Tervehdys 230. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Tervehdys 230. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 23.9.2019 Säätytalo

Herra Ministeri,
hyvät 230. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
hyvät naiset ja herrat!

Herr minister,
bästa deltagare i den 230:e riksomfattande försvarskursen,
mina damer och herrar!

Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää toimivaa, kansallisesti hyväksyttyä ja riittävät sodan ajan joukot tuottavaa asevelvollisuusjärjestelmää. Koulutetun, laajan reservin avulla luomme uskottavan puolustuskyvyn ja ennaltaehkäisevän kynnyksen mahdollista voimankäyttöä vastaan. Reservin ansiosta kykenemme tarvittaessa puolustamaan koko maata.

Laajapohjainen parlamentaarinen komitea tulee selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvoitteen täyttymistä. Näen hyvänä, että asevelvollisuuden kehittämistarpeita ja  mahdollisuuksia tarkastellaan laaja-alaisesti ja kattavasti sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.

 Puolustusvoimien vastuulla on omalta osaltaan pitää asevelvollisuusjärjestelmä ajantasaisena. Puolustusvoimat uudistaa parhaillaan varusmiesten koulutusjärjestelmää, lisää reservin kertausharjoituksia sekä parantaa reserviläisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen koulutukseen.

Under årens lopp har utbildningen och praxis utvecklats på många sätt bland annat genom att möjliggöra frivillig militärtjänst för kvinnor, upprätthålla lagar och befogenheter samt genom att utveckla de värnpliktigas kunnande och beredskap. Som en av de senaste åtgärderna förnyar Försvarsmakten beväringarnas utbildningssystem, ökar antalet repetitionsövningar och tar mer ansvar för den frivilliga försvarsutbildningen.

Tärkein varusmieskoulutukseen kohdistuva kehitystyö tehdään Koulutus 2020  ohjelmassa, joka on parhaillaan kokeiluvaiheessa. Uudistamme opetusmenetelmiä ja koulutusrakenteita, hyödynnämme uutta teknologiaa sekä kehitämme varusmiesten kuntoa ja kestävyyttä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessakin mahdollisimman moni nuori suorittaa varusmiespalveluksen laadukkaassa, motivoivassa koulutuksessa, joka vastaa toimintaympäristön vaatimuksia sekä nuorten omia odotuksia.

Reservin kertausharjoituksilla varmistetaan poikkeusolojen joukkojen osaaminen. Kertausharjoitusten määrää lisätään siten, että ensi vuonna koulutamme yli 19 000 reserviläistä. Harjoituksissa panostamme muun muassa paikallisjoukkojen koulutukseen. Järjestämme säännöllisesti eri puolilla Suomea paikallispuolustusharjoituksia, joista viimeisimmät on toteutettu juuri tässä kuussa. Sotilaallisten toimien lisäksi näissä harjoituksissa kehitetään viranomaisyhteistoimintaa.

Varusmieskoulutuksen ja reservin kertausharjoitusten lisäksi kehitämme vapaaehtoista maanpuolustusta. Vuodenvaihteessa voimaantulevan lain perusteella vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimien vastuulle. Samalla reserviläisten rooli korostuu koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Uudistuksessa vapaaehtoisille reserviläisille tarjotaan aiempaa parempi mahdollisuus kerrata ja syventää nousujohteisesti sotilaan taitoja sekä hankkia osaamista, joka tukee Puolustusvoimien poikkeusolojen tehtäviä. Vapaaehtoisten harjoitusten määrä kasvaa ensi vuonna 12 000 reserviläiseen tämän vuoden 4000 reserviläisestä.

Kehitämme sähköistä asiointia siten, että asevelvolliset voivat olla eri päätelaitteilla yhteydessä aluetoimistoon. Tämä tarkoittaa sitä, että reserviläiset voivat tulevaisuudessa täydentää omat tietonsa ja ilmoittaa halukkuutensa Puolustusvoimien koulutukseen ja tehtäviin. Sillä tavoin pystymme integroimaan henkilön halukkuuden ja osaamisen poikkeusolojen tarpeisiin.

Arvoisat läsnäolijat     

Euroopan unionin puheenjohtajamaana Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön etenemistä sekä EU:n vahvistamista turvallisuusyhteisönä. Euroopassa Nato keskittyy kollektiiviseen sotilaalliseen puolustukseen ja EU jäsenmaidensa kokonaisturvallisuuteen. Konkreettisia esimerkkejä EU:n kasvavasta roolista ovat muun muassa rajaviranomaisten ja poliisin yhteistyön tehostuminen. Lisäksi EU investoi tulevaisuuteen tukemalla Euroopan lähialueiden kehitystä.

