Tervehdys 229. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Tervehdys 229. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 4.3.2019 Säätytalo
Herra Ministeri,
hyvät 229. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
hyvät naiset ja herrat!
Herr minister,
bästa deltagare i den 229:e riksomfattande försvarskursen,
mina damer och herrar!
Försvarsmakten är idag i gott skick och vår förmåga att fullgöra våra uppgifter är god – det försvagade säkerhetsläget i våra närområden till trots.
Vår försvarsförmåga består av en mark-, sjö- och luftförsvarsförmåga som är dimensionerad enligt omgivningen samt de gemensamma prestationsförmågor som stöder den, men även av förmågan att ta emot internationellt bistånd. För att kunna förebygga militära kriser och vid behov avvärja anfall behöver vi både spetsförmågor som bygger på modern teknologi och en omfattande reserv.
Puolustustamme ylläpidetään ja kehitetään sotilaallista lähtökohdista ja pitkäjänteisesti, ja sillä on oltava riittävät toimintaedellytykset. Emme voi nykyisessä haasteellisessa turvallisuusympäristössämme irtisanoutua suunnitelluista kehittämistoimista tai muuttaa toimintatapojamme tavalla, jotka voisivat muutamassa vuodessa romahduttaa puolustuskykymme.
Lyhytnäköisten muutosten vaaroista kertovat viime vuosikymmenten tapaukset lähiympäristöstämme. Kylmän sodan jälkeen useat Euroopan maat siirsivät toimintansa painopisteen oman maan puolustamisesta kriisinhallintaan senhetkisen turvallisuusympäristön arvioinnin perusteella. Samalla vähennettiin tai jopa kokonaan luovuttiin monista kotimaan puolustuksessa tarvittavista sotilaallisista suorituskyvyistä, kuten tykistöstä, panssarivaunuista ja myös asevelvollisuudesta.
Sotilaallisen toimintaympäristön heikentymisen myötä monen maan mielenkiinto on kääntynyt takaisin kotimaan puolustukseen ja perinteisten sotilaallisten suorituskykyjen palauttamiseen. Muutokset ovat näkyneet myös puolustusmäärärahojen kasvuna lähiympäristössämme.
Kerran alasajettujen suorituskykyjen palauttaminen on kuitenkin haastavaa ja aikaavievää haluista ja resursseista huolimatta. Esimerkiksi Ruotsin kaksi vuotta sitten palauttaman asevelvollisuuden kautta saatava suorituskykylisä syntyy viiveellä. Lisäksi tuotettavat joukkomäärät ovat vain murto-osa aikaisempiin määriin verrattuna.
Hyvät kuulijat
Maamme puolustuskyvyn kannalta on olennaista, että kykenemme muodostamaan ja ylläpitämään riittävän määrän kyvykkäitä sodan ajan joukkoja jatkossakin. Nykyinen, miesten asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jota naisten vapaaehtoinen asepalvelus täydentää, takaa tämän kyvyn.
Puolustusmateriaali on keskeinen osa sotilaallisia suorituskykyjä. Ilmavoimien Hornet-kaluston korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä on lähitulevaisuutemme suurin strateginen materiaalihanke. Hornetin suorituskyvyn korvaamisella ratkaistaan Ilmavoimien taistelukyky suhteessa toimintaympäristöön, jossa päätökset vastaavista kalustouudistuksista on jo tehty. Ensi vuosikymmenen alussa tehtävällä päätöksellä on vaikutusta koko puolustuskykyymme vähintään 30 vuodeksi.
Puolustusvoimien resurssien, joihin olennaisena osana kuuluu myös henkilöstön määrä, on oltava riittävät asetettuihin tehtäviin, velvoitteisiin ja turvallisuusympäristöön nähden. Tällä hallituskaudella laaditun puolustusselonteon kirjausten toteutuminen myös tulevina vuosina luo hyvän lähtökohdan puolustuksen ylläpidolle ja kehittämiselle. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että resurssiperustaa ei romuteta muuhun toimintaan samanaikaisesti kohdistettavilla määrärahaleikkauksilla.
Puolustuksemme valmius ja pitkäjänteinen kehittäminen edellyttävät tasapainoista kustannusrakennetta sekä selvää jakoa ydin- ja tukitoimintoihin. Toimintamenojen näkökulmasta yhtenä keskeisenä huolenaiheenamme ovat jatkuvasti kasvavat kiinteistömenot, jotka tällä hetkellä ovat noin 10 prosenttia budjetistamme.
Asevelvollisten ja palkatun henkilöstön tilojen on oltava terveellisiä, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia. Puolustusvoimien toimitiloihin liittyy myös erityisominaisuuksia moniin muihin toimijoihin verrattuna.
Turvaluokitellut ja suojaa edellyttävät tilat, kuten myös maapeitteiset varastosuojat, ovat oleellinen osa kykyämme toimia kaikissa turvallisuustilanteissa ja olosuhteissa. Nämä tilat tarjoavat suojan niin tiedustelulta, asevaikutukselta kuin ympäristöllisten olosuhteidenkin vaikutukselta. Niihin kohdistuu muihin tiloihin kuulumattomia tila-, tieto- ja rakenteellisia turvallisuusvaatimuksia. Toimistoympäristöön pohjautuva vuokramalli ei siis sovellu tähän kokonaisuuteen.
Toimitilojemme kokonaismäärän supistamisesta huolimatta kiinteistömenojen kasvu on jatkunut, mikä johtaa pitkällä aikavälillä kestämättömään tilanteeseen. Keskeisenä syynä tähän näyttäisi olevan nykyinen kiinteistöjen vuokramalli, jossa Puolustusvoimat maksaa tiloistaan suurempaa vuokraa kuin niistä syntyy kustannuksia. Nykyisessä kiinteistövuokramallissa pääomavuokrat voivat tilan elinkaaren aikana olla kokonaisuudessaan huomattavasti suuremmat investointiin nähden.
Nykymallin mukainen kehitys vaarantaa menorakenteemme tasapainon ja nakertaa Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä. Lisääntyvät kiinteistömenot ovat poissa valmiudesta, koulutuksesta tai materiaalihankinnoista – "Olemme takomassa miekat taloiksi".
Puolustusvoimien näkökulmasta tarkasteltuna toimitiloista maksettavien kulujen tulisikin perustua tiloista syntyviin suoriin kustannuksiin eikä markkinaehtoisiin tuottovaatimuksiin. Puolustusvoimat ei ole tässä yksin, vaan muutkin turvallisuusviranomaiset jakavat saman huolen.
Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat
On arvokasta, että olette kyenneet varamaan kiireistänne huolimatta aikaa edessä olevalle kurssille. Saatte tulevien viikkojen aikana laaja-alaisen kattauksen yhteiskuntamme tärkeistä turvallisuuskysymyksistä sekä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista ja sen sotilaallisen maanpuolustuksen osuudesta.
Toivon, että kurssi syventää tietämystänne kurssilla käsiteltävistä asioista ja samalla vahvistaa käsitystänne yhteistyön merkityksestä ja voimasta. Suomen turvallisuuden ylläpitäminen ja varautuminen pahan päivän varalle vaatii kaikkien yhteiskunnan toimintojen ja niissä toimivien ihmisten kiinteää yhteistoimintaa tänään ja huomenna.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia
Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Jarmo Lindberg
