F-35-suorituskyvyn rakentaminen konkretisoituu – ensimmäinen hävittäjä syksyllä Suomeen
F-35-suorituskyvyn käyttöönotto etenee ja ensimmäiset monitoimihävittäjät lennetään Suomeen tänä syksynä. Ilmavoimien komentaja ja F-35-hankejohtaja avaavat tässä artikkelissa näkymiä käyttöönoton toimeenpanoon kuluvana vuonna.
Vuosi 2026 on F-35-suorituskyvyn käyttöönotossa konkreettisuudessaan merkittävä: Ilmavoimien F-35A-kaluston lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastuksiin liittyvät toiminnot käynnistyivät Yhdysvalloissa, Ebbingin tukikohdassa Fort Smithissä Arkansasissa, kun ensimmäinen Suomen F-35A-hävittäjä (Joint Fighter, JF), koneyksilö JF-501, saapui tukikohtaan tammikuussa. Helmikuussa Ilmavoimien ensimmäinen ohjaajaosasto aloitti F-35-alkukoulutuksen teoria- ja simulaattoriosuuden Eglinin tukikohdassa Floridassa ja lentoteknisen henkilöstön ensimmäinen alkukoulutusosasto valmistui kyseisestä koulutusvaiheesta. Lisää F-35-koulutettavaa henkilöstöä siirtyy Yhdysvaltoihin pitkin vuotta.
Suomalaishenkilöstö aloittaa lentotoiminnan F-35-kalustolla Ebbingin tukikohdassa loppukevään 2026 aikana. Ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät lennetään syksyllä Rovaniemelle Lapin lennostoon, missä F-35-suorituskyky otetaan käyttöön Ilmavoimien päätukikohdista ensimmäisenä. Karjalan lennosto Kuopion Rissalassa vastaanottaa ensimmäiset F-35A-hävittäjänsä vuonna 2028.
Kuluvana vuonna F-35:stä tulee osa yhä useamman puolustusvoimalaisen arkea, kun joukot saavat asteittain suorituskyvyn operointiin liittyviä vastuita.
– F-35-suorituskyvyn käyttöönoton valmistelut edistyvät kaikilla sektoreilla suunnitellusti. Kokonaisuus rakentuu asetetussa aikataulussa sekä kotimaassa että Yhdysvalloissa meneillään olevien valmistelujen osalta. Voin olla tyytyväinen etenemään, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä ennen kuin ensimmäiset koneet saadaan Suomeen. Esimerkiksi rakennushankkeissa yksityiskohtien määrä lisääntyy ja konkretisoituu lähestyttäessä tilojen valmistumista, kertoo Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen.
Vuonna 2025 F-35-suorituskyvyn käyttöönotossa saavutettiin olennaisia välietappeja: Yhdysvalloissa Texasin Fort Worthissa Lockheed Martinin tehtaalla ensimmäisten Suomen F-35A-monitoimihävittäjien tuotanto edistyi ja Ilmavoimien ohjaajien F-35-alkukoulutusta pohjustettiin simulaattoriharjoittelutapahtumissa. Ilmavoimien ensimmäinen lentotekninen osasto aloitti F-35-alkukoulutuksen Eglinin tukikohdassa Floridassa syyskuussa 2025. Loppuvuotta kohden Suomen ensimmäiset F-35A-hävittäjät saivat muotonsa Lockheed Martinin tehtaalla Fort Worthissa, ja joulukuussa ensimmäinen koneyksilö JF-501 lensi ensilentonsa, esiteltiin yleisölle rollout-seremoniassa ja luovutettiin Suomen omistukseen.
Kotimaassa F-35-infran rakentaminen niin Ilmavoimien tukikohdissa kuin F-35-hankkeen suoran teollisen yhteistyön kohteissa edistyi vuonna 2025 suunnitellusti. Lisäksi F-35-hävittäjän asekokonaisuutta täydennettiin joulukuussa AMRAAM AIM-120D-3 -ilmataisteluohjushankinnalla.
