Osa varusmiehistä ja henkilöstöstä on kokenut palveluksensa tai työssäolonsa aikana epäasiallista käyttäytymistä. Jokainen tapaus on liikaa. Puolustusvoimien arvoihin kuuluvat yhteistyö ja oikeudenmukaisuus, emmekä hyväksy kiusaamista, häirintää tai epäasiallista käytöstä. Arvojemme tulee näkyä päivittäisessä toiminnassamme. Kannustamme ja autamme toisiamme, toimimme yhdessä ja palvelemme myönteisellä asenteella. Epäasiallista käyttäytymistä kitketään ennakoivilla ja reagoivilla toimilla. Asiallisen käyttäytymisen kulttuuria edistävät parhaiten asianmukainen koulutus, hyvä johtaminen, yhdessä tekeminen sekä työyhteisö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen.
Puolustusvoimissa kaikki työntekijät ja varusmiehet koulutetaan kantamaan vastuuta yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Huomioimme henkilökunnan perehdytyksessä asiallisen käyttäytymisen periaatteet ja ohjeistamme, miten epäasiallista käyttäytymistä kohdattaessa tulee toimia. Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja asiallista käyttäytymistä käsitellään Sotilaan käsikirjassa ja Yleisessä palvelusohjesäännössä, jotka kuuluvat kaikkien varusmiesten ja henkilökunnan koulutukseen. Varusmiehille ja henkilökunnalle järjestettävillä oppitunneilla opetetaan arvoihin ja toimintakulttuuriin, kiusaamisen ja simputuksen ehkäisemiseen sekä aggression hallintaan liittyviä kokonaisuuksia.
Esimiestyöllä on tärkeä rooli asiallisen käyttäytymisen edistämisessä ja hyvän ilmapiirin luomisessa, ja painotamme johtajien vastuuta heille järjestettävissä koulutuksissa. Varusmiesjohtajia koulutetaan ohjaavaan ja valmentavaan otteeseen. Erityinen pääpaino on vuorovaikutustaidoissa. Ihmisiä tulee kohdella asiallisesti ja kunnioittavasti sotilasarvosta riippumatta. Joissakin joukkoyksiköissä varusmiesjohtajille järjestetään vertaistapaamisia, joissa he voivat keskustella askarruttavista asioista ja saada neuvoja kokeneemmilta johtajilta. Myös alaistaitojen kehittäminen on tärkeää. Alaistaitoja ovat muun muassa hyvä asenne palvelusta ja työtä kohtaan sekä organisaation tavoitteiden ja oman roolin ymmärtäminen. Jokaisella yksilöllä on vastuu hyvän ilmapiirin luomisesta.
Varusmiesten ryhmäyttäminen ja ryhmäkiinteyden kehittäminen aloitetaan heti palveluksen aloittamisen yhteydessä. Ryhmäkiinteyttä edistämme yhdessä tekemällä ja oppimalla, yhteisten tavoitteiden ja haasteiden kautta. Ryhmäkiinteydellä tarkoitetaan hyvän yhteishengen lisäksi sitä, että ryhmä sitoutuu yhteiseen tavoitteeseen, sotilastaitojen oppimiseen ja tuottavan sodan ajan joukon suorituskyvyn rakentamiseen – toisiaan tukien ja toisiinsa tukeutuen. Koronarajoitusten purkamisen jälkeen olemme voineet jälleen lisätä yhteistoimintaa käynnistämällä liikuntaryhmiä ja järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia. Myös yhteismajoituskokeilu on parantanut ryhmäkiinteyttä, ja varusmiesten kokemusten perusteella järjestelyt ovat edistäneet tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ryhmänjohtajien tehtävä on seurata ryhmäkiinteyden kehittymistä ja yksittäisten henkilöiden kiinnittymistä ryhmään. Jos ryhmädynamiikassa ilmenee ongelmia, asia otetaan puheeksi ryhmänjohtajan ja alaisten välillä.
Kaikkia epämiellyttäviä asioita työ- tai palveluspaikoilla ei voi lukea epäasialliseksi toiminnaksi. Varusmieskoulutukseen kuuluu henkisen ja fyysisen sietokyvyn testaaminen, ja koulutus voi olla vaativa ja rankka ilman, että kyseessä on epäasiallinen toiminta. Epäasiallista toimintaa eivät ole myöskään asiallisen palautteen antaminen, annetut ja perustellut päätökset tai perusteltu kurinpidollinen rangaistus/huomautus. Joskus saatamme ymmärtää toisiamme tai sanomisiamme väärin, mikä voi johtaa ristiriitatilanteisiin. Näissä tilanteissa avoin vuorovaikutus on tärkeää.
