Pohjoismaat jakavat yhteisen taustan ja turvallisuushaasteet. Pohjoismaiden historia, kulttuuri ja valtioiden kehitys yhdistävät meitä, luovat pohjoismaista identiteettiä ja lisäävät maidemme välistä luottamusta. Pohjoismaiden samankaltaisuuden takia yhteiskuntien uhkakuvat, riskit ja haavoittuvuudet ovat samantyyppisiä kaikissa Pohjoismaissa. Sotilaallisten uhkien lisäksi yhteiskuntamme varautuvat kriittistä infrastruktuuria ja kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta varantaviin uhkiin.
Pohjoismaiden puolustusyhteistyö tapahtuu Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) puitteissa. Se, että kaikki Pohjoismaat eivät ole Naton tai EU:n jäseniä, vaikuttaa luonnollisesti yhteistyöhön. Useasti ajatellaan, että se pelkästään kaventaa sitä. Itse olen kokenut niin, että erilaiset näkökulmat ja painotukset parhaimmillaan täydentävät toisiaan, jolloin Pohjoismaiden yhteisvaikutus on kokoaan suurempi.
Yhteistyöhön osallistumien on aina kansallinen päätös, eikä pohjoismainen puolustusyhteistyö edellytä kaikkien maiden osallistumista yksittäisiin hankkeisiin. Osa yhteistyöstä on kahdenvälistä.
Tämä vuosi on Suomelle merkittävä, koska toimimme Nordefcon puheenjohtajamaana. Suomi toimii tänä vuonna myös siviiliviranomaisten Haga-yhteistyön puheenjohtajamaana.
Tapaamme pohjoismaiden puolustusvoimien komentajien kanssa säännöllisesti. Tapaamisissa käsittelemme turvallisuusympäristömme tilannetta, maidemme sotilaallisia toimenpiteitä sekä yhteistyöasioita. Viimeksi tällainen VTC-kokous pidettiin muutama päivä sitten.
Kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa ja lähialueellamme on laajentanut pohjoismaista yhteistyötä viime vuosina. Itämeren, Pohjois-Atlantin ja laajemmin pohjoisen alueen (High North) sotilasstrateginen merkitys on noussut jälleen esiin. Näillä kolmella alueella tapahtuva kehitys ja sotilaallinen toiminta vaikuttavat kaikkien Pohjoismaiden turvallisuuteen.
Yhteisestä turvallisuusympäristöstä huolimatta jokaisella Pohjoismaalla on geostrategisesta sijainnistaan johtuvia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat yhteistyöhön. Islanti sijaitsee Pohjois-Atlantin merenherruuden kannalta tärkeässä kohdassa Grönlannin ja Iso-Britannian välissä. Tanska on Itämeren vartija ja samalla sillä on velvollisuuksia Grönlannissa ja arktisella alueella. Norja ja Ruotsi seisovat selät vastakkain vahtien kumpikin omiin suuntiin - Norja valvoo pohjoisia merialueita, kun taas Ruotsin intressit ovat Itämeren suunnalla. Suomi puolestaan katsoo erityisesti itään Euroopan unionin ulkorajalla. Kaikkien pohjoismaiden tuntumassa on Venäjälle strategisesti tärkeitä alueita.
Nordefco-yhteistyöllä vahvistetaan maidemme kykyä toimia yhdessä rauhan, kriisin ja konfliktin aikana yhteisen visiomme mukaisesti. Käytännön painopistealueita ovat tilannekuvayhteistyö, sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen sekä aktiivinen koulutus- ja harjoitustoiminta. Synergiamahdollisuuksien kartoittaminen kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä ja kriisinhallintaoperaatioissa on myös tärkeää.
Harjoitusyhteistyöstä otan esille Ilmavoimien Cross Border -harjoitusjärjestelyt, jotka ovat arkipäivää pohjoismaiden välillä. Säännöllinen harjoitustoiminta lisää maidemme kykyä valvoa alueellista koskemattomuutta sekä tehdä yhteistyötä kriisin aikana.
Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani. Molemmissa maissa on poliittista tahtoa syventää yhteistyötä. Meidän sotilaiden vastuulla on luoda käytännön edellytyksiä toimia yhdessä kaikissa olosuhteissa. Sotilaallinen yhteistyö kriisitilanteissa on edellyttää muun muassa ennakkosuunnittelua, tilannekuvayhteistyötä, logistiikan ja infrastruktuurin yhteiskäyttöä sekä yhteistyötä alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen vahvistamiseksi. Kriisitilanteissa yhteistyötavoista ja -syvyydestä tehdään aina erilliset kansalliset päätökset.
