Kansainvälinen kriisinhallinta

Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä.

Osallistumista määrittää laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (kriisinhallintalaki), jonka mukaan Suomi voi osallistua kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään tai palauttavaan sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lain mukaan suomalaisia voi palvella kriisinhallintatehtävissä kerralla enintään 2 000.

Rauhanturvaajaksi voi hakea kuka tahansa varusmiespalveluksen suorittanut mies tai nainen ympäri vuoden. Vain joihinkin erityistehtäviin (esim. lääkärit ja tulkit) voi hakeutua ilman varusmiespalveluksen suorittamista. Hakemukset jätetään Porin prikaatiin tai Merivoimien esikuntaan. Lisätietoa ja hakuohjeet löydät Rauhanturvaajaksi-sivulta.

KRIHAblogi

Ajatuksia lentomatkalla Malissa

Julkaisupäivä 30.6.2017 12.42 Blogit

Istun Malin sisäisellä YK-lennolla. Lähtöä odottaessa ehti tulla niin kuuma, että maastopukuni on jalkoja myöten hiestä märkä.

On palattu säätilaan, joka Malissa odotti silloin, kun saavuin viime kesänä. Selkä on märkä vähäisen ulkoilun jälkeen ja usein myös sisätiloissa. Jatkuva nesteytys ja säännöllinen liikunta ovat elintärkeäitä toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ilman aurinkolaseja silmiä alkaa särkeä, UV-lukemat ovat tuplat härmäläisiin vastaaviin verrattuna. Hiekkapölyä Saharasta levittävä Harmattan-tuuli on ohi, ja lämpötilat ovat nousussa. Mangokausi on parhaimmillaan, ja niitä saakin säkillisen pikkurahalla.

Mangokausi on nyt ja se näkyy katukuvassa.

Lento lähti myöhässä, koska osa koneesta piti Moptissa muuttaa potilasevakuointiin sopivaksi. Se taas tarkoitti lähtöpasseja kuudelle matkustajalle. Siviileistä ja sotilaista koostuva sekalainen joukko matkustajia tuntuu kuitenkin suhtautuvan viivästykseen rutiininomaisesti. Näitä sattuu, ja asioilla on tapana järjestyä Malissa. Jos ei tänään – niin huomenna.

Lisäksi jokainen MINUSMA-operaatiossa palveleva tiedostaa evakuointijärjestelyiden toimivuuden tarpeellisuuden. Etäisyydet Malissa ovat pitkiä, ja hoitoon pääsee nopeimmin lentäen. Itse asiassa koko lento on kuin MINUSMA-operaatio pienoiskoossa – sotilaita, siviilejä ja poliiseja – kaikki hikoilemassa saman asian puolesta.

Vieressäni istuva nainen kantaa myös MINUSMA:n henkilökorttia. Hän on menossa Bamakoon osallistuakseen YK:n järjestämään oikeudelliseen koulutukseen. Matka-asuna hänellä on näyttävä afrikkalainen mekko, joka vääjäämättä vie tilaa myös minun istuinosaltani. Toisella puolen istuva tuaregikaksikko lienee matkalla johonkin rauhansopimuksen johdannaistapaamiseen. Heillä ei ole YK-statusta, mutta rauhansopimuksen avainhenkilöitä saatetaan yhteen YK:n kustannuksella koko prosessin edistämiseksi.

Pienessä Antonovissa ei ole kuin muutama ikkuna. Tunnelma ja sisustus ovatkin kuin lentävästä ilmailumuseosta. Avioniikka ja miehistö sen sijaan ovat nykypäivää. Malin vaativissa olosuhteissa venäläiset ja ukrainalaiset kumppanit hoitavat valtaosan MINUSMA:n sisäisistä yhteyksistä. Matkustamisen tapa ei ehkä ole kaikkein hienostunein, mutta taatusti yksi luotettavimmista.

Lentäminen on nopein ja turvallisin tapa liikkua Malin sisällä. Kuvassa portugalilainen C-130 Moptin lentokentällä.

Edellisenä päivänä tapasin ulkomaalaisia kollegoja Keski-Malissa ja sain nähdä muun muassa heidän IED-iskun kohteeksi joutuneen panssariajoneuvonsa. Jälki oli rumaa, mutta yksikään kyydissä olleista sotilaista ei loukkaantunut onnen ja modernin panssarikorin ansiosta. Nyt ajoneuvo makasi kannibalisoitavana pataljoonan korjaamolla.

Aiemmin keväällä paikallinen terroristiryhmien yhteenliittymä julisti vihollisikseen valikoituja Euroopan maita sekä melkein kaikki Malin naapurimaat. Käytännössä ne valtiot, joilla on miesvahvuudella mitattuna merkittävä osallistuminen operaatioon, ovat järjestön listalla. Suomi ei tähän joukkoon kuulu, mutta on turha odottaa terroristien tekevän eroa eurooppalaisten sotilaiden välillä.

Valmistellessani raporttiani juttelen tutun togolaisen upseerin kanssa. Hän työskentelee toista rotaatiotaan operaatiossa. Kuten tavallista, hän päivittelee tilanteen huononemista Keski-Malissa. Ajat olivat kuulemma toiset kolme vuotta aiemmin, kun ranskalaisten operaatio Serval oli vasta kukistanut jihadistit pohjoisessa. Miina- tai IED-iskuja ei ollut maan keskiosassa, ja YK-partiointi oli helppoa, koska uhkataso oli matala. Nyt tilanne on toinen. Malin armeija on jatkuvien iskujen kohteena, eivätkä YK-joukotkaan ole enää välttyneet tappioilta. Koulutus ja käytettävissä oleva varustus korostuvat partioita ja pienempiä operaatioita suunniteltaessa. Nopeita ratkaisuja Malin moniulotteisiin ongelmiin ei ole.

Malin nykytilanteessa ympäristöasiat eivät ole päällimmäinen murhe. Mustaa muovipussia on kutsuttu myös Malin kansallislinnuksi.

Paljon on malilaisten itsensä käsissä. YK tukee rauhanprosessia ja hallintoa käytettävissä olevilla resursseilla. Hallinnossa itsessäänkin on kuitenkin vielä paljon päivittämistä, ennen kuin voidaan puhua lupaavasta tulevaisuudesta Malissa. Korruptio on maan tapa ja se levittäytyy kaikkialle. Mali on vaativa toimintaympäristö suomalaisille rauhanturvaajille, jotka ovat tunnetusti rauhallisia ja kärsivällisiä – molemmat tärkeitä ominaisuuksia Malissa.

Kirjoittaja on MINUSMA:ssa palveleva suomalainen rauhanturvaaja

Lentäminen on usein ainoa vaihtoehto matkustaa Malin sisällä.

 

instagram