Kansainvälinen kriisinhallinta

Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä.

Osallistumista määrittää laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (kriisinhallintalaki), jonka mukaan Suomi voi osallistua kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään tai palauttavaan sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lain mukaan suomalaisia voi palvella kriisinhallintatehtävissä kerralla enintään 2 000.

Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden. Vain joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua ilman varusmiespalveluksen suorittamista. Hakemukset jätetään Porin prikaatiin tai Merivoimien esikuntaan. Lisätietoa ja hakuohjeet löydät Rauhanturvaajaksi-sivulta.

KRIHAblogi

Päivä Irakissa koulutusaliupseerin silmin

Herääminen suomalaisten sotilaiden koulutustukikohdassa Pohjois-Irakissa tapahtuu vain hieman auringon nousun jälkeen. Suomalaisten majoituskäytävällä alkaa näkymään verkasta liikehdintää suuntaan ja toiseen. Aamukahvit laitetaan tippumaan, aamupuuroa varten lämmitetään vettä ja vastaantulijoille huikataan huomenet.

Suomalaiset majoittuvat paikallisessa kasarmirakennuksessa, jonka tilat eivät aivan vedä vertoja kokonsa puolesta suomalaisiin vastineisiinsa. Tuvat ovat ahtaat, noin ruotsinlaivan hytin kokoisessa tilassa majoittuu neljä suomalaista kouluttajaa varusteineen. Asumukset tuntuvat kuitenkin kodikkailta, sillä jokainen suomalainen on ehostanut omaa asuintilaansa itse tehdyillä huonekaluilla ja kotoa tuoduilla esineillä tai julisteilla. Ahtaudella on myös suora vaikutus joukon yhteishenkeen – mitä tiiviimmin asutaan, sitä tiiviimpää porukka on.

Samaan aikaan, kun me suomalaiset valmistaudumme aamutoimien lomassa päivän koulutukseen, alkaa valmistautuminen myös naapurikasarmissa. Peshmergat hakevat paikallisesta muonituskeskuksesta aamupalaansa ja kokoavat varusteitaan koulutuspäivää varten. Peshmergat ovat kurdien omat asevoimat, jotka taistelevat ISIS:ä vastaan pääasiassa Pohjois-Irakissa sijaitsevan Kurdistanin itsehallintoalueen raja-alueilla.

Koulutusta keskikesän helteessä

Kun aamutoimet on tehty ja varusteet siirretty autoihin, on aika siirtyä läheiselle hiekkakentälle, jossa aloitamme koulutuksen jokaisena arkipäivänä. Kävelen kentän laidalla sijaitsevaan katokseen, jossa seuraan peshmergojen vahvuuslaskentaa. Astuessani katokseen tervehdin eri kansallisuuksien kollegoita. Samassa tukikohdassa kanssamme toimii myös kolmen muun kansallisuuden sotilaita koulutustehtävissä.

Samaan aikaan tukikohdan henkilöstön laskiessa koulutettavaa joukkoamme, astuu katokseen joukko paikallisia tulkkeja. Koulutuskielenämme alueella toimii englanti, jonka tulkit kääntävät koulutettavalle osastolle kurdiksi. Kättelemme toisemme ja vaihdamme pikaisesti kuulumiset, samalla huomaan peshmerga-joukkueemme johtajan näyttävän minulle peukaloa laskennan päättymisen merkiksi. Siirrymme tulkkien kanssa joukkueemme luokse.

Peshmerga -joukkueenjohtaja ja -varajohtaja kävelevät puoliväliin matkaa vastaan, tervehtivät hymyillen ja sanovat "zhoni", joka tarkoittaa kuulumisien kysymistä. Kysymykseen ei vastata suomalaiseen tyyliin rehellisesti päivän fiiliksen mukaan, vaan pelkästään "bashi", joka kääntyy suomeksi "kiitos hyvin". Johto-osien tervehtimisen jälkeen tervehdin yleisesti koko joukkuettamme "bajani bash peshmerga", joka tarkoittaa härmäksi "hyvää huomenta peshmergat".

Laskennan ja asetarkastuksien jälkeen kerron joukkueelle päivän kulun ja koulutusaiheet. Koulutus alkaa ensimmäisellä koulutusviikolla yksilötasolta ja etenee partio- sekä ryhmätason kautta aina viimeisten viikkojen joukkue- ja komppaniatasolle asti. Elämme koulutuskauden seitsemättä, eli toiseksi viimeistä viikkoa.Tänään pääkoulutusaiheena on joukkueen hyökkäys ja tukevia aiheita ovat asekäsittely sekä joukkueen etenemismuodot.

Aloitamme koulutuksen joukkueen etenemismuotojen suullisella kertaamisella, jonka jälkeen annan joukkueenjohtajalle siirtymätehtävän paraatikentältä koulutusalueelle joukkueen etenemismuotoja käyttäen. Siirtymisen aikana joukkue vaihtaa useamman kerran etenemismuotoaan harjoituksen vuoksi. Koulutusalueemme maasto luo sopivasti haasteita joukkueen etenemiselle erinäköisine mäkineen ja kivimuodostelmineen.

Päästyämme koulutusalueelle annan joukkueelle tauon, jotta heillä on hetki aikaa hengähtää ennen asekäsittelyharjoitusta. Tauon jälkeen toinen koulutusryhmämme koulutusaliupseeri ottaa joukkueen hellään huomaansa ja kertauttaa peshmergoille asekäsittelyä. Pyrimme treenaamaan koulutettaviemme kanssa asekäsittelyä lähes joka päivä, sillä koulutuksen päättyessä peshmergojen asekäsittelyn tulee olla tasolla, jossa kaikki aseen kanssa tapahtuva työskentely tapahtuu turvallisesti ja toiminnot tulevat selkärangasta. Ilman näitä taitoja aseen kanssa toimiminen taistelukentällä ei ole tehokasta.

Asekäsittelytreenin ja lyhyen tauon jälkeen siirrymme joukkueen hyökkäyksen teoriaan piirtotaululla. Olemme opiskelleet aikaisempina päivinä hyökkäämistä, ja ilokseni huomaan taistelijoiden antavan oikeita vastauksia kysyessäni hyökkäyksen eri vaiheista ja toimintatavoista.

Nopean teoriatunnin jälkeen siirrymme hyökkäyksen käytännön harjoitteluun. Harjoitus alkaa toiminnasta lähtöalueella ja jatkuu aina murtokohdan kautta toimintaan tavoiteessa saakka. Joukkueenjohtaja suoriutuu onnistuneesti hyökkäyksen johtamisessa ja miehistö tekee oman osansa kiitettävästi. Annettuamme palautteen onnistuneesta hyökkäyksestä, paikallinen sotilaskotiauto kurvaa koulutusalueellemme. On aika palkita joukkue tauolla, jotta he voivat ostaa sotkuautosta välipalaa ja huilata ennen seuraavaa vetoa.

50 asteen helle imee nopeasti mehut raskaasti varustetuista peshmergoista, mikäli heille ei anna tarpeeksi taukoja. Haastavampaa se on meille suomalaisille, jotka emme ole juuri tottuneet tämän kaltaisiin helteisiin. Koulutettaessa tulee jatkuvasti kantaa juomajärjestelmää selässä tai useampaa vesipulloa taskussa, jotta nestettä on aina saatavilla.

Tauon jälkeen jatkamme hyökkäämisen treenaamista. Päivän edetessä lisäämme hieman haastetta peshmergoille kuvaamalla loukkaantuneita taistelijoita taistelun tuoksinaan. Aikaisempina viikkoina antamamme ensiapukoulutus kantaa hedelmää: taistelijat evakuoivat haavoittuneita, asettavat kiristyssiteitä sekä tekevät oikeaoppisia kokovartalotarkastuksia lisävammojen varalta.

Koulutuspäivää valmistaudutaan päättämään ennen iltapäivän kuumimpaa aikaa, kuuden tunnin kouluttamisen jälkeen. Viimeisen hyökkäysharjoituksen jälkeen annamme palautteen joukkueelle koko päivästä ja tarkistamme heidän paikallaolonsa vielä kertaalleen. Loppupuheiden jälkeen päätämme päivän ja toivotamme heille "bajani", joka tarkoittaa "huomiseen".

Elämää koulutuksen ulkopuolella

Suomalaisten päivä ei kuitenkaan lopu koulutuksen päättämiseen. Ohjelma jatkuu seuraavan päivän koulutuksen suunnittelulla ja valmisteluilla. Jäljelle jäävän ajan hyödynnämme tukikohdan elinolojen parantamiseen, niin remontoinnilla kuin uuden rakentamisella. Ja koska kyseessä on sotilasoperaatio, on sanomattakin selvää, että omien sotilastaitojen hiomiseen varataan hyvä määrä aikaa viikosta.

Onneksi velvollisuuksien välissä on myös tovi aikaa rentoutua. Juoksemme tukikohdan ulkoreunaa myöten lenkkejä ja salilla kehitämme lihaskuntoa. Kirjojen lukeminen ja porukan leffaillat ovat myös hyvää viihdettä koulutustukikohtamme pimenevissä illoissa.

Jo noin vuoden operaatioalueella viettäneenä voin sanoa koulutusoperaation Irakissa olleen erittäin antoisa kokemus. Kurdistan ja sen asukkaat, erityisesti peshmergat, ovat tarjonneet monenlaisia elämyksiä niin koulutuksessa kuin sen ulkopuolella. Jaamme elintilojamme muiden kansallisuuksien kanssa hyvin tiivisti, mutta siitä huolimatta yhteiselo sujuu pääosin ongelmitta. Myös suomalaisen osaston yhteishenki on erityisen hyvä, mikä on tietysti onnistumisen perusedellytys tämänkaltaisissa olosuhteissa elettäessä.

instagram