Puolustusvoimien yhteinen suorituskyky rakentuu
Puolustusvoimat on jatkanut F-35-suorituskyvyn integroimista Suomen puolustusjärjestelmään. F-35:n ominaisuudet tulevat lisäämään myös maa- ja merivoimien taistelukykyä, sillä F-35:n kyvykkyydet tuottavat lisäarvoa muille puolustushaaroille esimerkiksi tilannekuvan ja uusien asetyyppien muodossa. Näiden uusien ominaisuuksien hyödyntämistä on kehitetty yhdessä muiden puolustushaarojen kanssa jo muutamissa yhteisissä sotapeleissä ja työ jatkuu. Kehittämistyössä otetaan huomioon kattavasti muutostarpeet operaatioiden suunnittelun, johtamisen, toteutuksen kuin myös arvioinnin osalta.
– Maa-, Meri- ja Ilmavoimat taistelevat yhdessä, ja F-35 tuo merkittäviä kyvykkyyksiä tähän. Valmistelemme taktiikkaa ja esimerkiksi tiedon välittämistä ja tulenkäyttöä tiiviisti yhdessä muun muassa sotapeleissä ja harjoituksissa. Avaruudelliset kyvyt liittyvät useisiin käyttötapauksiin. Tällaisissa tilaisuuksissa tarkastelemme puolustusvoimallisesti uusien suorituskykyjen synkronointia sekä käyttöperiaatteita operatiivisen ja tulenkäytön johtamisen näkökulmista, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Herranen kertoo.
F-35 tuo mukanaan uusia tehtävätyyppejä ja sillä kyetään nykyistä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjäkalustoa tehokkaammin osallistumaan myös maa- ja merivoimien taisteluun. Yhteisoperointi (Joint) sekä operointi kaikissa ulottuvuuksissa (Multi-Domain Operations, MDO) – maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa, kyber- ja informaatioympäristössä sekä sähkömagneettisella spektrillä – ohjaavat Puolustusvoimien käyttöperiaatteiden suunnittelussa ajattelua suuntaan, jossa koko puolustusjärjestelmää kyetään hyödyntämään kokonaisuutena tilanteen vaatimalla tavalla aiempaakin tehokkaammin.
– F-35:ttä voi kutsua tässä mielessä voiman moninkertaistajaksi ja pelinrakentajaksi: sen sensorit havainnoivat ja jakavat tietoa, joka aiemmin ei ollut saatavissa, ja tuottavat sen maa- ja merivoimien käyttöön. Koneen aseistus ja elektroniset kyvyt tuottavat kineettistä ja ei-kineettistä iskuvoimaa muiden puolustushaarojen esittämiin kohteisiin. F-35:lle hankkimallamme aseistuksella kykenemme toteuttamaan myös uudenlaisia tehtävätyyppejä, kuten vaikuttamaan uusiin maalityyppeihin, Herranen lisää.
F-35-järjestelmän pääaseistuksesta on tehty hankintapäätökset, joista viimeisimpänä AIM-120D-3 AMRAAM -ilmataisteluohjushankinta joulukuussa 2025. F-35:n aseistuskokonaisuutta on mahdollista täydentää vuoteen 2035 saakka, mikä mahdollistaa uusimpien asetyyppien valitsemisen Ilmavoimien käyttöön sekä mahdolliset lisähankinnat ja tarkennukset jo tehtyihin hankintoihin.
Tuotanto ja toimitukset sujuvat – kaksi parvea valmiina
Suomen F-35A-monitoimihävittäjien toimitukset alkoivat, kun koneyksilö JF-501 siirtyi Suomen omistukseen 23. joulukuuta 2025 ja se siirtolennettiin Ebbingin tukikohtaan alkukoulutuksen käytännön osuutta varten 20. tammikuuta 2026. Kevään aikana tukikohtaan toimitetaan kaikkiaan kahdeksan konetta, ja Ilmavoimat ottaa ne käyttöön lentokoulutuksen käynnistyessä. Nämä koneet jäävät tukikohtaan koulutuskäyttöön vuoden 2028 alkuun saakka. Koneet runkonumeroiltaan JF-509:stä eteenpäin toimitetaan suoraan Suomeen tämän vuoden loppupuolelta alkaen.