Sotilaallisesta näkökulmasta EU:n puolustusyhteistyössä on ensisijaisesti kyse kansallisten suorituskykyjen kehittämisestä yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Yksittäisiin yhteisiin hankkeisiin osallistuvat ne maat, joita kyseinen hanke palvelee. Tavoitteena on parhaan saatavissa olevan ratkaisun hankkiminen mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Uudet teknologiat ja erityisesti digitalisaation ja tekoälyn lisääntyvät sovellukset mullistavat ja haastavat puolustushallintoja kautta maailman kehittämään osaamistaan ja toimintojaan. Euroopan on pysyttävä mukana teknologian kehityksessä ja hyödynnettävä sen tuomat mahdollisuudet sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä. EU-puheenjohtajamaana Suomi on vienyt asiaa eteenpäin ja julkaissut aihetta koskevan ajatuspaperin. Sen tarkoituksena on käynnistää keskustelua digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksista ja mahdollisuuksista sekä löytää kehittämiseen liittyviä yhteistyömahdollisuuksia.

Mitä konkreettista hyötyä EU:n sotilaallisesta yhteistyöstä on materiaalihankkeiden lisäksi? Yksi esimerkki eurooppalaista turvallisuutta vahvistavasta yhteistyöstä on Military Mobility -hanke, jonka avulla joukkojen ja kaluston liikkuvuutta parannetaan Euroopan alueella. Kyse on EU-hankkeesta, jossa jäsenmaiden tiestöä, lentokenttiä ja satamia korjataan ja täydennetään yhteisten kriteerien perusteella. Parannettu infrastruktuuri vahvistaa puolustuskykyä ja tuottaa parempaa turvaa EU-kansalaisille.

Toisena esimerkkinä on Euroopan komission rahoitus puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovaatioiden lisäämiseksi. Tavoitetilassa EU-maiden puolustusteollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja jäsenmaat investoivat entistä tehokkaammin yhteistyössä puolustusteollisuuteen. Loppuasetelmassa käytettävien asejärjestelmien ja kaluston yhteensopivuus on varmempaa ja yhteistoimintakyky parempaa jäsenmaiden välillä.

EU-puolustusyhteistyöllä tavoitellaan myös EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämistä. EU:n kriisinhallintaoperaatioiden tavoitteena on lisätä vakautta Euroopan lähialueella. Tällä hetkellä Suomi on mukana Välimerellä toimeenpantavassa Operaatio SOPHIAssa sekä Malin ja Somalian koulutusoperaatioissa. Lisäksi Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin vuodesta 2006 alkaen. Kriisinhallintaoperaatiot edellyttävät yhä enemmän muutakin kuin sotilaallista kriisinhallintaa. Juuri tällaisiin operaatioihin EU:lla on osaamista ja voimavaroja.

Kokonaisuudessaan EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö yhdistää ja sitouttaa EU-valtioita toistensa auttamiseen myös kriisitilanteessa. Vahva Eurooppa vahvistaa Suomen turvallisuutta, ja toisaalta Suomen vahva kansallinen puolustuskyky ja viranomaisten kiinteä yhteistyö edesauttavat EU:n turvallisuutta.

Hyvät kuulijat    

Toimintaympäristön muutos on osoittanut, että Euroopan maat ovat haavoittuvia hybridisodankäynnin tilanteissa. Siten länsimaiden kriisinsietokyky on yhä tärkeämpää. Suomella on ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli, joka on käytännönläheinen ja toimiva ratkaisu yhä moniulotteisimpia uhkia vastaan. Kokonaisturvallisuusmallimme on eräänlainen Suomen tarpeisiin räätälöity hybridipuolustusmalli.

Vaikka kokonaisturvallisuuskonseptimme on toimiva, myös sitä on kehitettävä ajassa eläen. Kokonaisuus, jossa on vielä pohtimista, on viranomaisten yhteinen toimintavalmius vastata laaja-alaiseen häiriö- tai kriisitilanteeseen, jossa kaikki viranomaiset on sidottu omiin tehtäviinsä. Tällaisessa laaja-alaisessa ”hybridipuolustus”-tilanteessa eri viranomaisten yhteistä suunnittelua ja tehtävien toimeenpanoa on vielä mahdollista kehittää.

Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat

Seuraavien viikkojen aikana valtakunnan kärkiosaajat luennoivat teille yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä sekä suomalaisen yhteiskunnan varautumisesta erityyppisiin uhkiin. Ottakaa kurssista kaikki hyöty irti haastamalla rohkeasti alustajia, tutustumalla muihin kurssilaisiin sekä tuomalla oma asiantuntemuksenne myös muiden käyttöön. Uskon, että kurssi vahvistaa luottamustanne yhteistyön voimaan yhteiskunnan turvallisuuden rakentamisessa.

Jag önskar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen, där ni har möjlighet att fördjupa er i och diskutera både dagsaktuella säkerhetsfrågor som berör vårt land och frågor som berör det militära försvaret.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Timo Kivinen