Kahden- ja monenvälinen yhteistyö kumppanimaiden kanssa on ollut aina keskeisessä roolissa Suomen sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Täysivaltaisena Nato-jäsenenäkin huolehdimme maanpuolustuksestamme, mutta myös kyvystämme toimia osana liittoumaa Naton viidennen artiklan velvoittaessa jäsenmaita puolustamaan toinen toisiaan. Sotilaallisen toiminnan osalta jäsenyydessä korostuu kyky toimia yhdessä jo ennen kuin kriisi on käsillä. Rakennamme pohjaa yhteistoiminnalle jokapäiväisellä tekemisellä niin osana Naton operatiivista toimintaa kuin puolustusyhteistyöllä kumppanimaiden kanssa. Nato-jäsenyytemme johdosta kahden- ja monenvälinen sotilaallinen yhteistyö entisestäänkin syvenee ja konkretisoituu entistä enemmän yhdessä tekemisenä.
Itämeren alueen keskeisenä rantavaltiona ja Suomen naapurina Ruotsilla on vahva asema Suomen läheisimpänä kahdenvälisenä kumppanina puolustusyhteistyössä. Ruotsin alueen ulottuessa Tanskan salmista aina Perämeren pohjukkaan sekä pohjoisessa käsivarren alueelle, on itsestään selvää, että maittemme välinen sotilaallinen toiminta on oltava saumattomasti yhteen sovitettu.
Operatiivisella tasolla Ruotsin kanssa tehty vuosia jatkunut yhteistyö on viimevuosina entisestäänkin syventynyt suunnitelman mukaisesti. Sotilaallinen yhteistoiminta käsittää kaikki tilanteet normaalioloista kriisiin ja sotaan. Keskeinen tavoite on ollut kehittää kyky yhteisiin operaatioihin. Kyse on siitä, että maiden kesken rakennetaan kyky taistella yhdessä huomioiden maa- meri- ja ilmavoimien sekä yhteisten suorituskykyjen käyttö ja taistelujen tuki, mikäli poliittinen päätös niin edellyttää.
Suomen ja Ruotsin välinen syvennetty sotilaallinen yhteistyö käsittää myös tarvittavilta osiltaan yhteisen operatiivisen suunnittelun, joka on pohja yhteistoiminnalle. Tiedon vaihto ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen eri tasoilla jo normaalioloissa on edellytys sotilaallisen toiminnan yhteensovittamiselle.
Hyväkään operatiivinen suunnitelma ei ole minkään arvoinen, ellei sitä kyetä toimeenpanemaan. Kahden- ja monenväliset harjoitukset ovat merkittävä osa tuota toimeenpanokyvyn varmistamista. On oleellista varmistua siitä, että kykenemme yhteiseen suunnitteluun, vaihtamaan tietoa ja tilannekuvaa eri tasoilla sekä toimintatapamme ja materiaalimme ovat yhteensopivia. On myös ymmärrettävä maiden väliset eroavaisuudet sekä niiden merkitys toiminnalle. Tällä luodaan perusteet sille, että tilanteen niin vaatiessa osataan toimia yhdessä, tarvittaessa myös yhdessä taistellen.
Yhteisillä harjoituksilla harjaannutetaan henkilöstö johtamiseen ja toimeenpanoon. Harjoituksilla ja jokapäiväisellä yhteistoiminnalla rakennetaan eri tasoilla myös ennen kaikkea luottamus yhdessä toimimiseen. Ilman luottamusta kriisitilanteessa on vaikea rakentaa toimivaa kokonaisuutta ja saavuttaa yhteistoiminnalle asetetut tavoitteet ja yhteisen tekemisen edut.
Venäjän hyökkäyksen jälkeiseen muuttuneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen vastaa omalta osaltaan edelleen hyvin kahden- ja monenvälinen yhteistyö. Nato-jäsenyys avaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä tulevaisuudessa, myös liittokunnan yhteisen puolustuksen puitteissa. Edellä kuvattu syvennetty sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa ja sen mekanismit toimivat jatkossakin tärkeänä maiden välisen yhteistyön rakenteena.
