Kiivastahtinen digitalisaatio sekä puolustusratkaisumme, jossa maanpuolustus on tiukasti integroitu siviiliyhteiskunnan rakenteisiin, on johtanut tilanteeseen, missä kyberpuolustuksen perusteita on arvioitava uudelleen. Digitalisoitumisen ja uhkaympäristön kehittyessä kansallisen suojautumisemme perusratkaisuja on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan kybertoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.
Suomen Nato-hakemuspäätöksen myötä olemme voineet aiempaa avoimemmin pohtia kyberpuolustuksen kumppanuuksia ja liittolaisuuksia. Kybertoimintaympäristön globaalin luonteen vuoksi Suomen puolustaminen saarena on mahdotonta. Tästä johtuen valmistautuminen kyberpuolustukseen osana Natoa, mutta myös kahden- ja monenvälisissä koalitioissa on tiivistynyt.
Syksyllä 2021 julkaistun valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan kaikkia toimintaympäristöjä on kyettävä valvomaan. Kyberpuolustuksen tavoitteena on turvata sekä Puolustusvoimien omat että muut puolustuskykyyn suoraan vaikuttavat järjestelmät erityisesti valtiollisilta uhkatoimijoilta ja niiden edustajilta. Puolustusvoimilla on velvollisuus torjua maanpuolustukseen ja puolustusjärjestelmään kohdistuvat tietoverkkotiedustelu sekä kyberhyökkäykset etenkin silloin, kun kyseessä on valtiollinen toimija.
Pian selonteon jälkeen, noin vuosi sitten, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa eskaloitui viimeisimpään vaiheeseensa. Sodasta on jo nyt saatu paljon oppeja kyberpuolustuksen kehittämiseen, vaikka kokonaisuutta analysoivaa ja täydentävää tutkimusta tarvitaan vielä runsaasti. Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukraina on kyennyt matalamman intensiteetin kybersodan aikana rakentamaan kyberpuolustustaan lähes vuosikymmenen ajan. Tämä aika on mahdollistanut Ukrainan kyberpuolustuksen kehittymisen, joka on tällä hetkellä yksi maailman parhaista. Apua on saatu laajasta yhteistoiminnasta länsimaiden kanssa ja samalla on myös havahduttu pilvipalvelu- ja kyberturvallisuusyritysten suureen merkitykseen kyberpuolustuksessa.
Ukrainan kyberpuolustuksen kehittymisestä huolimatta Venäjä on kyennyt toteuttamaan taitavia kyberoperaatioita, joihin myös meidän tulee varautua. Nämä operaatiot ovat olleet korkeasti resursoidun suurvallan kohdentamia valtiollisesti räätälöityjä kyberoperaatioita. Venäjä on myös siirtynyt aktiivisesti tuhoamaan kriittistä infrastruktuuria ohjusiskuin, joiden vaikutus meidänkin kaltaisessa verkottuneessa ja digitalisoituneessa sähkö- ja tietoliikenneriippuvaisessa yhteiskunnassa olisi merkittävä.
Puolustusvoimien kybersuorituskykyä kehitetään jatkuvasti
Puolustusvoimat on kehittänyt jo vuosikymmeniä kyberpuolustuksen suorituskykyjä erilaisista tietojärjestelmäoperoinnin ja tietoturvallisuuden, tietoverkkosodankäynnin ja sotilastiedustelun traditioista käsin. Vuoden 2013 kansallinen kyberturvallisuusstrategia formalisoi kansallisesti tätä kehitystä linjaten, että Puolustusvoimat luo kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn lakisääteisissä tehtävissään. Puolustusvoimat jäsensi sotilaallisen kyberpuolustuskyvyn muodostuvan tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä. Yhteistoimintaa muiden kyberturvallisuustoimijoiden kanssa painotettiin, kuten myös kyberpuolustuksen virka-aputoimintaa.
Näiden linjausten myötä Puolustusvoimat lähti systemaattisesti kehittämään kyberpuolustuksen suorituskykyjä. Viime vuosikymmenellä käynnistettiin Puolustusvoimien kybersuorituskyvyn rakentamisohjelma, joka sisälsi myös kyberhenkilöstön. Ohjelma tuottaa edelleen riittävillä resursseilla kyberpuolustukseen strategian linjaamia tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskykyjä. Lisäksi viime vuosikymmenellä voimaa saadut tiedustelulait ovat tärkeitä Suomea vastaan kohdistuvien kyberuhkien tunnistamiseksi.
Kyberpuolustuksen henkilöstön ja suorituskykyjen kehittäminen on jatkuvasti käynnissä, mutta nopeassa muutoksessa myöskään lainsäädännön ja viranomaistoiminnan rakenteiden kehittäminen ei saa jäädä jälkeen. Näitä edistämällä myös Suomella on parempi kyky puolustautua sellaisia uhkia vastaan, joiden kohteeksi Ukraina on joutunut. Korkeateknologisena valtiona ja kokonaisturvallisuuden mallimaana meillä on potentiaalia kehittää kyberpuolustustamme maailman kärkimaaksi. Tämä edellyttää Puolustusvoimien ja muidenkin viranomaisten toimivaltuuksien, tiedonvaihdon sekä viranomaisten yhteistoimintarakenteiden kehittämistä.
Puolustusvoimissa joudumme pitämään mielemme avarina, muodostamaan verkostoja, kehittämään osaamistamme ja palkkaamaan meille huippuosaajia samalla pyrkien rakentamaan kyberpuolustusta riittävän dynaamiseksi, jotta hallitsemme nämä mittavat muutokset. Kuten Ukrainan kyberpuolustus on meille osoittanut, kybertoimintaympäristössä on mahdollista selviytyä ja kyberoperointi on kahden oppivan organisaation välistä kamppailua, jossa nopeammin adaptoituva voittaa aloitekamppailun ja ehkä jopa koko sodan.
Prikaatikenraali Jarmo Vähätiitto,
Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö
