Kansainvälinen kriisinhallinta

Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä.

Osallistumista määrittää laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (kriisinhallintalaki), jonka mukaan Suomi voi osallistua kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään tai palauttavaan sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lain mukaan suomalaisia voi palvella kriisinhallintatehtävissä kerralla enintään 2 000.

Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden. Vain joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua ilman varusmiespalveluksen suorittamista. Hakemukset jätetään Porin prikaatiin tai Merivoimien esikuntaan. Lisätietoa ja hakuohjeet löydät Rauhanturvaajaksi-sivulta.

KRIHAblogi

Yhteistyöllä eteenpäin

Julkaisupäivä 20.10.2017 9.07 Blogit Maavoimat

Yhteistyön merkitys korostuu kriisinhallintaoperaatioissa

KFOR-operaatio on Kosovon alueen ainoa sotilaallinen toimija, ja EULEX-siviilikriisinhallintaoperaation tehtävänä on puolestaan edistää maan demokraattista kehitystä. Kosovon tilanne ja siellä toimivien operaatioiden vastuualueet ovat vaihdelleet vuosien aikana. Yhteiskunnan eri toiminnot, kuten poliisi, oikeuslaitos sekä opetussektori tarvitsevat tukea ja ohjausta kehityksessä.

KFOR-operaatiolle yhteistyö siviilikriisinhallinnan organisaatioiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Poliittiset jännitteet, monietnisyys ja muun muassa terveydenhuollon saatavuus vaikuttavat sekä alueen yleiseen turvallisuuteen että kehitykseen.

Yhteysupseeriryhmä valmistautuu monitoroimaan parlamenttivaaleja kesäkuussa 2017.

Yhteysupseeriryhmä valmistautuu monitoroimaan parlamenttivaaleja kesäkuussa 2017.

Kymmenen suomalaista rauhanturvaajaa toimii KFOR-operaation yhteysupseeriryhmässä (Liaison and Monitoring Team, LMT). Yhteysupseerit pitävät yhteyttä Kosovon paikallisviranomaisiin ja toimivat linkkinä KFOR-operaation, paikallishallinnon, YK:n ja eri avustusjärjestöjen välillä. Oikeanlainen lähestymistapa, mukautuminen ja tilannetaju ovat keskeisiä edellytyksiä haastavassa tehtävässä. On tärkeää, että operaation tavoite pidetään kirkkaana mielessä: alueen vakauttaminen ja uusien konfliktien ehkäisy. Tavoitteen saavuttamiseksi kansainväliset yhteistyökumppanit ovat tärkeässä roolissa tiedonvaihdon, tilannepäivityksen ja yhteistyön osa-alueilla.

Kansanedustaja Pekka Haavisto puhumassa muun muassa KFOR:n ja EULEX:n kansainvälisille yhteistyökumppaneille satavuotiaan Suomen ja kymmenvuotiaan Ahtisaari-suunnitelman kunniaksi.

Yhteysupseeri saa päivittäisessä kanssakäymisessä paikallisten kanssa paljon tietoa asukkaiden pienistäkin tarpeista, kuten sosiaalitalon vuotavasta katosta tai paikallisen koulun liikuntavälineiden puutteesta. Vaikka KFOR-operaatio ei pysty vastaamaan suureen osaan tukipyynnöistä, tieto tarpeista välitetään oikeille toimijoille, joilla on resursseja konkreettisiin toimiin.

Suomalaisen osaston Kosovossa (SOK) henkilöstöön kuuluu eri alojen asiantuntijoita: mukana on rajaturvallisuuden, talouden, koulutuksen ja esimerkiksi tekniikan alan asiantuntijoita. Yhteysupseeriryhmän lisäksi suomalaisia palvelee KFOR:n esikunnassa Pristinan alueella. Monialainen asiantuntemus luo hyvän perustan toimia eri tehtävissä kaikilla yhteistyön osa-alueilla.

instagram