Kansainvälinen kriisinhallinta

Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä.

Osallistumista määrittää laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (kriisinhallintalaki), jonka mukaan Suomi voi osallistua kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään tai palauttavaan sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lain mukaan suomalaisia voi palvella kriisinhallintatehtävissä kerralla enintään 2 000.

Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden. Vain joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua ilman varusmiespalveluksen suorittamista. Hakemukset jätetään Porin prikaatiin tai Merivoimien esikuntaan. Lisätietoa ja hakuohjeet löydät Rauhanturvaajaksi-sivulta.

KRIHAblogi

Näkymiä Afganistaniin

Julkaisupäivä 7.2.2017 15.01 Blogit Maavoimat

Afganistan on tunnettu jo vuosikymmenien ajan kriisialueena. Jatkuvat konfliktit ovat osaltaan tehneet mahdottomaksi ulkopuolisten tutustua toisenlaiseen Afganistaniin.

Useimmille meistä ensimmäinen mielleyhtymä Afganistanista on otsikot sodasta ja väkivallanteoista. Vaikka tiedotusvälineiden välittämä kuva on edelleen valitettavaa todellisuutta monelle afganistanilaisista, se ei kuitenkaan ole koko totuus Afganistanista. Vuosikymmeniä jatkuneista konflikteista huolimatta tavalliset ihmiset jatkavat elämäänsä. Kauppaa käydään, kouluja rakennetaan ja ihmiset tekevät työtä voidakseen antaa paremman huomisen lapsilleen.

Eräs toinenkin asia, mikä uutiskuvista harvemmin välittyy, mutta jonka jokainen Afganistanissa käynyt muistaa, on vaikuttavia maisemia tarjoava luonto. Erityisesti maata halkaisevan Hindukus-vuoriston jylhät maisemat ovat mieleenpainuva näky. Mazar-e Sharifissa palvelevat suomalaiset rauhanturvaajat pääsevät nauttimaan näistä maisemista aitiopaikalta. Camp Marmal, tukikohta missä suomalaiset asuvat, sijaitsee tasangolla n. 400 metrin korkeudessa merenpinnassa. Muutama kilometri etelään tukikohdasta nousevat esiin Hindukus-vuoriston pohjoisreunalla sijaitsevat Marmal-vuoret. Tukikohtaan näkyvistä huipuista korkeimmat kohoavat yli 2100 metrin korkeuteen.

Vuoren rinteet ovat oiva tausta seurata vuodenaikojen vaihtelua. Vaikka talvi yleensä Pohjois-Afganistanissa onkin suomalaisittain leuto, saavat vuoren rinteet ajoittain tukevan lumipeitteen. Kevättä kohden sateet lisääntyvät ja vuorten rinteillä nähdään lyhyt vihreä jakso. Toukokuusta voidaan katsoa alkavaksi noin viisi kuukautta kestävä kuuma jakso, jonka aikana sateet ovat tuiki harvinaisia. Syksyn myötä ilma taas viilenee ja pilvet alkavat kerääntyä uudestaan taivaalle.

Seuraavat kuvat on otettu suomalaisten tukikohdasta viime vuoden huhti-joulukuun välisenä aikana.

 

instagram