Rohkaisemme varhaiseen puuttumiseen ja havainnoimme epäkohtia säännöllisesti
Hyvä työ- ja palveluspäivä on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Jos epäasiallista kohtelua on, on tärkeää, että se tulee esille. Silloin siihen voidaan puuttua. Tilanteet on tärkeää hoitaa mahdollisimman varhain ennen kuin ne ajautuvat liian vaikeiksi. Varusmiehiä rohkaistaan tuomaan avoimesti esille epäasiallinen käyttäytyminen ja epäonnistunut esimiestoiminta. Tästä menettelystä olemme saaneet hyviä näyttöjä. Epäasiallisesta käyttäytymisestä voi ilmoittaa omille esimiehille, varuskuntien tukihenkilöille (sosiaalikuraattoreille ja sotilaspapeille) ja varusmiestoimikunnalle. Ilmoittamiseen voi liittyä vaikenemisen kulttuuri. Epäasiallista toimintaa havainnut tai kokenut henkilö ei välttämättä ota kokemuksiaan itse esille, jolloin korostuu yhteisön jäsenten vastuu toisistaan ja epäasiallista toimintaa kokeneen tukeminen.
Esimiehillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen viipymättä ja toimeenpanna tarvittavat toimenpiteet. Mikäli toimenpiteistä huolimatta kiusaamista tai epäasiallista käyttäytymistä ilmenee, johtaa se asian tutkimiseen ja sen mukaisiin mahdollisiin seuraamuksiin.
Varusmiespalveluksessa esiintyvään epäasialliseen käyttäytymiseen liittyviä kokemuksia seurataan Puolustusvoimissa säännöllisesti, ja havainnoimme epäkohtia palautekyselyiden kautta. Keräämme tietoa varusmiesten kokemuksista valtakunnallisesti varusmiespalveluksen päättyessä. Loppukyselyt analysoidaan, ja niiden pohjalta tehdään toimenpidesuosituksia. Joukko-osastoissa on parhaillaan käynnissä myös jaksopalautepilotointi, jonka kautta pystymme puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin jo saapumiserän aikana. Kyselyiden avulla kerätään palautetta myös niin henkilökunnan kuin varusmiesjohtajien esimiestyöstä ja toiminnasta. Palautteet pyritään aina purkamaan niiden antajien kanssa. Jos palautteesta nousee esille epäkohtia, epäasialliseen toimintaan johtaneet asiat selvitetään. Tämän jälkeen käynnistetään tarvittavat toimenpiteet.
Tunnemme suuren vastuumme epäasiallisen toiminnan kitkemisessä, ja työtä on vielä jäljellä. Epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä nyt eikä tulevaisuudessa.
Kenraalimajuri Rami Saari
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
En bra arbets- och tjänstgöringsdag är allas rättighet och plikt
En del beväringar och personal har upplevt osakligt bemötande under tjänstgöringen eller anställningen. Varje fall är för mycket. Försvarsmaktens värderingar är samarbete och rättvisa, och vi tolererar inte mobbning, trakasserier eller osakligt beteende. Våra värderingar måste återspeglas i vår dagliga verksamhet. Vi uppmuntrar och hjälper varandra, arbetar tillsammans och tjänstgör med en positiv attityd. Olämpligt beteende elimineras genom proaktiva och lyhörda åtgärder. En kultur av ändamålsenligt beteende främjas bäst genom ändamålsenlig utbildning, gott ledarskap, samarbete samt utveckling av arbetsgemenskapen och interaktionsförmågan.
Inom försvarsmakten utbildas alla anställda och beväringar i att ta ansvar för jämbördighet och likabehandling. I personalens orientering tar vi hänsyn till principerna för lämpligt beteende och ger instruktioner om hur man ska agera när man stöter på olämpligt beteende. Jämbördighet, likabehandling och ändamålsenligt beteende behandlas av Soldatens handbok och Allmänna tjänstereglementet, som är en del av utbildningen av alla beväringar och personal. Lektionerna för beväringar och personal lär helheter om värderingar och verksamhetskultur, förebyggande av mobbning och pimsning samt hantering av aggression.
Chefsarbetet har en viktig roll när det gäller att främja ett ändamålsenligt beteende och skapa en god stämning, och vi betonar chefernas ansvar i de utbildningar som ordnas för dem. Beväringscheferna utbildas på ett vägledande och coachande sätt. Särskild vikt läggs vid interpersonella färdigheter. Människor ska behandlas på lämpligt sätt och med respekt, oavsett militär rang. I en del av truppernas enheter ordnas kamratmöten för beväringscheferna, där de kan diskutera angelägna frågor och få råd av mer erfarna ledare. Det är också viktigt att utveckla underordnade färdigheter. Underordnad kompetens innefattar en god inställning till tjänstgöring och arbete, samt en förståelse för organisationens mål och den egna rollen. Varje individ har ett ansvar att skapa en god stämning.
Grupperingen av beväringar och utvecklingen av gruppsammanhållningen inleds genast när tjänsten inleds. Vi främjar gruppsammanhållning genom att göra och lära tillsammans, genom gemensamma mål och utmaningar. Förutom en god laganda innebär gruppsoliditet att gruppen förbinder sig till ett gemensamt mål, att lära sig militära färdigheter och att bygga upp en produktiv krigstidsstyrka - stödja varandra och lita på varandra. Efter att coronarestriktionerna slopats har vi kunnat öka samarbetet igen genom att starta motionsgrupper och ordna gemensamma evenemang. Försöket med samboende har också förbättrat gruppsammanhållningen och utifrån beväringarnas erfarenheter har arrangemangen främjat likabehandling och likabehandling. Gruppchefernas uppgift är att övervaka utvecklingen av gruppsammanhållning och individernas anknytning till gruppen. Om det finns problem med gruppdynamik tas frågan upp mellan gruppchefen och underordnade.
Alla obehagliga saker på jobbet eller tjänstgöringsställen kan inte räknas som olämpliga aktiviteter. I beväringsutbildningen testas mental och fysisk motståndskraft, och utbildningen kan vara krävande och tuff utan att det är en osaklig aktivitet. Inte heller objektiv återkoppling, fattade beslut och motiverade eller nödvändiga disciplinära sanktioner/reprimander utgör olämpligt beteende. Ibland kan vi missförstå varandra eller vad vi säger, vilket kan leda till konflikter. I dessa situationer är öppen interaktion viktig.
Vi uppmuntrar tidigt ingripande och observerar klagomål regelbundet
En bra dag med arbete och tjänstgöring är allas rättighet och skyldighet. Om det förekommit olämplig behandling är det viktigt att det kommer fram. Då kan det åtgärdas. Det är viktigt att hantera situationer så tidigt som möjligt innan de blir för svåra. Beväringarna uppmuntras att öppet uppmärksamma osakligt beteende och misslyckad chefsverksamhet. Vi har fått goda bevis på detta förfarande. Osakligt beteende kan anmälas till dina egna överordnade, garnisonsstödpersoner (socialkuratorer och militärpräster) och beväringskommittén. Rapportering kan åtföljas av en tystnadskultur. En person som har observerat eller upplevt osakligt beteende tar inte nödvändigtvis upp sina egna erfarenheter, vilket betonar gemenskapsmedlemmarnas ansvar för varandra och stöd för dem som har upplevt osakligt beteende.
Förmännen är skyldiga att utan dröjsmål ingripa i osakligt beteende och vidta nödvändiga åtgärder. Om mobbning eller osakligt beteende trots vidtagna åtgärder förekommer, leder det till en utredning av saken och eventuella påföljder i enlighet därmed.
Försvarsmakten följer regelbundet upp erfarenheter av osakligt beteende i beväringstjänsten och vi observerar missförhållanden genom responsenkäter. Vi samlar in uppgifter om beväringarnas erfarenheter i hela landet i slutet av beväringstjänsten. De slutliga undersökningarna analyseras och utifrån dem ges rekommendationer till åtgärder. Truppförbanden genomför som bäst också ett försök med periodrespons, genom vilket vi kan åtgärda eventuella brister redan under kontingenten. Med hjälp av enkäterna samlas också respons in om både personalens och beväringschefernas chefsarbete och verksamhet. Målet är alltid att dekonstruera feedbacken med de personer som gav den. Om klagomål uppstår från feedbacken kommer de problem som ledde till olämpliga åtgärder att undersökas. Därefter kommer de nödvändiga åtgärderna att inledas.
Vi känner ett stort ansvar för att utrota olämpligt beteende, och det finns fortfarande arbete att göra. Olämpligt beteende kommer inte att tolereras nu eller i framtiden.
Generalmajor Rami Saari
Försvarsmaktens personalchef