Puolustusvoimat seuraa tiiviisti F-35A-hävittäjiensä tuotannon ja toimitusten edistymistä.
– Seuraamme tuotannon edistymistä tarkkaan, sillä se on olennaisesti sidoksissa F-35-suorituskykymme rakentumiseen. Tällä hetkellähän meillä on jo JF:t 509–516 jo osa- ja loppukokoonpanossa Fort Worthissa. Itse konekaluston lisäksi on tietysti paljon muuta, mitä Suomeen toimitetaan, esimerkiksi aseistus, simulaattorit ja tukeutumiseen liittyvää materiaalia, F-35-hankejohtaja eversti evp. Henrik Elo kertoo.
Ennen lentotoiminnan aloittamista Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen henkilöstö suorittaa kaikille Suomen F-35-hävittäjille lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastukset. Hyväksytysti läpäistyjen tarkastusten myötä jokaiselle koneelle myönnetään yksilökohtainen lentokelpoisuustodistus, minkä jälkeen koneet ovat käytettävissä lentokoulutukseen. Tyyppihyväksyntä JF-kalustolle myönnettiin 18. helmikuuta 2026. Samalla alkoi kotimainen JF-kaluston jatkuvan lentokelpoisuuden hallinta, millä varmistetaan konekaluston käytettävyys ja turvallinen käyttö.
Tarkkasilmäiset ovat huomanneet, että Suomen F-35A-hävittäjissä ei tällä hetkellä ole jarruvarjokupua. Jarruvarjot kupuineen asennetaan JF-kalustoon kotimaassa. Kotimaassa kalustolle tehdään myöhemmin myös modifikaatioita ja jälkiasennuksia, jotta järjestelmä saadaan hankintasopimuksen mukaiselle Block 4 -versiotasolle. Jälkiasennukset toteutetaan lähtökohtaisesti Suomessa joko lennostoissa taikka teollisuudessa.
Kotimaisella teollisuudella on F-35-suorituskyvyn ylläpidossa olennainen rooli. Suomeen rakennetaan F-35-järjestelmän huoltovarmuutta tukevia elementtejä osana F-35-hankkeen teollisen yhteistyön kokonaisuutta.
– F-35A-kaluston kunnossapidon ja huollon toimenpiteet on suunniteltu tehtäväksi pääosin Ilmavoimien joukko-osastoissa. Pitkäkestoisemmat huolto- ja korjaustoimenpiteet sekä modifikaatiot kyetään tiettyyn tasoon saakka toteuttamaan kotimaassa strategisilla kumppaneilla. Sellaisissa huollon ja kunnossapidon toimenpiteissä, joita ei ole ohjelman sopimusten puitteissa suunniteltu tehtävän kotimaassa, tukeudutaan ulkomailla sijaitseviin kunnossapidon organisaatioihin, F-35-hankejohtaja Elo kertoo.
F-35-järjestelmän ylläpito ja elinkaaren hallinta on hajautettu. Eurooppaan on perustettu useita alueellisia huolto- ja korjauskeskuksia, mukaan lukien F-35-runkohuollon keskus Italiassa sekä F135-moottorin huoltokeskukset Norjassa ja Alankomaissa.
F-35-ohjelma on rakennettu monikansalliseksi, ja tuotantoa on alusta alkaen tehty useassa eri maassa. Valmistuksen hajauttamisella useat käyttäjämaat ja niiden teollisuus ovat päässeet osallisiksi F-35:n komponenttien valmistukseen sekä järjestelmän ylläpitoon. Euroopassa F-35:n komponentteja valmistetaan muun muassa Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Italiassa – nyt myös Suomessa. Tällä hetkellä F135-moottorien kokoonpano tapahtuu vain Yhdysvalloissa ja Suomessa Nokian Linnavuoressa.
