Varusmiesten palvelusmotivaatio ja reserviläisten maanpuolustustahto ovat ennätyslukemissa. Myös Puolustusvoimien työilmapiiri on hyvällä tasolla. Kyselyihin perustuen voidaan todeta, että Puolustusvoimilla menee hyvin, vaikka olemme eläneet haastavia vuosia ensin koronan ja nyt turvallisuusympäristön muutosten takia. Emme kuitenkaan tuudittaudu hyvänolon tunteeseen, vaan arvioimme kriittisesti kyselyjen tuloksia varmistaen niitä esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä ja myös hyvässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lisäksi kehitämme koko ajan toimintaa yhdessä asevelvollisten ja henkilökunnan kanssa.
Vuoden 2022 tapahtumat aiheuttivat paljon muutoksia, jotka heijastuivat asevelvollisiin ja palkattuun henkilöstöön. Esimerkiksi valmiudelliset toimenpiteet, kertausharjoitusten määrän kasvattaminen, materiaalihankinnat ja myös puolustusliitto Natoon liittymisen valmistelut ovat lisänneet tekemistä peruskuorman päälle kaikilla tasoilla. Takana on kaiken kaikkiaan historiallinen vuosi, joka on haastanut meitä jokaista. Työtaakat ovat monissa tehtävissä lisääntyneet, vaikka lisähenkilöstö onkin asiaa auttanut.
Kun tarkastellaan mennyttä vuotta työilmapiirikyselyn kautta, voidaan todeta työilmapiirin ja me-hengen olevan erittäin hyvällä tasolla. Asteikolla yhdestä viiteen kyseinen summamuuttuja on 4,4. Myös työmotivaatio ja jaksaminen ovat kyselyjen mukaan kunnossa, molempien ollessa 3,9. Lukemat ovat edellisten vuosien tasolla. Muuttunut tilanne on kuitenkin jossain määrin haastanut henkilöstön jaksamista, mikä on havaittavissa työmäärän ja kiireen lisääntymisenä. Asia on tiedossa, ja teemme töitä tilanteen vakauttamiseksi. Henkilöstökyselyjä varmennetaan jatkuvasti esimiestyöllä, esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä ja tarkastuskäynneillä kaikilla johtamistasoilla Puolustusvoimain komentajasta lähtien.
Myös Puolustusvoimien työnantajakuva näyttää olevan kirkas. Esimerkkinä tästä saavutimme erittäin hyvät tulokset viimeisessä Universumin ammattilaistutkimuksessa. Edellisiin tuloksiin verrattuna Puolustusvoimien työnantajakuva on nousussa. Voidaan todeta, että Puolustusvoimat on arvostettu ja hyvämaineinen työnantaja. Näitäkin hyviä tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, ja meidän on koko ajan kehitettävä toimintaamme hyvänä työnantajana ja kiinteänä osana yhteiskuntaa. Puolustusvoimien tulee mahdollistaa osaavien ihmisten entistä joustavampi rekrytointi ja nykyaikaiset työskentelymahdollisuudet. Myös esimiehiä on tuettava edelleen monipuolistuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.
Näyttää siltä, että Ukrainan sota on selkeyttänyt varusmiehille asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen merkitystä sekä tärkeyttä. Tämä on havaittavissa varusmiesten loppukyselyiden tuloksissa. Joulukuussa 2022 kotiutuneilla ennätyskorkealle nousivat muun muassa maanpuolustustahto, luottamus joukon suorituskykyyn sodassa ja varusmiesten palvelusmotivaatio. Uskon, että kokonaisuutena viimeaikaiset tapahtumat turvallisuusympäristössämme yhdistettynä Puolustusvoimien johdonmukaiseen ja uskottavaan toimintaan, ovat lisänneet varusmiesten palvelusmotivaatiota ja tahtoa puolustaa maataan.
Myös reserviläiset ovat vahvasti sitoutuneet maanpuolustukseen uskoen omaan kykyynsä suorittaa velvollisuutensa. Viimeisten kyselyjen perusteella reserviläisten maanpuolustustahto ja henkilökohtainen motivaatio ovat nousseet ennätyslukemiin. Lisätyt kertausharjoitusmäärät on otettu reserviläiskentässä positiivisesti vastaan. Vuonna 2022 koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa ja yli 8 000 reserviläistä Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Kohonnut maanpuolustustahto on näkynyt myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämien koulutusten kysynnän kasvuna. Kysyntään on vastattu, ja koulutukseen osallistuvien määrä lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Tästä kokonaisuudesta on hienoa antaa suuri kiitos reserviläisille, omalle henkilökunnalle ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoille.
Kaikki edellä mainitut mahdollisuudet ja haasteet huomioidaan tänä keväänä julkaistavassa Puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa. Se sisältää huomattavan määrän konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään esimerkiksi henkilöstön jaksamista ja työn merkityksellisyyttä. Lisäksi tunnistetaan digitalisaation, robotiikan ja uudistuvien työnteon muotojen tuomat mahdollisuudet. Strategialla katsotaan 2030-luvun puoliväliin asti, ja sen teemana on ”Inhimillistä suorituskykyä”. Strategiassa käsitellään sodan ajan Puolustusvoimia, joten se kattaa palkatun henkilökunnan lisäksi asevelvolliset. Esimerkiksi reserviläisten nykyistä joustavampi osallistuminen Puolustusvoimien toimintaan on yhtenä kehityskohteena.
Puolustusvoimien lähitulevaisuus näyttää myönteiseltä muutenkin kuin henkilöstökyselyjen perusteella. Strategiset hankkeet ovat jalkautumassa toimeenpanoon lähivuosina, Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaista lisähenkilöstöä rekrytoidaan vuoteen 2026 asti ja tulevan Nato-jäsenyyden mukaisia toimenpiteitä valmistellaan koko ajan. Palkattu henkilöstömme, yhdessä asevelvollisten ja kumppanien kanssa, tekee kaiken tämän. Voinkin ylpeydellä todeta, että meillä on vahva pohja, jolle rakentaa tulevaisuuden suorituskykyjä.
Jatkakaamme samaan malliin, kuitenkin toimintaa koko ajan kriittisesti arvioiden ja yhdessä kehittäen.
Kenraalimajuri Rami Saari
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
