Isäntämaatuen logistiikkajärjestelyjä testataan Bold Questissä

Toukokuussa Suomessa järjestettävällä testaus- ja todentamistapahtuma Bold Quest 19.1:llä on koti- ja ulkomaisten joukkojen yhteisen tulenkäytön testauksen lisäksi myös toinen tärkeä tavoite. Bold Questissa sovelletaan isäntämaatuen logistisia järjestelyjä Suomeen kutsuttujen ulkomaisten joukkojen vastaanotossa ja niiden toiminnan tukemisessa puolustusvoimien omien joukkojen rinnalla.

Bold Quest 19.1 -testaustapahtumaan osallistuvien vierailevien joukkojen materiaalia saapuu Suomeen ennen tapahtumaa maa-, meri- ja ilmakuljetuksin. Kuljetusten vastaanottamisesta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Ranskan ilmavoimien A400-kuljetuskoneen tuomaa rahtia purettiin Rovaniemellä huhtikuun puolivälissä. Kuva: PVLOGL

Bold Quest 19.1. -testaustapahtumaan osallistuu kaikkiaan noin 2200 osallistujaa 14 eri maasta. Heistä noin on 700 suomalaisia maa-, meri- ja ilmapuolustuksen, logistiikan ja johtamisjärjestelmien ammattilaista. Heidän tehtävänään on testata puolustusvoimien ja kansainvälisten vieraiden johtamisjärjestelmien ja ampuvien joukkojen tulenkäytön yhteistoimintaa käytännössä.

Mukanaan tapahtumaan kutsutut vierailevat joukot tuovat Suomeen tuli- ja johtamistoimintaan liittyvää kalustoa kranaatinheittimistä kenttätykkeihin ja panssariajoneuvoista monitoimihävittäjiin. Osittain samanaikaisesti Bold Questin kanssa järjestetään touko–kesäkuussa Suomessa myös maa- ja ilmavoimien monikansalliset Army West-, Arrow 19- ja Arctic Challenge Exercise 19 -harjoitukset, joihin osallistuu osin samoja joukkoja ja kalustoa kuin Bold Questiinkin.

Maa-, meri- ja ilmateitse saapuvan parintuhannen henkilön ja laajan kalusto- ja materiaalimäärän vastaanotto, opastaminen ja huollolliset järjestelyt sekä maasta poistumisen tuki ovat osa niin sanottua isäntämaatukea, kertoo puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän sekä koti- että ulkomaisille joukoille tuottamasta tuesta vastaavan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen operaatiopäällikkö eversti Eero Pakarinen.

– Isäntämaatuella tarkoitetaan normaali- tai poikkeusolojen aikana isäntämaan siviili- tai sotilasorganisaation antamaa tukea joukoille tai organisaatioille, jotka toimivat, operoivat tai liikkuvat isäntämaan alueella. Tuen järjestelyt sovitaan isäntämaan ja tukea saavan osapuolen toimivaltaisten viranomaisten kesken.
Isäntämaatuki on monesti esillä ylätason käsitteenä esimerkiksi Suomen ja muiden valtioiden välisten puolustusyhteistyösopimusten uutisoinnissa. Käytännössä isäntämaatuen tarkoituksena on mahdollistaa puolustusvoimien ja yhteistyötahojen sujuva harjoittelu ja muu yhteistoiminta sekä normaali- että poikkeusoloissa. Toiminnan tavoitteena on eversti Pakarisen mukaan kansallista puolustuskykyä palvelevan sotilaallisen avun vastaanottokyvyn mahdollistaminen.

– Puolustusvoimat luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti, ja tähän valmiuteen kuuluu myös isäntämaatuki.

Käytännössä isäntämaatuen logistiikassa on Pakarisen mukaan kyse hyvinkin arkisista asioista, joiden toteuttaminen on Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle puolustusvoimien omien joukkojen tukemisessa jokapäiväistä työtä.

– Isäntämaatuen logistiikan järjestelyt johdetaan ja toteutetaan puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän toimenpitein vastaavilla järjestelyillä kuin kansallisille joukoille toteutettava logistiikan tuki.

