Lemmenjoella epäilty lennoston komentajan epäasiallinen käyttäytyminen on tuomittavaa. Kaikkien nyt esillä olevien tapausten oikeusprosessit ovat edelleen kesken. Ketään ei ole lainvoimaisesti tuomittu.
Lainsäädäntö rajoittaa tiedottamista. Tutkinnanjohtaja on esitutkintavaiheessa ainoa, joka viranomaisena asiaa voi kommentoida. Syyttäjä on ainoa, joka vastaa tiedottamisesta sen jälkeen, kun esitutkinta-aineisto on hänelle siirretty. Tästä johtuen puolustusvoimat ei viranomaisena voi kommentoida tapahtumien ja esitutkintojen yksityiskohtia. Jos näin tehtäisiin, olisi se vastoin lakia.
Puolustusvoimien lähtökohtana on, että jos epäiltyjä virheitä tai rikkomuksia havaitaan, niihin myös puututaan. Epäillyn rikkeen tullessa tietoon aloitetaan esiselvitysprosessi, jonka tavoitteena on selvittää, ylittyykö esitutkintakynnys. Kaikkiin epäiltyihin virheisiin tai rikkomuksiin suhtaudutaan vakavasti. Tapauksesta ja resursseista riippuen selvitysaika vaihtelee, mutta oikeudellisesti on löydettävä perusteet esitutkinnan aloittamiselle. Tutkintakynnys on alhainen ja oikeusprosessi on sama kaikille arvosta ja asemasta riippumatta.
Vuositasolla puolustusvoimissa tutkitaan noin 70–90 henkilökuntaan liittyvää sotilasrikosepäilyä. Rikoksista epäiltyjä sotilaita on ollut kaikista henkilöstöryhmistä. Näistä esitutkinnoista vastaa pääosin Pääesikunnan oikeudellisen osaston rikostutkintaan erikoistunut sektori, jonka kokoonpanoon kuuluu sekä juristeja että poliisikoulutuksen saaneita. Myös poliisi suorittaa esitutkintoja, joissa rikoksesta epäiltynä on puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvia. Viime aikoina uutisoidut tapaukset osoittavat, että laki on kaikille sama, sotilasarvosta riippumatta.
Tavoitteena on ehkäistä sotilasrikoksia ennalta, jolloin avainasemassa on oikeiden toimintamallien koulutus, tiedonkulun kehittäminen ja ennakoiva valvonta. Jo viime vuonna yksi laillisuusvalvonnan painopisteistä oli ilmavoimien sotilasoikeudenhoito, joka tullaan tarkemmin teemoitettuna pitämään edelleen tänä vuonna laillisuusvalvonnan erityisenä tarkastuskohteena. Laillisuusvalvonnassa keskitytään tänä vuonna erityisesti myös hallintoyksiköiden johtamiseen ja oikeudellisten prosessien hoitamiseen.
Puolustusvoimien johtamiskulttuurissa on viime vuosina entisestään korostettu tasapuolista ja avointa kohtelua sekä lainmukaista toimintaa kaikilla tasoilla. Puolustusvoimien kaikille komentajille ja työnantajavirkamiehille on säännöllisesti korostettu esimiesasemaa ja siihen liittyviä oikeudellisia velvoitteita. Syksyllä 2018 Pääesikunta antoi käskyn hyvän hallinnon perusteiden kertauskoulutuksesta, jolla edistetään sitä, että puolustusvoimien koko organisaatio pyrkii lainmukaisuuteen. Ammattisotilaiden oikeudellisen koulutuksen sisällöt ja määrät kartoitetaan ja koulutusta lisätään mahdollisuuksien mukaan sekä tutkinto-opetukseen että täydennyskoulutukseen.
Kokonaisturvallisuuden kannalta viranomaisyhteistyöllä ja asianmukaisesti järjestetyillä vapaaehtoisilla harjoituksilla on edelleen paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Puolustusvoimat tarkastaa omat ohjeensa vapaaehtoisista harjoituksista.
Asiat tulee käsitellä riittävän nopeasti, lainopillisesti oikeassa järjestyksessä ja asianosaisten oikeuksia kunnioittaen. Puolustusvoimat noudattaa jatkossakin lakia esitutkintojen ja kesken olevien oikeusprosessien tiedottamisessa.
