Puolustusvoimissa työskentelee noin 13 000 palkattua henkilöä. Vuosittain noin 20 000 varusmiestä suorittaa varusmiespalveluksen. Vuonna 2023 reserviläisiä koulutettiin kertausharjoituksissa yhteensä yli 28 000 ja vapaaehtoisissa harjoituksissa yli 8 000 henkilöä.
Puolustusvoimien toiminnan vaativan ja riskipitoisen luonteen vuoksi asevelvollisten, reserviläisten ja palkatun henkilökunnan työ- ja palvelusturvallisuus on kaiken toiminnan kivijalka. Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuustoiminta kattaa työturvallisuuslain alaisen työn sekä sen 6§:n mukaisen palveluksen eli sotilastoiminnan riskienhallinnan.
Vaaratekijöitä tunnistetaan ennalta riskien arvioinnilla ja toiminnan turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota laatimalla jokaiseen harjoitukseen riskiarvio sekä noudattamalla voimassaolevia varomääräyksiä. Tästä huolimatta nk. Läheltä Piti-tilanteita ja vahinkoja tapahtuu aika ajoin. Niiden hallitsemiseksi voidaan asettaa kaluston tai toiminnan käyttökieltoja joko pysyvästi tai tilapäisesti, päivitetään varomääräyksiä ja parannetaan turvallisuustoimia ennen toiminnan jatkamista.
Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan tavoitetilana on raportoida riskeistä avoimesti ja minimoida tapaturmien määrä. Tavoitetilassa kaikki vahingot ja onnettomuudet ilmoitetaan, parhaat käytännöt jaetaan ja ennakoivasti ilmoitetaan olosuhteista sekä tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa.
Henkilöturvallisuushankkeesta Työ- ja palvelusturvallisuusalaksi
Työ- ja palvelusturvallisuusalan perustaminen sai alkunsa vuonna helmikuussa 2007, kun Onnettomuustutkintakeskus julkaisi Rovajärven 2005 kranaatinheitin onnettomuuden tutkintaselostuksen mukaiset turvallisuussuositukset Puolustusvoimille turvallisuustoiminnan kehittämiseksi. Suosituksien perusteella Puolustusvoimat perusti vuonna 2009 Henkilöturvallisuus-hankkeen, joka rakensi toimintatapamallit ja vastuut uudelle vuonna 2013 perustetulle työ- ja palvelusturvallisuusalalle. Hankkeeseen osallistui henkilöstöä laajasti kaikista puolustushaaroista.
Hankkeen osana toteutettiin riskienhallinta- ja poikkeamien ilmoittamisjärjestelmän rakentaminen mahdollistamaan puolustusvoimallinen tilannekuva. Vuonna 2011 pilotoitiin Puolustusvoimien tapaturma ja vaarailmoitus-ohjelmaa (PVTAVA). Vuonna 2013 päädyttiin kuitenkin rakentamaan RIPO-sovellus osaksi jo käytössä ollutta laajempaa PVSAP-järjestelmää. Hankinta keskeytettiin järjestelmän käyttöönottoon liittyneiden haasteiden johdosta vuonna 2018. Korvaavan, Puolustusvoimien riskien- ja poikkeamienhallinta -järjestelmän (PVRIPO) hankinta toteutettiin vuosina 2018-2022. Käytössä olevaan PVRIPO-järjestelmään on kirjattu vuonna 2023 noin 1 300 ilmoitusta. PVRIPO mahdollistaa nopean ilmoittamisen ja puolustusvoimallisen reaaliaikaisen seurannan. Järjestelmällä hallitaan Vaarahavainto-, Läheltä Piti- ja tapaturmailmoituksia. Ennen PVRIPO-järjestelmän käyttöönottoa vastaavat ilmoitukset käsiteltiin hallintoyksiköiden Vaarakortti-menettelyllä (sähköposti tai paperinen ilmoitus). Vaarakortti-ilmoituksia on tehty vuosina 2013-2023 yhteensä noin 11 000 kpl.
Ilmoitusten perusteella pureudutaan eri turvallisuustapahtumien juurisyihin ja pidemmällä aikajänteellä vähennetään vakavien onnettomuuksien määrää. Ilmoituksien tilastoja hyödynnetään riskienhallinnassa, kun arvioidaan esimerkiksi eri toimintoihin liittyviä jo havaittuja vaaroja. Joukko-osastoihin on nimetty työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköt, jotka päätoimisesti koordinoivat ja johtavat työ- ja palvelusturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi Pääesikunnan koulutusosaston ja hallintoyksiköiden tukena ovat puolustushaarojen työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköt.
Joukko-osastoissa työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan tavoitetilana on nolla tapaturmaa. Tästä huolimatta vahinkoja valitettavasti tapahtuu. Turvallisuustapahtumia, joista seuraa noin neljän vuorokauden palvelushelpotus varusmiehille, on vuosittain noin 250–450 kpl ja vakavia, joista seuraa yli 30 vuorokauden palvelushelpotus, on noin 10–30 kpl vuosittain. Osasta vakavia tapaturmia seuraa palveluksen keskeyttäminen.
Vakavista tapaturmista oppiminen
Vakavista turvallisuustapahtumista tai vaaratilanteista tehdään turvallisuustutkinta. Turvallisuustutkinnat ovat osa riskienhallintaa ja virheistä oppimista. Suppeita vaaratilanneselvityksiä on Puolustusvoimissa tehty vuosina 2013–2023 yli 500 kappaletta. Laajoja turvallisuustutkintoja on tehty kolmesta vakavasta onnettomuudesta. Kahden vakavan onnettomuuden julkiset tutkintaselostukset on julkaistu tiedotteissamme (Hallin räjähdeonnettomuus 30.11.2017 ja Rovajärven räjähdeonnettomuus 27.4.2022). Lisäksi yksi laaja turvallisuustutkinta on vielä kesken (Vuosangan ampumaonnettomuus 16.1.2023).
Jos vakavassa onnettomuudessa on osallisena varusmiehiä tai reserviläisiä, niin onnettomuudet tutkitaan lähtökohtaisesti jonkin muun viranomaisen, kuten esimerkiksi Onnettomuustutkintakeskuksen tai Onnettomuustietoinstituutin toimesta.
Rovajärvellä vuonna 2005 tapahtuneen kranaatinheitinonnettomuuden tutkintaselostuksessa Onnettomuustutkintakeskus antoi Puolustusvoimille useita turvallisuussuosituksia turvallisuustoiminnan kehittämiseksi ja suositusten perusteella toteutettiin Henkilöturvallisuus-hanke. Esimerkkinä raskaaseen kranaatinheittimeen asetettiin kaksoislatauksen estävä mekaaninen laite, jonka jälkeen vastaavia onnettomuuksia ei ole tapahtunut.
Onnettomuustutkintakeskus on antanut vuosina 2005–2018 Puolustusvoimille yhteensä 14 turvallisuussuositusta. Näistä suosituksista Onnettomuustutkintakeskus on hyväksynyt toteutetuksi 13. Keskeneräinen turvallisuussuositus (2018-S20) Riskien arvioinnin kehittäminen, koskee 26.10.2017 Raaseporin tasoristeysonnettomuuden tutkintaa. Puolustusvoimien suunnittelema toimenpide suositukseen on jatkaa PVRIPO-järjestelmän käytön syventämistä ja laajentamista.
Kaikkien turvallisuussuosituksien vastuuttaminen ja seuranta toteutetaan varomääräystoimikunnissa osana jäännösriskien hallintaa. Jokaisen vakavan vaaran osalta tehdään päätös, kielletäänkö jokin toiminta tai jonkin järjestelmän käyttö vähintään väliaikaisesti. Tämän jälkeen päätetään ohjeistuksen päivittämisen sisällöstä ja julkaisun kiireellisyydestä. Puolustusvoimat on päivittänyt tai kumonnut vuosina 2005–2024 yhteensä yli 300 varomääräystä, sekä lähes 200 alueiden johtosääntöä tai käyttömääräystä.
Jatkossa Puolustusvoimien koulutus tehostuu simulaattoriavusteisilla koulutustapahtumilla, joilla voidaan pienentää riskejä. Naton myötä lisääntynyt harjoitustoiminta ulkomaalaisine joukkoineen asettaa toiminnan turvallisuudelle uusia vaatimuksia. Puolustusvoimien varomääräyksiä tarkastellaan rinnan ja kehitetään ulkomaisten joukkojen varomääräyksien kanssa. Yhteisharjoitukset järjestetään aina tiukimman varomääräyksen periaatteiden mukaan.
Puolustusvoimissa jokainen toimija on turvallisuuden tekijä.
Prikaatikenraali Manu Tuominen
Pääesikunnan koulutuspäällikkö
