Suomalaisranskalainen pataljoona jatkaa toimintaa keskeisessä roolissa UNIFIL-operaatiossa - ajankohtaiskatsaus

Suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJL) toiminta Libanonissa jatkuu yhdessä ranskalaisten rauhanturvaajien kanssa osana operaation nopean valmiuden joukkoa. SKJL operoi tällä erittäin haastavassa toimintaympäristössä yhdessä ranskalaisten ja muiden UNIFIL-operaatioon osallistuvien maiden sekä Libanonin asevoimien kanssa.

Libanonin tilanne on pysynyt epävakaana Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välisen sodan jälkeen, ja Israelin ja Iranin välinen konflikti lisää jännitteitä myös Libanonissa. Toimintaympäristönä Etelä-Libanon on tällä hetkellä erittäin haastava niin paikallisille kuin rauhanturvaajillekin. Vaaraa alueella aiheuttavat myös Israelin torjumien Iranin ohjusten kappaleet, joita on pudonnut Etelä-Libanonin alueelle.

Suomalaiset operoivat osana ranskalaisjohtoista pataljoonaa

Libanonissa suomalainen Jääkärikomppania toimii osana UNIFIL:n komentajan ranskalaissuomalaista reservipataljoonaa (Force Commander Reserve, FCR), jonka tärkeimpänä tehtävänä on olla UNIFIL:n komentajan nopean valmiuden joukko, joka on jatkuvasti korkeassa liikkeellelähtö- ja toimintavalmiudessa. Reservijoukon tehtäviin kuuluu oleellisesti partiointi ja eritasoiset operaatiot, joiden tavoitteena on YK:n päätöslauselman 1701 täytäntöönpanon valvominen ja varmistaminen. Päätöslauselman mukaan Etelä-Libanon tulee saattaa Libanonin asevoimien (LAF) hallintaan, ei-valtiolliset toimijat (NSA) kuten Hizbollah, tulee riisua aseista, ja Israelin asevoimien (IDF) tulee vetäytyä alueelta.

Käytännössä tämä tarkoittaa IDF:n toiminnan ja alueloukkausten valvontaa sekä niistä raportointia, ja NSA-toimijoiden aiemmin käyttämien alueiden tarkastamista sekä ase- ja ammuskätköjen paljastamista ja niiden luovuttamista LAF:lle. Lisäksi joukot suorittavat aluetuntemuksen lisäämiseksi ajoneuvopartiointia itsenäisesti ja muiden UNIFIL-joukkojen kanssa.

Toiminnan kehittämisen eturivissä

Marraskuun lopussa päättyneen sodan jälkeen operatiivisen toiminnan tarkoituksena on ollut YK:n päätöslauselman 1701:n konkreettisempi toimeenpano siirtämällä toiminnan painopistettä alueiden valvomisesta pääteiltä käsin alueiden tarkastamiseen ja valvontaan sinne, missä alueella vihollisuuksia toteuttaneet tahot ovat toimineet. Tavoitteena muutoksessa on ollut osin myös paikallisviranomaisten rajallisten resurssien tukeminen.

– Mandaattia tulkitaan niin UNIFIL:in sisällä kuin paikallisen väestön keskuudessa eri tavoilla, mutta tosiasia on se, että YK:n päätöslauselma 1701 antaa kyllä joukolle riittävät toimivaltuudet ja ohjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi, Jääkärikomppanian päällikkö majuri Jaakko kertoo.

Sodan jälkeen alueelle on jäänyt paljon räjähtämättömiä ampumatarvikkeita, asejärjestelmiä ja asekätköjä, joista osa on ansoitettu. Operatiivisen toiminnan muutos on johtanut useiden ase- ja ammuskätköjen paljastamiseen ja luovuttamiseen Libanonin asevoimille. Kätköjä oli UNIFIL:n mukaan löydetty toukokuun puoliväliin mennessä yli kaksisataa, joista pääosan löytämisestä on vastannut FCR, eli ranskalaissuomalaiset joukot. Suomalaispartioiden päivittäisessä toiminnassa korostuukin yhteistyö ranskalaisten pioneeri- ja EOD -joukkojen (Explosive Ordnance Disposal eli räjähteiden raivaaminen) kanssa, jotta asejärjestelmät- ja kätköt saadaan tarkastettua ja luovutettua Libanonin asevoimille turvallisesti.

Pitkään alueella jatkunut epävarmuus sekä viimevuotinen sota luovat turhautumista ja epäluuloisuutta myös paikallisväestön keskuudessa. IDF jatkaa läsnäoloaan ja ilmaiskujaan alueella sekä pitää edelleen hallussaan maastonkohtia Sinisen linjan tuntumassa marraskuisesta tulitaukosopimuksesta huolimatta. Toiminnalle haasteita aiheutuu myös muun muassa paikallisväestön keskuudessa leviävästä virheellisestä tiedosta UNIFIL:in toiminnasta, tarkoituksesta sekä toimivaltuuksista. Konfliktin molemmat osapuolet ovat myös ajoittain kyseenalaistaneet UNIFIL:in asemaa puolueettomana toimijana.

Epäluuloisuus sekä virheellinen kuva UNIFIL:in mandaatista johtaa siihen, että liikkumisenvapautta ja joukkojen tehtävien suorittamista häiritään – paikallisilla on saattanut olla esimerkiksi virheellinen käsitys siitä, että liikkuakseen operaatioalueella UNIFIL:in joukkojen mukana kuuluisi aina olla myös LAF:in joukkoja. Tämä virheellinen käsitys purkautuu aika ajoin muun muassa liikkeenestoina ja joukkojen toiminnan näkyvänä kyseenalaistamisena. Jotkut tilanteista ovat olleet luonteeltaan väkivaltaisia ja vaatineet voimankäyttöä ja varoituslaukauksia. Pääasiassa liikkeenestot ovat kuitenkin rauhallisia ja suomalaisilla rauhanturvaajilla on hyvä maine, joka edesauttaa tilanteista selviämistä pelkästään keskustelemalla.

– Joukko on selvinnyt kaikista erittäin haastavistakin tilanteista erinomaisesti. On osa joukon ammattitaitoa pystyä arvioimaan nopeasti erilaisia tilanteita, sekä suhteuttamaan omaa toimintaa ja voimankäyttöä kulloiseenkin tilanteeseen, majuri Jaakko lisää.

Muuttunut toimintaympäristö vaatii joukolta ammattitaitoa ja kykyä kehittyä jatkuvasti

Muuttunut toimintaympäristö ja nopeasti kehittyvät tilanteet vaativat joukolta kykyä ja valmiutta kehittää omia toimintatapoja. Rauhanturvaajien tulee olla valmiita eriasteiseen voimankäyttöön UNIFIL-joukkojen voimankäyttösäädösten mukaisesti. Tehtävistä suoriutuminen ja palautuminen vaatii fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä kestävyyttä.

Haastavista olosuhteista vietyjä oppeja hyödynnetään heti myös Suomessa pidettävissä rotaatiokoulutuksissa. 

– Tällä hetkellä toiminta edellyttää jokaiselta rauhanturvaajalta vaativia sotilaan taitoja. Viemme täältä saatuja oppeja heti Suomeen, jotta seuraava rotaatio saa ajantasaisen koulutuksen ja ymmärryksen alueen yleistilanteesta, majuri Jaakko kertoo.

Osaamista kehitetään ja ylläpidetään jatkuvasti esimerkiksi tukikohdassa pidetyin koulutuksin. Joukko saa jo rotaatiokoulutuksessa esimerkiksi kattavan taisteluensiapukoulutuksen, jota ylläpidetään tukikohdassa erilaisin koulutuksin. Jokainen rauhanturvaaja on kykenevä antamaan hengen pelastavaa välitöntä ensiapua, ja joukkojen mukana kulkee partioilla lähtökohtaisesti aina myös lääkintähenkilöstöä.

– Etelä-Libanon on sotatoimialuetta, joten myös loukkaantumisiin on varauduttava. Tammikuussa kolme rauhanturvaajaa sai vammoja rakennuksen räjähtäessä ja maaliskuussa yksi rauhanturvaaja räjähdeonnettomuudessa, vaikka molemmissa tilanteissa rauhanturvaajat toimivat täysin oikein ja koulutetulla tavalla, Jaakko mainitsee.

Vaikka yleistilanne Etelä-Libanonissa on haastava, joukon kesken vallitsee hyvä henki.

– Yleistilanne operaatioalueella on herkkä. Tilanteet tehtävien aikana voivat eskaloitua nopeasti ja arvaamattomasti. Joukko on kuitenkin varustettu ja koulutettu toimimaan kaikissa operaatiossa vastaan tulevissa tilanteissa. Osaaminen ruokkii itseluottamusta sekä luottamusta myös ympärillä olevaan omaan joukkoon. Kun tähän luottamukseen lisätään joukon hyvä yhteishenki, on se enemmän kuin osiensa summa, ammattitaitoinen ja ryhdikäs sotilasjoukko. Tämän lisäksi suomalaisten osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan operaatioalueella erityisesti oman joukkomme ulkopuolella, majuri Jaakko lisää. 

Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa seuraa jatkuvasti Lähi-idän tilanteen kehittymistä ja joukko jatkaa tehtäviään toistaiseksi normaalisti.

Kinnostaako rauhanturvaaminen? Hakeudu sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin: www.rauhanturvaajaksi.fi 

Sotilaallinen kriisinhallinta on yksi Puolustusvoimien neljästä tehtävästä. Lue lisää kriisinhallinnasta.  

Lue edellinen ajankohtaiskatsaus täältä: Ranskalais-suomalaisen pataljoonan toiminta jatkuu koko UNIFIL:n operaatioalueella - Ajankohtaiskatsaus

YK:n päätöslauselma 1701

YK:n päätöslauselma 2749