Tuotannon ja ylläpidon hajauttaminen tuottaa F-35-ohjelmalle useita hyötyjä. Toimintamalli esimerkiksi sitouttaa ostajamaita ohjelmaan muun muassa kasvavan työllisyyden kautta, lisää tuotanto- ja ylläpitokapasiteettia sekä hyödyntää ohjelmaan kuuluvien maiden erityisosaamista. Kaiken kaikkiaan hajauttaminen lisää koko F-35-ohjelman kriisinkestävyyttä.
– Kun samoja komponentteja voidaan valmistaa useissa eri maissa ja myös kokoonpano sekä huolto on hajautettu, yksittäisen tuotanto- tai kokoonpanolaitoksen mahdollinen haaste ei pääse vaikuttamaan koko kalustoon. Hetkellisten esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuksiin liittyvien haasteiden jälkeen tuotantokapasiteetti kyetään palauttamaan hyvin tehokkaasti jopa normaalitasoa korkeammalle. Esimerkiksi viime vuonna Lockheed Martin toimitti asiakkailleen 191 F-35-hävittäjää. Vuosituotanto on useita kertoja suurempi kuin minkään muun läntisen hävittäjätyypin tuotanto, mikä kertoo tuotantokapasiteetin mittakaavasta ja tehokkuudesta, eversti evp. Elo selventää.
F-35-hävittäjä on valittu käyttöön 20 maassa, joista 13 on Euroopassa. Maailmanlaajuisesti F-35-laivasto on ylittänyt 1 300 käytössä olevaa konetta, ja tuotanto jatkuu suurella volyymilla.
F-35-alkukoulutus mahdollistaa toiminnan aloittamisen kotimaassa
Ilmavoimien lentoteknisen henkilöstön F-35-alkukoulutus alkoi suunnitellusti Eglinin tukikohdassa Floridassa syyskuussa 2025 ja ohjaajakoulutus helmikuussa 2026. Ensimmäisen F-35-alkukoulutettavan lentotekniikan osaston vanhimpana toimii everstiluutnantti Mikko Takalo ja ohjaajien everstiluutnantti Lasse Louhela. Takalon johtama lentotekninen osasto sai teoria- ja simulaattorikoulutusvaiheen suoritettua 20. helmikuuta 2026.
– Kokonaisuus Eglinissä toimii hyvin. Koulutusryhmämme vastaanotto syksyllä oli positiivinen ja koulutus käynnistyi tehokkaasti. Yhteistyö vastinparien kanssa on ollut sujuvaa, ja opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Koulutettavamme ovat kehuneet kurssia ja kouluttajien palaute suomalaisten osaamisesta ja omaksumiskyvystä on ollut kiittävää, F-35-hankejohtaja Elo kertoo.
Lentoteknisen henkilöstön ja ohjaajien lisäksi Eglinin tukikohdassa Puolustusvoimien henkilöstö saa alkukoulutusta koskien esimerkiksi F-35:n tietojärjestelmiä, kalustonhallintaa, logistiikkaa, tehtävätukea, lentovarustehuoltoa ja maalaitteita.
Lentotekninen henkilöstö ja ohjaajat jatkavat Floridassa saatavan teoria- ja simulaattorikoulutuksen jälkeen Ebbingin tukikohdassa Fort Smithissä Arkansasissa F-35-alkukoulutuksen käytännön harjoittelun parissa vaiheittain huhtikuusta 2026 alkaen. Fort Smithissä työskentelee tällä hetkellä yhteysupseeri sekä lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastuksiin liittyvää henkilöstöä Ilmavoimista ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta. Tukikohdassa on valmistauduttu suomalaisten ohjaajien ja lentokonemekaanikkojen saapumiseen jo hyvän aikaa.
– Meillä on hyvät suhteet paikallisen lennoston (188th Wing ja 85th Fighter Group) toimijoihin, Lockheed Martinin henkilökuntaan sekä samaan aikaan kouluttautuviin Puolan lentäjiin ja mekaanikkoihin, mikä tulee edesauttamaan oman henkilöstömme sisäänajoa käytännön harjoitteluvaiheeseen. Ebbingin tukikohdan ja Fort Smithin kaupungin vastaanotto on ollut tässä valmisteluvaiheessa poikkeuksellisen lämmin ja sujuva, Elo kertoo.