Myös Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyö on tiivistymässä. Puolustusministerit allekirjoittivat syyskuussa 2020 aiesopimuksen asiasta. Karttaa katsomalla ei ole vaikeaa tunnistaa tarvetta syvempään yhteistyöhön. Tavoitteena on kehittää kykyä toteuttaa yhteisiä sotilaallisia operaatioita. Tällöin ei lähtökohtaisesti ole kyse avun pyytämisestä ja antamisesta, vaan kaikkia osapuolia hyödyttävästä yhteistyöstä. Mahdollinen yhteistyö kriisitilanteessa vaatii aina erilliset kansalliset poliittiset päätökset.
Eri osallistumiskokoonpanoissa tehtävä yhteistyö vahvistaa kaikkien Pohjoismaiden turvallisuutta. Keskeistä on turvallisuuden ja vakauden lisääminen lähialueillamme Pohjois-Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. Jos tilanne kaikesta huolimatta kriisiytyy, poliittisilla päättäjillä on työkalupakissa mahdollisuuksia syvempään yhteistyöhön myös poikkeusoloissa.
Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Timo Kivinen
_________________________________________________________
NORDISKT FÖRSVARSSAMARBETE STÄRKER STABILITETEN I REGIONEN
De nordiska länderna har en gemensam bakgrund och säkerhetsutmaningar. De nordiska ländernas historia, kultur och utveckling förenar oss, skapar nordisk identitet och ökar förtroendet mellan våra länder. På grund av likheten mellan de nordiska länderna är hoten, riskerna och sårbarheterna i samhällena likartade i alla nordiska länder. Förutom militära hot förbereder sig våra samhällen för hot mot kritisk infrastruktur och medborgarnas hälsa och säkerhet.
Det nordiska försvarssamarbetet sker inom ramen för Nordefco (Nordic Defence Cooperation). Att inte alla nordiska länder är medlemmar i Nato eller EU påverkar naturligtvis samarbetet. Man tror ofta att det bara begränsar det. Personligen har jag upplevt att olika perspektiv och viktningar kompletterar varandra i bästa fall, så att de nordiska ländernas kombinerade effekt är större än dess storlek.
Deltagande i samarbete är alltid ett nationellt beslut, och nordiskt försvarssamarbete kräver inte att alla länder deltar i enskilda projekt. En del av samarbetet är bilateralt.
Detta år är viktigt för Finland eftersom vi som ordförandeland för Nordefco. I år kommer Finland också att leda Haga-samarbetet mellan civila myndigheter.
De nordiska försvarscheferna möts regelbundet. Under mötena diskuteras situationen i vår säkerhetsmiljö, militära åtgärder i våra länder och samarbetsfrågor. Senast ett sådant VTC-möte ägde rum var för några dagar sedan.
Det skärpta säkerhetsläget i Europa och i vår grannregion har utökat det nordiska samarbetet de senaste åren. Östersjöns, Nordatlantens och, mer allmänt, det nordliga områdets militära strategiska betydelse har återuppstått. Utvecklingen och den militära verksamheten i dessa tre regioner påverkar säkerheten i alla de nordiska länderna.
Trots den gemensamma säkerhetsmiljön har varje nordiskt land särskilda egenskaper på grund av sitt geostrategiska läge som påverkar samarbetet. Island ligger vid en viktig punkt för dominansen av Nordatlanten mellan Grönland och Storbritannien. Danmark är Östersjöns väktare och har samtidigt ett ansvar i Grönland och Arktis. Norge och Sverige står emot varandra och tittar på varandra i sina egna riktningar - Norge kontrollerar Nordsjön, medan Sveriges intressen ligger i riktning mot Östersjön. Finland å sin sida blickar särskilt österut mot Europeiska unionens yttre gräns. Det finns områden av strategisk betydelse för Ryssland nära alla de nordiska länderna.
Nordefco-samarbetet stärker våra länders förmåga att arbeta tillsammans under fred, kris och konflikt i enlighet med vår gemensamma vision. Praktiska prioriteringar omfattar samarbetet för en gemensam lägesbild, främjande av militär rörlighet och aktiv utbildnings- och övningsverksamhet. Det är också viktigt att identifiera synergier i utvecklingen av nationell kapacitet och krishanteringsinsatser.
När det gäller övningssamarbetet vill jag lyfta fram flygvapnens gränsöverskridande Cross Border övningsarrangemang, som är vanliga mellan de nordiska länderna. Regelbundna övningar ökar våra länders förmåga att upprätthålla territoriell integritet och att samarbeta under krislägen.
Sverige är Finlands viktigaste bilaterala partner. Det finns en politisk vilja i båda länderna att fördjupa samarbetet. Det är våra soldaters ansvar att skapa praktiska förutsättningar för att arbeta tillsammans under alla omständigheter. Militärt samarbete i krissituationer kräver bland annat förhandsplanering, lägesbildssamarbete, gemensam användning av logistik och infrastruktur samt samarbete för att stärka tillsynen och skyddet av territoriell integritet. I krissituationer fattas alltid separata nationella beslut om samarbetssätt och samarbetsdjup.