Suomi ja Ruotsi tekevät tiivistä puolustusyhteistyötä myös muiden kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Tästä esimerkkinä on Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyö, pohjoismaista yhteistyötä unohtamatta. Suomen ja Ruotsin välinen tiivistyvä puolustusyhteistyö täydentää Suomen muuta monikansallista ja kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Maidemme välinen yhteistyö vahvistaa jatkossakin turvallisuutta osana yhteispohjoismaista yhteistyötä – myös osana koalitiota.
Kenraalimajuri Kari Nisula,
Puolustusvoimien operaatiopäällikkö
Det gemensamma försvaret förutsätter samarbetsförmåga
Det bilaterala och multilaterala samarbetet med partnerländerna har alltid haft en central roll i Finlands militära försvar. Även som fullvärdig Natomedlem ser vi till vårt försvar, men också vår förmåga att fungera som en del av alliansen när Natos femte artikel förpliktar medlemsländerna att försvara varandra. När det gäller den militära verksamheten framhävs i medlemskapet förmågan att samarbeta redan innan en kris inträffar. Vi bygger en grund för samarbete genom det dagliga arbete både som en del av Natos operativa verksamhet och genom försvarssamarbete med partnerländerna. Tack vare vårt medlemskap i Nato kommer det bilaterala och multilaterala militära samarbetet att fördjupas och konkretiseras i allt högre grad som vår gemensamma sak.
Som en central kuststat i Östersjöområdet och grannland till Finland har Sverige en stark ställning som Finlands närmaste bilaterala partner i försvarssamarbetet. I och med att Sveriges territorium sträcker sig från de danska bälten ända till Bottenvikens innersta del och i norr till finska armen är det självklart att den militära verksamheten mellan våra länder måste vara sömlöst samordnad.
På operativ nivå har samarbetet med Sverige som pågått i flera år fördjupats ytterligare planenligt under de senaste åren. Militärt samarbete omfattar alla situationer från normala förhållanden till kris och krig. Ett centralt mål har varit att utveckla kapaciteten för gemensamma operationer. Det handlar om att mellan länderna bygga upp en förmåga att kämpa tillsammans med beaktande av tillämpningen av armén, marinen och flygvapnet samt användningen av gemensamma prestationsförmågor och strdstjänststöd, om ett politiskt beslut så förutsätter.
Det fördjupade militära samarbetet mellan Finland och Sverige omfattar också till behövliga delar en gemensam operativ planering, som utgör grunden för samarbetet. Utbyte av information och skapande av en gemensam lägesbild på olika nivåer redan under normala förhållanden är en förutsättning för samordning av den militära verksamheten.
Inte ens en bra operativ plan är värd något om den inte kan verkställas. Bilaterala och multilaterala övningar är en viktig del av säkerställandet av verkställighetsförmågan. Det är viktigt att säkerställa att vi kan planera tillsammans, utbyta information och lägesbilder på olika nivåer samt att våra verksamhetssätt och vårt material är kompatibla. Man måste också förstå skillnaderna mellan länderna och deras betydelse för verksamheten. På så sätt skapas grunderna för att man om situationen så kräver kan agera tillsammans, vid behov också genom att kämpa tillsammans.
Genom gemensamma övningar övar man personalen på ledning och verkställande. Genom övningarna och det dagliga samarbetet bygger man på olika nivåer också framför allt förtroendet för samarbete. Utan förtroende i en krissituation är det svårt att bygga upp en fungerande helhet och uppnå de mål som ställts upp för samarbetet och tillgodogöra sig fördelarna med att samarbeta.