Yhdysvalloissa koulutettavilla suomalaisilla on olennainen rooli F-35-suorituskyvyn käyttöönotossa. Samalla kun alkukoulutettavat opiskelevat järjestelmää, suunnittelevat he myös, miten osaaminen jaetaan edelleen kotimaassa. Suomalaisista kaikkiaan noin 150 henkilöä saa F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa. Tästä noin 80 on lentoteknistä henkilöstöä, noin 20 ohjaajia ja noin 50 muita koulutettavia. Lentotekniikka ja muut kurssit koulutetaan vuoden 2026 aikana. Ohjaajien ryhmittäinen koulutus Yhdysvalloissa jatkuu vuoden 2028 alkupuolelle saakka.
Tukikohtia ja toimintaedellytyksiä rakennetaan
F-35-hankkeen rakennus- ja muutostyöt osana Ilmavoimien tukikohtien kehittämistä ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, ja jotkin kohteet ovat valmistuneet jopa edellä aikataulua. Rakennus- ja muutostyöt mahdollistavat F-35-järjestelmällä operoinnin Ilmavoimien käyttöperiaatteiden mukaisesti ja täyttävät valmistajan sekä Yhdysvaltain hallinnon edellyttämät turvallisuusvaatimukset.
– Rakennus- ja muutostyöt tukikohdissa ja teollisuudessa ovat kokonaisuudessaan edenneet hyvin ja aikataulussa. Suomalaiset ovat saaneet todella hyvää palautetta yhdysvaltalaiselta arviointiryhmältä eri osa-alueiden suunnittelun ja rakentamisen edetessä. Suunnitelmien muuttuminen konkretiaksi edellyttää kuitenkin vielä lukemattomien yksityiskohtien loppuun saattamista ennalta asetetussa aikataulussa. Huokaisen vasta, kun viimeinenkin kohde on saatu valmiiksi, F-35-hankejohtaja Elo toteaa.
Rovaniemen tukikohdan rakennus- ja muutostyöt valmistuvat pääosiltaan vuoden 2026 aikana. Ennen ensimmäisten F-35-hävittäjien saapumista tukikohdan tiloihin asennetaan F-35-simulaattorit, joilla koulutus aloitetaan lentokoulutuksen rinnalla. Vastaavasti Rissalan tukikohdan rakennus- ja muutostyöt valmistuvat aikataulun mukaisesti ennen kuin Karjalan lennosto vastaanottaa ensimmäiset F-35-hävittäjänsä vuonna 2028.
Puolustushallinnon lisäksi F-35-hankinnan vaikutukset näkyvät myös teollisuudessa, missä F-35-hankkeeseen sisältyvän teollisen yhteistyön projektit etenevät. Esimerkiksi suoran teollisen yhteistyön kumppani Patria on aloittanut F135-moottorin kokoonpanon Nokian Linnavuoressa ja on aloittamassa eturunkojen valmistuksen Jämsän Hallissa.
– F-35-kalustomme ylläpidon kannalta toiminnot Linnavuoressa ovat tärkeitä. Vuodesta 2030 alkaen siellä tehtävä F135-moottorin huoltotoiminta vahvistaa koneidemme kotimaista huoltovarmuutta, kun moottorin ylläpito-, korjaus- ja päivityskyvyt löytyvät täältä kotimaasta, hankejohtaja kertoo.
F-35-hankkeen teollista yhteistyötä johtaa Puolustusministeriö. Suorassa teollisessa yhteistyössä mukana olevat suomalaisyritykset ovat Patria, Insta, Millog, Finnair ja Combitech. Epäsuorassa teollisessa yhteistyössä on Puolustusvoimien strategisten kumppaneiden lisäksi mukana lukuisia suomalaisyrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.
