Mitä digitalisaatio on? Miksi juuri nyt kaikki organisaatiot pohtivat sitä? Mitä sen avulla voi saavuttaa? Kysymyksiä, joihin ei voi olla törmäämättä työskennellessään informaatioteknologian tai organisaatioiden kehittämisen kanssa. Digitalisaatiota on ollut automaattisen tietojenkäsittelyn alkuajoista saakka, mutta nyt käynnissä on selkeästi uusi vaihe.
Puolustusvoimien kehittämisessä on havahduttu digitalisaation disruptiivisiin vaikutuksiin. Samaan aikaan kamppaillaan taloudellisten realiteettien kanssa, ja kehitetään sotilaallista suorituskykyä vuosisadan merkittävimmillä strategisilla kalustohankkeilla. Etenkin F-35A:n valinta tulevaksi hävittäjäksi nosti digitaaliset kyvykkyydet keskiöön, koska F-35 on tunnetusti yksi maailman kehittyneimmistä dataa tuottavista sotilaallisista sensoreista.
Digitalisaatiossa on kyse uudesta teknologiasta, mutta ilmiön vaikuttavuuden toteutumisen näkökulmasta digitalisaatio on enemmän toiminnan ja tekemisen muuttamista sekä koko toimintakontekstin uudistamista.
Digitalisaatiohype hallinnossa
Digitalisaatiohype on nykyään läsnä niin julkishallinnossa kuin yrityselämässä. Julkishallinto on pyrkinyt toimimaan digitalisaation hyödyntämisessä esimerkkinä ja jopa hallitusohjelmat ohjaavat digitalisaation huomioon ottamiseen palveluiden toteutuksessa. Kyse on eri toimijoille sekä pakosta että mahdollisuudesta. Myös Puolustusvoimissa digitalisaation toteutukselle on tilaus, ja odotusarvot digitalisaation tuloksellisuudelle ovat kovat.
Digitalisaatiolla tavoitellaan usein toiminnan tehostamista, jonka saavuttaminen voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi toiminnan luonteen muutoksesta johtuen. Pelkkä tehostumisen hakeminen digitalisaation avulla on usein myös vain manuaalisten työvaiheiden automatisointia ilman pohdintaa koko prosessin uusimisesta. On kuitenkin selvä, että tällainen toimintojen automatisointi on usein digitalisaation alkuaskelten aikana välttämätöntä automatisoinnin tehon todentamisen kannalta. Tällaisesta prosessien automatisoinnista käytetään usein termiä digitalisaatio, vaikka automatisointi olisi kuvaavampi termi.
Millaista on toiminnan automatisointi? Ehkä tyypillisin yksittäistä kansalaista koskeva tilanne on uuden applikaation lanseeraus ja käyttöönotto. Tällöin prosessin usean vaiheen tiedon kerääminen tai esittäminen siirretään kansalaiselle ”koottuna näyttönä” sovelluksen tai palvelun muodossa. Ongelmaksi jää kuitenkin usein se, että koottu tiedon kerääminen ei sinällään puutu itse tekemisen luonteeseen, vaan se ainoastaan kokoaa prosessin vaiheita asiakkaan näkökulmasta kootuksi näkymäksi. Saattaa tämäkin tosin olla jonkinlainen parannus entiseen.
Oikea digitalisaatio astuu tavoitteissa pidemmälle. Siinä prosessin uudistamisen pohjana käytetään datan hyödyntämistä ja käyttötapauslähtöistä kehittämistä. Tiedon hyödyntäminen vaatii datalähteiden tunnistamisen sekä datan keräämisen mahdollistamisen eli kyvyn data-analytiikkaan, mikä voi lopulta johtaa toiminnan muutokseen. Tällaisissa muutoksissa saavutettujen hyötyjen mittaaminen on haasteellista, sillä aikaisemmat mittaristot eivät välttämättä sovi uuden tilanteen arviointiin. Samoin taloudellisen tehokkuuden arviointi saattaa olla haasteellista tehokkuusmittareiden vertailukelpoisuuden kadotessa ja laadullisten hyötyjen kasvaessa.
Jokaista kansalaista koskettavana digitalisaation käyttötapauksena voidaan tarkastella esimerkiksi pankkitoimintaa. Pankin roolinahan oli lähtökohtaisesti merkittävämmän fyysisen varallisuutemme säilyttäminen sekä rahoitustoiminta. Suurin osa varttuneista lukijoista on lapsuudessaan asioinut fyysisesti pankissa pankkikirjan kanssa. Asiointi täytyi toteuttaa omassa kotipankissa, ja toiminnan konteksti oli vahvasti paikallinen. Pankkikortti sekä pankkiautomaatti mullistivat tämän toimintatavan. Ne mahdollistivat merkittävän riippumattomuuden paikallisista pankeista. Toiminta alkoi muuttua valtakunnalliseksi.