Även samarbetet mellan Finland, Sverige och Norge intensifieras. I september 2020 undertecknade försvarsministrarna en avsiktsförklaring i frågan. När man tittar på kartan är det inte svårt att identifiera behovet av ett djupare samarbete. Syftet är att utveckla förmågan att genomföra gemensamma militära operationer. I princip handlar det inte om att be om och ge bistånd, utan om samarbete till förmån för alla berörda parter. Ett eventuellt samarbete i en krissituation kräver alltid separata nationella politiska beslut.
Samarbete i olika deltagarkonfigurationer stärker säkerheten i alla nordiska länder. Nyckeln är att öka säkerheten och stabiliteten i våra grannregioner i norra Europa, Östersjön och Arktis. Ifall läget ändå trots allt krisar till sig, kommer beslutsfattarna, att ha möjligheter till ett djupare samarbete i verktygslådan, även under exceptionella omständigheter.
Kommendören för försvarsmakten
General Timo Kivinen
_________________________________________________________
NORDIC DEFENCE COOPERATION STRENGTHENS REGIONAL STABILITY
The Nordic countries share a common background and security challenges. We are connected by history, culture and development of our states: they shape Nordic identity and increase trust between our countries. Because of similarities between the Nordic countries, the threats, risks and vulnerabilities are similar in all of them. In addition to military threats, our societies also prepare for threats endangering critical infrastructure, and the health and safety of their citizens.
Nordic defence cooperation is done under the NORDEFCO organisation’s umbrella. The fact that not all of the Nordic countries are members of NATO or the EU, naturally has an effect on the cooperation. It is often thought that this makes opportunities for cooperation narrower. I have always thought that different viewpoints and emphasis on issues complement each other, and this makes the overall influence of the Nordics larger than their size would lead you to believe.
Participating in cooperation is always a national decision and Nordic defence cooperation does not require that all countries participate in individual projects. Some of the cooperation in bilateral.
This year is significant for Finland, as we are the NORDEFCO chair. This year, Finland is also the chairman for the Haga cooperation for civilian authorities.
I and my Nordic colleagues meet regularly. In our meetings we discuss the situation of our security environment, our military activities and our cooperation projects. The last such video teleconference meeting was a few days ago.
The tightening security situation in Europe and in our neighbouring areas has expanded Nordic cooperation in the last few years. The military-strategic importance of the Baltic Sea, the Northern Atlantic, and the High North in general has resurfaced. The developments and military activities in these three areas have an effect on the security of all Nordic countries.
Despite a shared security environment, every one of the Nordic countries has special characteristics that are influenced by their geo-strategic position, and these also affect the cooperation. Iceland is located at an important junction between Greenland and the UK in regards to command of the sea. Denmark is the sentry of the Baltic, and it has its responsibilities in Greenland and in the Arctic. Norway and Sweden are back-to-back, both watching one direction: Norway monitoring the Northern maritime areas, whereas Sweden is more directed to the Baltic Sea. Finland, for its part, is looking east, at the external borders of the European Union. Russia has areas that are strategically important to it, located close to all Nordic countries.
NORDEFCO cooperation strengthens our countries’ capability to work together during peacetime, crisis and conflict, in accordance with a common vision. The practical focus areas in cooperation are situation picture cooperation, advancing military mobility and active cooperation in training and exercises. Mapping out potential synergies in developing national capabilities and in crisis management operations is also important.
In terms of exercise cooperation, I want to highlight Air Force Cross Border Training, which is an everyday occurrence between our countries. Regular exercise activities increase our countries abilities to monitor our territorial integrity and cooperation during a crisis.
Sweden is Finland’s closest bilateral partner. Both countries have the political will to deepen the cooperation. It is our responsibility as soldiers to create the practical requisites for operating together in all circumstances. Military cooperation during crises requires, for example, advance planning, sharing situation picture, combined use of logistics and infrastructure, and cooperation to reinforce the surveillance and safeguarding of territorial integrity. The methods and depth of cooperation are always separate national decisions in crisis situations.
The cooperation between Finland, Sweden and Norway is also deepening. The countries’ Ministers of Defence signed a Letter of Intent on the issue in September 2020. If one looks at the map, it is not difficult to identify a need for deeper cooperation. The goal is to develop the capabilities for carrying out combined military activities. In such cases, the issue is not requesting and providing assistance, but rather cooperation that benefits all parties. Possible cooperation during a crisis always requires separate national and political decisions.
Cooperating in different combinations strengthens the security of all Nordic countries. The central point is increasing the security and stability in our neighbouring areas in Northern Europe, the Baltic Sea and in the Arctic area. If the situation, despite various actions, becomes a crisis, the political decision-makers will have tools for deeper cooperation available, also during emergency conditions.
Commander of the Finnish Defence Forces
General Timo Kivinen