– Puolustusvoimien yhteistyö teollisuuden ja muiden kumppaneiden kanssa näyttää mielestäni hienosti suomalaisen yhteiskunnan asenteen: teemme töitä yhteisen turvallisuutemme eteen useiden toimialojen osaamisella ja työvoimalla. F-35-hankkeen teollinen yhteistyö on tästä hyvä esimerkki, kuin myös muu teknologiaosaaminen ja innovaatiotoiminta, esimerkiksi satelliitit ja simulaattorit, Elo huomioi.
Syksyllä startataan – Rovaniemi valmiina vastaanottamaan
Ensimmäiset Suomen F-35A-monitoimihävittäjät saapuvat kotimaahan loppuvuodesta 2026. Koneiden saavuttua niille tehdään lennostossa lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastukset ennen lentotoiminnan aloittamista.
– Uuden pääkaluston käyttöönotto on aina iso hetki ja siitä alkaa uusi ajanjakso. Koulutuksen aloitus Suomessa on erittäin merkittävä merkkipaalu mentäessä kohti täyttä suorituskykyä. Lähivuosina keskeistä on sovittaa yhteen F/A-18- ja F-35-toiminta muiden kehittyvien kykyjen kanssa. Tekemistä riittää ja uusien kykyjen käyttöönotossa on aina varauduttava uusiin haasteisiin. Tässä meillä on apuna mittava yhteistyöverkostomme muihin F-35-käyttäjiin, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Herranen sanoo.
Suomessa järjestettävä lentotekninen koulutus alkaa koneiden saavuttua ja lentokoulutus viimeistään tammikuussa 2027. Koulutuksen käynnistymisessä kotimaassa Ilmavoimia tukevat myös liittolaiset: lentokoulutuksen tueksi on pyydetty opettajatukea läheisiltä liittolaismailta. Norja ja Tanska ovat jo vastanneet tukevansa operointia ja koulutusta lennonopettajilla, ja Alankomaat tarjoaa pienempiä koulutustukikokonaisuuksia, kuten tukea teoria- ja simulaattorikoulutuksen aloittamisessa. Lisäksi F-35-suorituskyvyn käyttöönottoa niin Ilmavoimissa kuin teollisuuden parissa tulevat tukemaan yhdysvaltalaiset valmistajayritysten Suomeen määräaikaisesti lähettämät henkilöt, jotka ovat suomalaisten apuna käytännön tasolla.
Muuntokoulutus Ilmavoimien muiden toimialojen edustajille ja reserviläisille toteutetaan F-35-suorituskyvyn käyttöönoton ohessa. Reserviläisille F-35-muuntokoulutus toteutetaan kertausharjoitusten muodossa. Tavoitteena on kyetä aloittamaan harjoitukset noin kahden vuoden sisällä operoinnin aloituksesta. Varusmiesapumekaanikkojen koulutus F-35:lle käynnistyy vuoden 2027 aikana. Asevelvollisten rooli F-35:n operoinnissa säilyy F/A-18-kalustoon nähden verrattain ennallaan, eli konetyypin vaihtuessa varusmiesten ja reserviläisten tehtävät Ilmavoimien monitoimihävittäjien parissa eivät tule merkittävästi muuttumaan.
Yhteistyö syvenee
F-35-käyttäjämaiden yhteistoimintaa kehitetään jatkuvasti ja tässä Ilmavoimat on tiiviisti mukana. Tavoitteena on muun muassa edistää F-35-hävittäjien kansainvälistä ristiinhuolto- ja yhteisoperointikykyä, mikä laajentaa ja vahvistaa F-35-käyttäjäyhteisön operatiivista tehokkuutta Euroopassa. Keskusteluyhteys ja parhaiden käytänteiden jakamisen ilmapiiri vallitsee käyttäjäyhteisössä läpi organisaation – komentajatasolta käytännön teknisiin asiantuntijoihin asti.
– Yhteistyö ja tiedonvaihto F-35-käyttäjäyhteisössä on hyvin tiivistä. Koneen suorituskyvyn käyttöönottoa tukevan tiedonvaihdon lisäksi erityisenä mielenkiinnon kohteenamme on yhteisoperointikyvyn edistäminen, sillä tunnistamme eurooppalaisen F-35-käyttäyhteisön potentiaalin Euroopan puolustuksessa. Euroopassa tulee olemaan 2030-luvun puolivälissä F-35-kalustoa yli 700 kappaletta, F-35-hankejohtaja Elo kertoo.
