Sotilastiedustelu päätöksenteon tukena – näkymiä sotilastiedusteluun

Tänään julkaistu sotilastiedustelun julkinen katsaus kuvaa sotilastiedustelun mennyttä vuotta muuttuneessa toimintaympäristössä ja avaa näkymiä tulevaan.

Vuonna 2022 ja vuoden 2023 alussa maailmaa ovat koetelleet Ukrainan sodan aiheuttama turvallisuuspoliittisen tilanteen voimakas kiristyminen, koronapandemian jatkuminen, maailmantalouden kehitykseen liittyvät epävarmuudet, ilmastonmuutoksen eteneminen ja humanitaariset katastrofit, jotka ovat vaikuttaneet turvallisuuteen globaalilla tasolla.
Suomen sotilaallista toimintaympäristöä on muuttanut erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sotilastiedustelu on seurannut aktiivisesti sodan kulkua ja sen heijastevaikutuksia Suomeen ja sen lähialueille. Suomen geopoliittinen asema korostaa entisestään tilannetietoisuuden, tiedusteluanalyysin ja toimintaympäristön seurannan tarvetta.

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö kontra-amiraali Juha Vauhkosen mukaan vuosi 2022 on ollut sotilastiedustelulle kiireinen. 

– Sotilastiedustelujärjestelmä on työssään vuorokauden jokaisena hetkenä ja tekee parhaansa vastatakseen Puolustusvoimien ja valtion johdon tietotarpeisiin sekä tarjotakseen puolustusjärjestelmällemme tiedustelutietoa, jota se tarvitsee toiminnassaan, Vauhkonen nostaa esiin katsauksen avaussanoissaan.

Maanpuolustukseen kohdistui vuonna 2022 suunnitelmallista tiedustelua muista valtioista. Tiedustelutoiminta suuntautui muun muassa puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, keskeiseen infrastruktuuriin, Puolustusvoimien toimintaan ja käynnissä oleviin suorituskykyhankkeisiin. Tietoa yritettiin hankkia erityisesti tulevista, vielä julkaisemattomista ratkaisuista sekä muusta ei-julkisesta materiaalista. Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat hyödyntäneet toimissaan erilaisia menetelmiä, kuten henkilötiedustelua.

Sotilastiedustelun tiedonhankinta- ja analyysikyky kehittynyt merkittävästi

Pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena sotilastiedustelulla on käytössään monipuolinen valikoima tiedustelulajeja tiedonhankintaan ja merkittävä analyysikyky. Vuonna 2019 voimaan astuneet siviili- ja sotilastiedustelulait ovat kehittäneet tiedonhankintaa sekä kasvattaneet tiedustelun kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia nopeaan reagointiin. 

– Sotilastiedustelulaki ja sen antamat toimivaltuudet ovat osoittautuneet toimiviksi ja oikeasuhtaisiksi. Tehostunut tiedonhankinta on tuonut sotilastiedustelun analyysin käyttöön entistä parempia lähdeaineistoja, Vauhkonen kertoo.

Turvallisuuspoliittisen ympäristön muutokset vaikuttavat sotilastiedusteluun 

Maanpuolustukseen tulee kohdistumaan jatkossakin yhtä paljon uhkia kuin aiempina vuosina. Haasteita tiedusteluviranomaisille tuovat toimintaympäristön teknistyminen, uhkien monimutkaistuminen sekä tietoyhteiskuntien rakentuminen teknologioiden varaan. Informaation määrä on valtava, ja se kasvaa teknologian kehittymisen myötä. 

Yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä muutoksista on Suomen tuleva Nato-jäsenyys, joka tulee vaikuttamaan myös sotilastiedustelun toimintaan: koko liittokunnan tasalla seurataan yhteistä toimintaympäristöä, muodostetaan tilannekuvaa maailman tapahtumista ja valmistaudutaan uhkaavista muutoksista varoittamiseen.

Sotilastiedustelujärjestelmää kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksia.

Tutustu vuoden 2023 sotilastiedustelun julkiseen katsaukseen.

Sotilastiedustelujärjestelmään voi tutustua tarkemmin vuoden 2021 katsauksessa.