Hornetit ja Hawkit puolestaan tukeutuivat Oulun lentokentälle. Kattava lentokenttäverkosto mahdollistaa osaltaan hävittäjäkaluston nopean hajauttamisen eri puolille Suomea. Rovaniemellä tukikohdan taistelunkestävyyttä vahvistettiin ottamalla tukikohdan vieressä kulkeva Norvatie käyttöön lentoonlähtöjä varten.

Ruska 20 oli myös osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Maiden ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen, joten yhteistoiminta on jo varsin vakiintunutta.

‒ Tänä vuonna ruotsalainen lento-osasto integroitiin Rovaniemellä osaksi Suomen ilmapuolustusta. Uutena asiana Lapin lennostolle oli ruotsalaisten integroituminen poikkeusolojen tukikohtatoimintoihin. Toinen Gripen-osasto puolestaan toimi Luulajasta käsin harjoitusvastustajan puolella yhdessä Oulusta lentäneiden suomalaisten Hornetien ja Hawkien kanssa. Yhteistyö toimi erittäin jouhevasti, Keränen toteaa.

Ruskan kaltaiset joukkojen harjoitukset ovat tärkeitä, jotta osaaminen ja valmius säilyvät kaikissa tehtävissä ja olosuhteissa. Koronavirukseen varauduttiin huolellisesti Ruska 20 -harjoituksen operatiivisessa riskienhallinnassa. Harjoituksessa noudatettiin Puolustusvoimien valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia koronarajoituksia.

‒ Korostimme reserviläisille, että harjoitukseen tulee osallistua vain täysin terveenä. Ohjeistuksen mukaisesti reserviläisjoukkoja perustettaessa kaikille jaettiin kasvomaskeja ja vastaanottotarkastusten yhteydessä kotiutettiin välittömästi kaikki, joilla oli ylähengitystieinfektioon viittaavia oireita. Perustamisen aikana ja harjoituksen kuluessa kotiutettiin ennenaikaisesti lähes 200 reserviläistä pienienkin oireiden takia. Lisäksi harjoitusjoukot jaettiin tavanomaista pienempiin, korkeintaan 50 hengen osastoihin sekä suojaetäisyyksien alittuessa ja sisätiloissa ohjeistettiin käyttämään suojamaskia, Keränen kertoo.

Tunnelmia #Ruska20-harjoituksesta Ilmavoimien sosiaalisen median kanavissa: