Kansallinen koulutusjärjestelmä harmonisoidaan Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa. Harjoitusjärjestelmä ja siihen liittyvät suunnitteluprosessit on yhteensovitettu Naton vuosikellon kanssa. Tämä on ollut merkittävä muutos, joka on edellyttänyt ennakointia ja sopimista niin kansallisesti kuin liittouman kanssa sekä paljon kahdenvälistä sopimista kumppaneidemme kanssa.

Puolustusvoimien harjoitustoiminnan merkitys korostuu entisestään Naton jäsenenä 

Kansainvälisestä harjoitustoiminnasta on tullut yhä näkyvämpi osa Puolustusvoimien harjoitustoimintaa viimeisten vuosien aikana. Venäjän kiihdytettyä sotaa Ukrainaa vastaan keskeisimmät kansainväliset kumppanit, kuten Ruotsi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat osallistuneet aktiivisesti Suomessa järjestettyihin harjoituksiin. Suomalaiset, pääosin varusmiehistä ja reserviläisistä koostuvat joukot ovat osoittaneet korkeaa osaamisen tasoa kansainvälisille kumppaneillemme. Joukkojen yhteensopivuus on hyvällä tasolla ja harjoittelu on kehittänyt osaamistasoa entisestään.

Naton jäsenenä kansainvälinen harjoitustoiminta tulee olemaan jokapäiväinen osa Puolustusvoimien toimintaa. Sen merkitys korostuu kahden tärkeän tavoitteen osalta. Sillä osoitetaan omaa ja yhteistä puolustuskykyä, jolla nostetaan kynnystä toimia Suomea tai liittoumaa vastaan sekä kehitetään kykyä puolustaa maata ja liittoumaa. Puolustusvoimat tulee jatkossakin osallistumaan sekä joukkojen että esikuntien harjoituksiin. Harjoittelu tulee painottumaan niihin tilanteisiin, joissa Suomi ja liittolaiset puolustautuvat yhdessä vihollisen aloitettua hyökkäyksen. 

Naton perustehtäviin kuuluu yhteisen puolustuksen lisäksi kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa. Naton joukkorakenteeseen asetettavat suomalaiset joukot tulevat harjoittelemaan kaikkien näiden tehtävien edellyttämiä valmiuksia Naton komentoportaiden johdossa. Pääosa tästä harjoittelusta tulee tapahtumaan Suomessa ja Suomen lähialueilla. Korkeaan valmiuteen asetettavien joukkojen osalta korostuu kyky toimia koko liittouman alueella sekä kriisinhallinnan tehtävissä ja ne tulevat osallistumaan harjoituksiin ulkomailla osana monikansallista joukkoa. Merkittävin muutos tulee kuitenkin koskemaan kansallisten esikuntien ja niiden henkilöstön harjoittelua harjoitusten määrän ja vaativuuden lisääntyessä. Tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää yhteistoimintaa ja johtamista osana Naton kollektiivista puolustusta sekä harjoituttaa esikuntia suunnittelussa ja johtamisessa.

Liittoutuminen ei poista tarvetta kehittää ja ylläpitää valmiuksia toimia sekä operoida keskeisimpien kumppaneiden kanssa laajempaa konfliktia edeltävissä tai lievemmissä kriiseissä. Tämä harjoitustoiminta ei ole ristiriidassa Naton kollektiivisen puolustuksen vaatimusten kanssa, vaan osaltaan parantaa valmiutta aloittaa kollektiiviseen puolustukseen liittyvät toimenpiteet. Osana liittoumaa sekä yhdessä liittolaisten ja kumppanien kanssa, tämä viesti on vahvempi kuin yksin.

”Plan is nothing, but planning is everything”

Harjoitustoiminnan tärkein päämäärä säilyy ennallaan. Harjoittelu on keskeinen keino varmistaa, että joukot ovat valmiita toimeenpanemaan niille suunniteltuja vaativia tehtäviä yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Harjoittelu osana liittoumaa ja kumppaneiden kanssa tarkoittaa usealla tasolla tapahtuvaa yhteistoimintaa ja yhteensovittamista, joka asettaa erityisiä vaatimuksia myös suunnittelulle. Yhteisellä ja ennakoivalla harjoitustoiminnan suunnittelulla varmistetaan parhaalla tavalla harjoitustavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan taloudellisuus sekä harjoitustoiminnan jatkuva kehittäminen. Suunnittelun merkitys tulee korostumaan tukitoimintojen osalta kuten logistiikan, huollon ja johtamisjärjestelmien toimintaan saattamisessa ja ylläpidossa. Tämä tukee osaltaan myös varautumista yhteisen puolustuksen tehtäviin. 

Suomi tulee liittouman jäsenenä keskittymään ensisijaisesti Suomen puolustamiseen yhtenä Naton eturintaman maista. Varusmiehistä ja reserviläistä muodostettavien sodan ajan joukkojen harjoittelu tulee jatkossa olemaan keskeisin harjoitusjärjestelmän tehtävä. Kansainvälisyyden vaatimus korostuu ja se koskettaa entistä laajempaa osaa joukoista. Tämä kansainvälisyys näkyy erilaisissa osaamisen vaatimuksissa, kuten terminologiassa ja toimintamalleissa.

Korkeatasoinen kansallinen koulutus on avaintekijä, kun integroidumme Naton rakenteisiin

Suomalaisten sotilaiden osaaminen on kestänyt kansainvälistä vertailua hyvin jo vuosikymmenten ajan. Suomalaisia on otettu ilolla vastaan niin Naton kriisinhallintaoperaatioihin, kuin eri esikuntatehtäviin ja kursseille. Kansainvälisissä harjoituksissa osoitettu osaaminen on huomattu laajasti.

Henkilöstön Nato-osaamista on lisätty tehostetusti vuoden 2022 kesästä alkaen. Puolustusvoimat on saanut lisäpaikkoja Nato-kursseilta ja täydennyskoulutuksessa on lisätty Nato-painotusta. Englanninkielen käyttöä tullaan lisäämään kaikilla tasoilla. Kaikkea osaamista ei voida tuottaa kansallisesti, joten Naton ja muiden kansainvälisten opetuslaitosten kurssitarjontaa hyödynnetään laajasti. Kansainvälisen toiminnan volyymin kasvu kuitenkin haastaa sekä opetuslaitokset että esikunnat.

Liittoutumisen lisäksi turvallisuusympäristössämme tapahtuneet muut muutokset pitää huomioida osaamisen kehittämisessä. Sotatieteellinen tutkimustieto pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti hyötykäyttöön kentälle. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen sekä puolustushaarojen tutkimuskeskusten rooli on tässä keskeinen. Ukrainan sodasta saatuja oppeja jalkautetaan koulutuksen ja harjoitusten sisältöjä kehittämällä.

Opetuksella ja koulutuksella kehitetään perusosaamista, mutta joukkojen ja johtoportaiden toimintaa voidaan kehittää vain harjoituksissa. Yhteinen harjoittelu on ainoa todellinen mahdollisuus oppia, kehittyä, arvioida ja todentaa kyky suunnitella sekä toimeenpanna yhteisiä operaatioita liittolaisten ja kumppanien kanssa. Tilanne, toimintaympäristö, yhteistyön syvyys ja pitkällä aikavälillä taistelunkyvyn ja teknologian muutos vaativat meiltä jatkuvaa sopeutumista ja kehittymistä, mikä näkyy harjoitusten sisällöissä ja tavoitteissa. 

Osaamisen osalta todellinen näytön paikka on vielä edessä!

Pääesikunnan koulutuspäällikko
Eversti Kari Pietiläinen