Kuvituskuva, jossa näkyy muistivihko ja kahvikuppi. Muistivihkossa lukee Puolustusvoimien blogi. Kahvikupissa vaahto muodostaa Puolustusvoimien Torni-logon.

Puolustusvoimien blogi

Tällä sivulla Puolustusvoimien kenraalikunta ja asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista puolustukseen ja Puolustusvoimiin liittyvistä asioista.

Blogin kirjoittajat avaavat lukijoille Puolustusvoimien toimintaa oman toimialansa näkökulmasta. Pyrimme kertomaan vaikeistakin asioista mahdollisimman ymmärrettävästi. Kerro miten onnistuimme ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PVblogi. 

Julkaisemme uuden kirjoituksen noin kerran kuukaudessa. Joulu- ja heinäkuun ajan blogi lomailee.  

Tutustu myös muihin organisaatiomme blogeihin:

Julkaisut aikajärjestyksessä:

Maksimista minimiin

Ilkka Korkiamäki Julkaisupäivä 13.5.2019 15.15 Blogit

Sotilaille ja aseharrastajille otsikosta tulee todennäköisesti ensimmäisenä mieleen kaksi tunnettua konekivääriä, mutta tässä tapauksessa viittaan otsikolla puolustusvoimauudistuksen ja vuoden 2017 puolustusselonteon määrittelyihin Puolustusvoimien henkilöstövahvuudesta.

Puolustusmäärärahoihin kohdistuneiden leikkausten takia puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 materiaaliin, toimintaan ja henkilöstöön liittyvät menot tasapainotettiin ja tuolloin henkilöstön kokonaisvahvuudeksi määritettiin 12 000. Sitten Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui muutos heikompaan suuntaan, ja vuoden 2017 puolustusselontekoon 12 000 kirjattiin jo vähimmäismääräksi. Näin olimme tulleet henkilöstömäärässä maksimista minimiin.

Valmiudellisten tehtävien lisääntyminen, uusien lakien tuomat muutokset ja uusien suorituskykyjen käyttöönotto asettavat paineita henkilöstömäärän kasvattamiselle. Keskeisiä uusia suorituskykyjä ovat kyberpuolustus ja strategiset hankkeet, eli Laivue 2020 ja HX-hanke. Lakien kautta lisähenkilöstöpaineita tuovat erityisesti uudet vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävät.

Vaikka työssä jaksaminen on kokonaisuutena pysynyt Puolustusvoimissa viime vuodet kohtuullisella tasolla, on joissakin yksiköissä henkilöstömme ollut tiukoilla ja lisähenkilöstölle on selkeä tarve. Lisätarpeita on sekä kouluttavissa joukoissa että esikunnissa ja laitoksissa. Työilmapiiri on työyksiköissämme kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvä. Erityisen korkeat arviot työilmapiirikyselyssä saavat esimiestyö, me-henki ja maanpuolustustahto.

Kasvanutta henkilöstötarvetta on jo paikattu 5,8 miljoonan euron lisämäärärahalla, jolla parasta aikaa palkataan 100 uutta työntekijää. Lisätehtävillä puretaan osaltaan sitä työkuormaa, joka on syntynyt uusien vaatimusten ja tehtävien vuoksi. Sadalla tehtävällä ei kuitenkaan kokonaan ratkaista Puolustusvoimien nykyistä henkilöstövajetta.

Puolustusministeriölle annetun selvityksen mukaisesti esitämme noin 600 lisätehtävää painottuen 2020-luvun alkupuolelle. Nämä tehtävät edellyttävät lisärahoitusta, jota tietysti toivomme uudelta hallitukselta ja eduskunnalta. Tasapainoa henkilöstön, toiminnan ja materiaalisen kehittämisen välillä ei kuitenkaan saa horjuttaa, sillä se on keskeinen osa uskottavaa puolustuskykyämme.

Henkilöstömäärän kehittäminen ei kuitenkaan yksin riitä, myös osaaminen tulee varmistaa. Sodan kuvan muutos, uudet suorituskyvyt ja digitalisaatio asettavat vaatimuksia uusille toimintatavoille ja osaamiselle. Puolustusvoimien nykyinen koulutusjärjestelmä on kunnossa, mutta sitä on uudistettava ajan mukana. Rajalliset resurssit täytyy kohdentaa täysimääräisesti vaikuttavaan ja laadukkaaseen koulutukseen.

Parhaillaan käynnissä oleva Koulutus 2020 -ohjelma on osa niitä toimia, joilla koulutusta viedään 2020-luvulle ja pitkälle tulevaisuuteen. Uudessa koulutusjärjestelmässä hyödynnetään laajasti digitaalisten ratkaisujen tuomia mahdollisuuksia, kuten verkko-opiskelua, virtuaaliympäristöjä ja oppimissimulaattoreita. Koulutus 2020 -ohjelman toimenpiteillä on myös tarkoitus helpottaa työkuormaa kouluttavissa joukoissa.

Vaikka vaatimukset ovat kasvaneet ja työkuorma on lisääntynyt, on Puolustusvoimat edelleen hyvähenkinen ja yhteen hiileen puhaltava yhteisö. Avoimuus, keskinäinen arvostus ja luottamus sekä rehti vuorovaikutus ovat meidän vahvuuksiamme. Työyhteisön hyvä henki auttaa jaksamaan, mutta on ehdottoman tärkeää pitää kaikin keinoin huolta siitä, ettei kukaan uuvu työtaakan alle. Suorituskykyiset välineet tarvitsevat suorituskykyiset käyttäjät – tarvittaessa myös ääriolosuhteissa.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki

Selaa blogin artikkeleita