Kun kansainvälinen joukko on päätetty puolustusministeriön valtuutuksella kutsua Suomeen, aloittaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos yhdessä vieraan kanssa maahantulon ja maassaolon aikaisen toiminnan suunnittelun.  Aluksi tarkastellaan muun muassa sitä, millä kuljetuksilla ja mihin maahantulopaikkaan ulkomaiset joukot kalustoineen ja materiaaleineen voidaan vastaanottaa ja miten ne siirtyvät sieltä toiminta-alueilleen. Samalla selvitetään viranomaisjärjestelyt ja esimerkiksi se, että joukon mukana tulevien vaarallisten materiaalien käsittely tapahtuu suomalaisten määräysten mukaisesti.

Maahansaapumisen yhteydessä maahan tulevan joukon kokoonpano, materiaali ja asiakirjat tarkistetaan. Joukon opastamiseen kuuluu muun muassa siirtymäreittien suunnittelu ja opastaminen arkipäiväisissä asioissa toimimiseen Suomessa. Toiminta-alueella vieraita tuetaan samalla tavalla kuin puolustusvoimien omia joukkojakin: Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja joukkoa isännöivä maa-, meri- tai ilmavoimien joukko-osasto toimittavat vieraiden käyttöön polttoainetta, järjestävät kuljetuksia, ravitsemushuollon, majoituksen, lääkintähuoltoa ja vaikkapa tilat, joissa vierailija voi huoltaa omaa kalustoaan.

Bold Quest 19.1 -tapahtuman pääpaino on yhteisen tulenkäytön testaamisessa, mutta tapahtuma tarjoaa puolustusvoimille myös mahdollisuuden isäntämaatuen logististen järjestelyjen kokeilemiseen käytännössä. Tapahtuman osallistujien käyttöön tulevia kontteja asennettiin paikalleen huhtikuussa Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Kuva: JPR

Liikettä kaikkialla valtakunnassa

Ensimmäiset Bold Quest -tapahtumaan osallistuvat vierailevat joukot saapuivat Suomeen huhtikuun toisella viikolla. Vieraiden maahantulo tapahtuu pääasiassa Rovaniemen ja Rissalan lentokenttien, Pohjois-Suomen länsirajan sekä satamien kautta, mutta Bold Questiin sekä kevään harjoitustapahtumiin liittyviä joukkojen liikkeitä näkyy myös muualla valtakunnassa.

Toimintaa tukemaan on perustettu logistisiin solmukohtiin ja tapahtuman testauspaikoille niin sanotut isäntämaatukitoimistot, jotka koordinoivat ulkomaisten joukkojen tarvitsevan tuen antamisen. Vierailijat suorittavat Bold Questissa isäntämaatuen palveluista Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen vahvistaman hinnaston mukaisen maksun.

Bold Quest ei ole ensimmäinen tapahtuma, joka testaa puolustusvoimien valmiutta vierailevien joukkojen tukemiseen. Viime vuosien aktiivisen harjoitustoiminnan yhteydessä ulkomaisten yhteistyökumppanien tukemista on kokeiltu käytännössä Suomessa useasti. Laajuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta Bold Questilla on kuitenkin paljon annettavaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän toimijoille.

– Bold Quest on valtakunnallisesti laaja tapahtuma ja siihen osallistuvien vierailevien joukkojen kokoonpanoon kuuluu hyvin erilaisia yksikkötyyppejä ja materiaalia. Kun tämä yhdistetään valtakunnalliseen kattavuuteen, on kevään tapahtumakokonaisuus erinomainen tilaisuus ulkomaisen avun vastaanottokyvyn kehittämiseen ja harjoitteluun sekä isäntämaatukiperiaatteiden testaamiseen, operaatiopäällikkö Pakarinen toteaa.

Isäntämaatuen logististen järjestelyiden tavoitteena on mahdollistaa puolustusvoimille sotilaallisen avun vastaanotto ja antaminen kriisitilanteessa. Käytännössä logistinen tuki käsittää monenlaisia asioita ruoka- ja lääkintähuollosta käytössä olevien tilojen valmistelemiseen. Bold Quest 19.1:n osallistuvien koti- ja ulkomaisten joukkojen käyttöön tulevia tiloja valmisteltiin huhtikuussa Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Kuva: JPR