Seuraavana muutoksena oli pankkitoiminnan siirtyminen verkkoon. Asiointi verkossa alkoi toden teolla mullistaa konttoriverkostoa. Oltiin tilanteessa, jossa pankkitoiminta alkoi muuttua tilasta ja ajasta riippumattomaksi. Mutta mikä on kehityksen huippu? Lainatakseni valtion ICT-johtajaa Jarkko Levasmaa, ”parasta digitalisoitua palvelua on se, ettei tarvitse käyttää mitään palvelua, appia tai sovellusta”.
Ehkä tulevaisuuden pankkitoiminta ei tarvitse nykyisen kaltaista pankkia lainkaan, vaan rahamme säilytetään digitaalisessa todellisuudessa itsenäisinä varmennettuina datayksiköinä turva-alueilla, ja muu rahoituksellinen toiminta hoidetaan virtuaalitodellisuudessa monialaisten toimijoiden välillä. Koko konteksti varallisuuden säilyttämiselle on muuttunut eikä alkuperäisiä rakenteita tulevaisuudessa ole mahdollista tunnistaa. Ollaan siis päädytty tilanteeseen, jossa digitalisaatio on muuttanut toimintaa niin paljon, ettei alkutilan ja lopputilan vertailu ole mielekästä, koska koko toiminnallinen ja sisällöllinen muutos on ollut radikaali.
Digitalisaation merkitys Puolustusvoimille
Puolustusvoimien digitalisaatiolla ei tavoitella radikaalia ja nopeaa uudistumista. Niukkojen resurssien käyttäminen kehityksen kannalta keskeisiin sekä puolustusjärjestelmää laajasti hyödyntäviin kohteisiin on tärkeämpää. Vaikka digitalisaatiossa tavoitellaan kokeilukulttuuria, jossa myös epäonnistumiset ovat sallittuja, on tärkeämpää kyetä ohjaamaan kokonaisjärjestelmää ja välttää strategiset epäonnistumiset. Tämän vuoksi muilta oppiminen, ympäristön seuraaminen sekä hyvien käytänteiden opiskelu ovat Puolustusvoimien toiminnan keskeisiä strategisia valintoja.
Puolustusvoimien digitalisaation keskeisimmät tavoitteet ovat Puolustusvoimien digitalisaatiokyvykkyyden kehittäminen sekä digitalisaation hyötyjen tuominen suorituskykyjen kehittämiseen. Digitalisaation hyötyjen lunastaminen ei ole kuitenkaan automaatio, vaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää useiden väliaskeleiden ottamista. Keskeisiä väliaskelia ovat osaamisen kehittäminen, verkostoitunut toiminta ekosysteemeissä, kehittämisen ketteryyden lisääminen, jakamiseen ja innovointiin kannustava toimintakulttuuri sekä arkkitehtuurin ja teknologian yhteinen hallinta. Tämän kaiken toteuttaminen näkyy parhaillaan arjessa sekä operatiivisessa kontekstissa uudistettuna ja entistä parempana toimintana.
Digitalisaation sekä digitalisoitujen palveluiden hyödyt on kyettävä osoittamaan kaikille osapuolille. Käyttäjät ovat tottuneet käyttämään digitaalisia palveluita ja heidän odotuksensa palveluiden toiminnasta ja laadusta asettavat vaatimuksia myös Puolustusvoimien tarjoamille palveluille. Digitalisaatiossa käyttäjälähtöisyys ja hyvä käyttäjäkokemus ovat keskiössä palveluiden kehittämistyössä.
Myös innovaatiokulttuurin luominen on keskeinen osa digitalisaatiokyvykkyyden edistämistä. Innovaatiokulttuurissa tavoitellaan toimintaympäristöä, missä kokemuksien jakamiseen ja avoimuuteen kannustetaan. Lisäksi poistetaan esteitä ideoiden kehittämisen ja todentamisen tieltä sekä kannustetaan henkilöstöä esittämään rohkeasti ideoita ja osataan hyödyntää kokeiluiden tuottamat opit useissa kohteissa.
Puolustusvoimien digitalisaatio on ennen kaikkea tulevaisuusohjelma, jolla valmistetaan organisaatiota huomisen haasteisiin. Useiden tulevaisuuden suorituskykyjen nähdään olevan riippuvaisia digitalisaation mukanaan tuomista kyvykkyyksistä. On tärkeää varmistaa henkilöstön osaaminen sekä organisaation toiminnan yhteen toimivuus toimintamalleilla, jotka ovat ajantasaisia sekä toimivia. Toimintamallit takaavat sen, että myös tulevaisuudessa kykenemme toimeenpanemaan asioita alati muuttuvassa kompleksisessa toimintaympäristössä.
Eversti Jarkko Karsikas
Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja
