Sota Ukrainassa on osoittanut, että puolustuksen sekä laadullisella ja että määrällisellä tasolla on merkitystä. Puolustustamme on systemaattisesti rakennettu vastaamaan Ukrainassa nähtävään uhkaan, eli puolustuksemme kehittämisen suuntalinjat ovat olleet laadullisesti oikeita. Materiaaliseen valmiuteen on kuitenkin pitkällä aikavälillä syntynyt vajeita, joita Puolustusvoimille osoitetuilla lisäresursseilla pystymme nyt täydentämään. Lisärahoitusta on kohdennettu myös toimintaan ja henkilöstöön.
Puolustuskyvyn parantamiseen kohdennetulla lisärahoituksella varaudutaan vastaamaan sotilaallisen toimintaympäristön nopeisiinkin muutoksiin. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti jo käytössä olevan materiaalin lisähankintoja. Olemme hankkineet ja tulemme hankkimaan muun muassa taistelijan suojavarusteita, tykistön ampumatarvikkeita, panssarintorjunta-aseita, kenttäradioita, johtamiskontteja, panssarivaunujen ampumatarvikkeita, pimeätoimintavälineitä ja raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeita. Lisäksi olemme päivittäneet jo käytössä olevia järjestelmiä.
Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämiseen liittyvät puolustusmateriaalin hankinnat perustuvat pitkäjänteiseen ja systemaattiseen suunnitteluun, jonka taustalla on parlamentaarinen ja yli hallituskausien kantava poliittisen johdon yksimielisyys puolustuksemme perusteista. Tulevaisuuden ennakointi, erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tunnistaminen sekä toimintaympäristössämme tapahtuva vertailukehittäminen luovat perustan operatiiviset vaatimukset täyttäville valinnoille. Sama suorituskyky voidaan tuottaa eri vaihtoehdoin tai niiden yhdistelmillä. Tulevaisuuden asejärjestelmät ovat vielä osin kehitysasteella. Neljän vuoden sykleissä etenevä ja vuosikymmenet eteenpäin katsova suunnitteluprosessimme hakeekin jatkuvasti uusia ratkaisuja tarjolla olevista vaihtoehdoista ja osittain uusia kehittämispolkuja kyetään avaamaan myös itse tai yhdessä kumppaneiden kanssa.
Uutta suorituskykyä ei synny nopeasti ja suunnittelussa on varauduttava myös muutoksiin. Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelussa katsotaankin pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi F-35 ja Laivue 2020 ovat kauaskantoisia ratkaisuja, jotka tulevat olemaan pitkään pääasejärjestelmiämme. Liittyen puolustuskyvyn pidemmän aikavälin kehittämiseen lähivuosina suunnitelmissa on hankkia muun muassa tiedustelu- ja viestijärjestelmiä, panssaroituja miehistön kuljetusajoneuvoja, ilmatorjuntajärjestelmiä, meri- ja ilmatorjuntaohjuksia sekä joukkojen koulutuksessa käytettäviä ampumatarvikkeita ja räjähteitä.
Tulevien hankintojen suunnittelu ja valmistelu on jatkuvaa, huomioiden toimintaympäristön tilanne. Poliittisia ja kaupallisia tunnusteluja tehdään jatkuvasti yhteistyössä Puolustusministeriön kanssa. Prosessi suorituskyvyn suunnittelusta materiaalin toimituksiin ja käyttöönottoon kestää usein vuosia ja siihen sisältyy epävarmuustekijöitä. Puolustusvoimat toteuttaa myös tuotekehitysprojekteja joidenkin suorituskykyjen hankinnoissa.
Suunnitteluvaiheessa ja alustavia tarjouspyyntöjä tehtäessä on huomioitava mm. eri kumppanimaiden lainsäädäntö sekä poliittinen päätöksentekoprosessi, joka saattaa viedä aikaa ja osaltaan vaikuttaa lopulta toteutuneisiin kauppoihin. Esimerkiksi tehtäessä hankintoja Yhdysvalloista, kauppoihin liittyy ns. Release-menettely. Yhdysvaltojen kongressilta saadun myyntiluvan myötä aloitetaan varsinaiset neuvottelut, joissa selviävät hankittavan materiaalin määrä ja kauppahinta. Tarjouspyyntöjä joudutaankin usein lähettämään poliittiseen käsittelyyn jo ennen varsinaisen kilpailutuksen käynnistämistä tai ostopäätösten tekemistä.
Sotilaallisen toimintaympäristön muutosten ja kasvaneen kysynnän takia tilanne voi muodostua sellaiseksi, että suunniteltua materiaalia ei olekaan saatavilla tai se osoittautuu merkittävästi suunniteltua kalliimmaksi. Tavanomaistenkin indeksitarkistuksien jälkeen lopullinen hinta voi olla eri kuin mihin alkujaan on varauduttu, ja pitkällä aikavälillä myös hankintaan varatut resurssit saattavat muuttua.
Nato-jäsenyys tuo mukanaan uusia velvoitteita, jotka vaikuttavat jatkossa osaltaan puolustusmateriaalihankintojemme suunnitteluun. Oman vahvan puolustuskyvyn tarve säilyy kuitenkin ennallaan ja nykyisessä sotilaallisen toimintaympäristön kehityksessä jopa korostuu. Rakennamme puolustuskykyämme jatkossakin omista lähtökohdistamme, luonnollisesti huomioiden meille kohdentuvat jäsenyyden velvoitteet. Viimeaikaiset ja käynnissä olevat aseelliset konfliktit ja niistä tehdyt havainnot ovat jälleen vahvistaneet, ettei yksikään asejärjestelmä itsessään ole ratkaiseva. Kyse on aina puolustusjärjestelmän tasapainosta ja kokonaisuudesta. Siksi on tärkeää, että ratkaisuja ei sellaisenaan kopioida muilta.
Hankinnat jatkuvat, ja Puolustusvoimat varmistaa näin omalta osaltaan Suomen turvallisuutta.
Pääesikunnan suunnittelupäällikkö,
Kenraalimajuri Janne Jaakkola