Det bilaterala och multilaterala samarbetet svarar fortfarande väl på det förändrade säkerhetspolitiska läget efter Rysslands invasion. Natomedlemskapet gör det möjlighet att utveckla samarbetet i framtiden, även inom ramen för alliansens gemensamma försvar. Det ovan beskrivna fördjupade militära samarbetet med Sverige och dess mekanismer fungerar även framöver som en viktig samarbetsstruktur mellan länderna.
Finland och Sverige samarbetar intensivt inom försvaret med sina andra internationella partner. Ett exempel på detta är försvarssamarbetet mellan Finland, Sverige och Norge samt USA, utan att glömma det nordiska samarbetet. Det intensifierade försvarssamarbetet mellan Finland och Sverige kompletterar Finlands övriga multinationella och bilaterala försvarssamarbete. Samarbetet mellan våra länder kommer även i fortsättningen att stärka säkerheten som en del av det samnordiska samarbetet – även som en del av koalitionen.
Generalmajor Kari Nisula,
Försvarsmaktens operationschef
Common defence requires the ability to work together
Bilateral and multilateral cooperation with partner countries has always played a key role in Finland's military defence. Even as a full member of NATO, we take care of our national defence, but also of our ability to act as part of the alliance when NATO's Article 5 obliges the member states to defend each other. With regard to military activities, the ability to work together even before the crisis is at hand becomes highlighted in the membership. We build a foundation for cooperation through everyday activities, both as part of NATO's operational activities and through defence cooperation with our partner countries. Our NATO membership will further deepen the bilateral and multilateral military cooperation and manifest itself in the form of increased common operations.
As a key coastal state in the Baltic Sea region and as a neighbour of Finland, Sweden has a strong position as Finland's closest bilateral partner in defence cooperation. As the Swedish territory extends from the Danish straits to the bottom of the Bay of Bothnia and borders on the northwestern parts of Finnish Lapland, it goes without saying that military operations between our countries must be seamlessly coordinated.
As planned, Finland has continued its cooperation with Sweden at an operational level for years and deepened it further over the past few years. Military cooperation covers all circumstances, from normal conditions to crisis and war. A key objective has been to develop the capability for joint operations. It means building an ability to fight together, taking into account the use of land, maritime and air forces, shared capabilities and combat support, if so required by a political decision.
The enhanced military cooperation between Finland and Sweden also includes joint operational planning, as appropriate, which serves as the basis for cooperation. Exchange of information and forming a common situation picture at different levels already under normal conditions is a prerequisite for the coordination of military activities.
Even a good operational plan is worth nothing unless it can be implemented. Bilateral and multilateral exercises are an important part of ensuring that we have the implementation capability needed. It is essential to ensure that we are capable of joint planning and sharing information and situational awareness at different levels, and that our operating methods and materials are compatible. We also need to understand the differences between countries and what they mean in operational terms. This lays the foundations for being able to work together, should the situation so require, also by fighting together, if necessary.
Joint exercises are aimed at training personnel in leadership and implementation. Exercises and everyday cooperation also primarily build trust in working together at different levels. In a crisis situation, without trust it is difficult to build a functional entity and achieve the objectives set for cooperation and the benefits of doing things together.
For its part, bilateral and multilateral cooperation remains a good response to the changed security policy situation following Russia's war of aggression. NATO membership opens up an opportunity to develop cooperation in the future, also within the framework of the alliance's common defence. The enhanced military cooperation with Sweden described above and its mechanisms will continue to serve as an important cooperative structure between the countries.
Finland and Sweden also engage in close defence cooperation with their other international partners. One example of this is the defence cooperation between Finland, Sweden and Norway and the United States, not forgetting the Nordic cooperation. Increasingly close defence cooperation between Finland and Sweden complements Finland's other multinational and bilateral defence cooperation arrangements. Cooperation between our countries will continue to strengthen security as part of Nordic cooperation – and also as part of the alliance.
Major General Kari Nisula,
Chief of Defence Operations