Eurooppalaista F-35-käyttäjäyhteisöä vahvistaa Pohjoismaiden yhteistyö, etenkin kun kaikki Pohjoismaat ovat tänä päivänä Naton jäsenmaita. Viime vuonna käynnistynyt Naton pohjoisen alueen monikansallisen ilmaoperaatiokeskuksen (Combined Air Operations Centre, CAOC) sisältää myös Nordic-toiminallisuuden. CAOC:n saavuttaessa lopullisen operatiivisen valmiuden siellä työskentelee arviolta noin 15 suomalaista.
– Maidemme ilmavoimien operaatioita on mahdollista lähivuosina johtaa monikansallisesta ilmaoperaatiokeskuksesta Norjan Bodöstä. Käytännössä voimme puhua pohjoismaisista ilmavoimista. Yhteistyöstä toimii hyvänä esimerkkinä se, että saamme lennonopettajia Rovaniemelle tukemaan F-35-muuntokoulutuksen aloitusta. Olemme myös kouluttaneet norjalaisia ja tanskalaisia ohjaajia Ilmasotakoulussa suihkuharjoituskoneilla. Tämä on ollut kaikin puolin antoisaa, ja toimintaa on jatkettu, Ilmavoimien komentaja Herranen kertoo.
Laajemman käyttäjäyhteisön tiiviin tiedonvaihdon lisäksi myös suora yhteistyö yhdysvaltalaistoimijoiden kanssa on hankkeessa erittäin aktiivista.
– Tiedonvaihto ja keskustelu niin sotilaallisella tasolla kuin teollisuuden kanssa on aivan jatkuvaa. Yhdysvaltain ilmavoimat on muun muassa kutsunut suomalaisia jo tässä vaiheessa tarkkailijoiksi harjoituksiinsa näkemään ja oppimaan F-35-operoinnista. Lisäksi saamme arvokasta tietoa suoraan F-35-käyttäjiltä. Esimerkiksi viime syksynä suomalaisia kävi Alaskassa Eielsonin tukikohdassa, jossa pääsimme kuulemaan yhdysvaltalaisten kokemuksia F-35:n operoinnista talviolosuhteissa. Vastaavia käytännön operointia koskevia tiedonhankintaan ja vertailukehittämiseen liittyviä tapaamisia tehdään aktiivisesti myös tulevaisuudessa Yhdysvaltojen ja muiden F-35-käyttäjämaiden kanssa, F-35-hankejohtaja Elo mainitsee.
Työ jatkuu
Vuosien valmistelutyö puolustushallinnossa alkaa muuttumaan tämän vuoden aikana jo osin käytännön tulokseksi. Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä edessä.
– Puolustusvoimat ja yhteistyökumppanimme tekevät herkeämättä töitä F-35:n käyttöönoton eteen. Tosiasiassa tästä se työ vasta alkaa laajemmassa mittakaavassa, kun F-35-osaamista ryhdytään monistamaan koko Ilmavoimiin ja muihin puolustushaaroihin. Taktiikat ja tekniikat siirtyvät sotapeleistä kentälle. Materiaalivirrat tulevat olemaan todella mittavia ja ryhdymme toimimaan uuden huoltokonseptin mukaisesti. Tähtäimessä on koko ajan operatiivisen valmiuden saavuttaminen sekä F-35-käyttöönoton rinnalla jatkuva valmiuden ylläpitäminen Hornet-kalustolla, kenraalimajuri Herranen summaa.
F-35-järjestelmän alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Vuoden 2028 aikana Karjalan lennosto vastaanottaa ensimmäiset F-35-hävittäjänsä. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky F-35:llä saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18- ja F-35A-kalustolla.
Lisätietoja F-35-hankkeesta ja -suorituskyvyn käyttöönotosta: F-35-hankkeesta suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle
