UNIFIL-operaatio ylläpitää vakautta syvästä talouskriisistä kärsivässä Libanonissa

Suomalaiset rauhanturvaajat tukevat Libanonissa paikallisia viranomaisia ja auttavat Etelä-Libanonin väestöä. Maan turvallisuustilanne on säilynyt suhteellisen vakaana, mutta Libanonin punnan arvon romahdus ja nopea inflaatio ovat vaikeuttaneet libanonilaisten arkea.

Libanonin talouskriisin syvyyttä kuvastaa se, että maan valuutta on muuttunut lähes arvottomaksi. Useita vuosia voimassa olleen virallisen kiinteän valuuttakurssin mukaan yksi Yhdysvaltain dollari vastasi 1 507,50 Libanonin puntaa. Todellisuudessa markkinakurssi on ollut viime vuosina paljon heikompi. Helmikuussa 2023 Libanonin keskuspankki toteuttikin 90 % devalvaation, jonka jälkeen yksi dollari on vastannut virallisesti 15 000 Libanonin puntaa. Valuutan arvon heikkeneminen on kuitenkin jatkunut, ja tällä hetkellä dollarin epävirallinen markkinakurssi lähestyy jo 100 000 puntaa. 

Valuutan romahdus on johtanut Libanonissa erittäin nopeaan hintojen nousuun, joka on vaikeuttanut libanonilaisten selviytymistä arjen perustarpeista. Viimeisimpien virallisten tilastojen mukaan inflaatio kiihtyi huhtikuussa 2023 vuositasolla mitattuna 269 prosenttiin. Talouden romahdus on syventänyt yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Niillä libanonilaisilla, joilla on tuloja ja säästöjä dollareina tai euroina, menee edelleen suhteellisen hyvin. Suurin osa libanonilaisista on kuitenkin erittäin vaikeassa tilanteessa, koska puntamääräiset säästöt ovat muuttuneet lähes arvottomiksi ja maan omassa valuutassa maksettavien palkkojen todellinen ostovoima on pudonnut murto-osaan aiemmasta. Näin ollen ulkomailla asuvien sukulaisten lähettämän rahallisen tuen merkitys on korostunut entisestään. 

Talouskriisin lisäksi Libanonia koettelee myös poliittinen kriisi, jonka seurauksena parlamentti ei ole kyennyt valitsemaan maalle uutta presidenttiä sen jälkeen, kun Michel Aounin presidenttikausi päättyi lokakuussa 2022. Presidentin valintaan tähtääviä istuntoja on järjestetty jo 12, mutta kaikki äänestykset ovat päättyneet ratkaisemattomina. Presidentin ja toimivaltaisen hallituksen puuttuminen on johtanut poliittiseen umpikujaan, joka on osaltaan vaikeuttanut talouskriisin ratkaisemista. Vaikea taloustilanne on kärjistänyt myös paikallisväestön ja syyrialaisten pakolaisten välejä. Libanonissa on noin 820 000 rekisteröitynyttä pakolaista, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi. 

Libanonin turvallisuustilanne on säilynyt toistaiseksi suhteellisen vakaana talouskriisistä ja poliittisesta umpikujasta huolimatta. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun, valuutan arvon romahduksen ja poliittisten jännitteiden takia tilanne on kuitenkin hauras ja nopeat muutokset turvallisuustilanteessa ovat mahdollisia. UNIFIL-operaation rauhanturvaajien läsnäolo Etelä-Libanonissa on tärkeä vakautta ylläpitävä tekijä. 

Tiivistä yhteistyötä ranskalaisten ja libanonilaisten sotilaiden kanssa

Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) koostuu tällä hetkellä noin 200 rauhanturvaajasta, joista suurin osa palvelee UNIFIL-operaation komentajan reservipataljoonassa (Force Commander Reserve, FCR) yhdessä ranskalaisten sotilaiden kanssa. FCR:n toiminta-alue kattaa koko UNIFIL-operaation vastuualueen Litani-joen eteläpuolella. Operatiivisissa tehtävissä toimiva suomalainen jääkärikomppania on jatkuvassa toimintavalmiudessa ja se partioi säännöllisesti eri puolilla Etelä-Libanonia yhdessä ranskalaisten ja libanonilaisten sotilaiden kanssa. 

‒ UNIFIL-operaation keskeisimmät tehtävät ovat Libanonin ja Israelin välisen sinisen linjan valvonta, Libanonin asevoimien (Lebanese Armed Forces, LAF) ja muiden viranomaisten tukeminen sekä paikallisväestön avustaminen. LAF on tärkein paikallinen yhteistyökumppanimme, joten toteutamme partiotehtävät yhdessä LAF:n kanssa ja koulutamme libanonilaisia sotilaita säännöllisesti. Suomen Nato-jäsenyys on korostanut entisestään ranskalaisten sotilaiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä, sillä palvelemme samassa pataljoonassa ja toimimme yhteisessä tukikohdassa ranskalaisten liittolaistemme kanssa, toteaa SKJL:n komentaja everstiluutnantti Markku Puustinen. 

‒ Koulutusyhteistyön lisäksi tuemme Libanonin asevoimia MIMIC-projekteilla (Military-Military Cooperation). MIMIC-projektien tavoitteena on kehittää LAF:n itsenäistä suorituskykyä ja parantaa libanonilaisten sotilaiden palvelusolosuhteita. Toteutimme hiljattain esimerkiksi projektin, jossa rakennettiin aurinkopaneelijärjestelmä Tyroksen kaupungissa sijaitsevaan LAF:n tukikohtaan. Aurinkopaneelit turvaavat LAF:n operatiivisten johtamisjärjestelmien sähkönsaantia ja parantavat osaltaan tukikohdan sotilaiden palvelusolosuhteita, Puustinen jatkaa. 

Siviili-sotilasyhteistyö ylläpitää suhteita paikallisväestöön

Suomalainen kriisinhallintajoukko tekee Etelä-Libanonissa aktiivista siviili-sotilasyhteistyötä eli CIMIC-toimintaa (Civil-Military Cooperation). Yhteistyön tavoite on tukea rauhanturvaajien toimintavapautta ja palvelusturvallisuutta ylläpitämällä suhteita paikallisväestöön. Suomalaisilla rauhanturvaajilla on perinteisesti ollut hyvät suhteet libanonilaisten kanssa. FCR-pataljoonan tukikohta UNP 9-1 sijaitsee Dayr Kifan kylän läheisyydessä aiemman suomalaisen UNIFIL-pataljoonan vanhalla vastuualueella, joten monet paikalliset asukkaat muistavat suomalaisilta 1980- ja 1990-luvuilla saadun tuen. 

CIMIC-projekteja toteutetaan sekä kansallisesti että yhdessä Ranskan kanssa. Kuluneen puolen vuoden aikana SKJL:n CIMIC-projektien painopisteenä on ollut aurinkopaneelijärjestelmien rakentaminen paikallisille kouluille. Taloustilanteen romahduksen takia sähkönjakeluverkon toimintavarmuus on heikentynyt, joten koulut ovat joutuneet karsimaan ja muokkaamaan opetustaan rajallisen sähkön saannin takia. Aurinkopaneelit takaavat kouluille sähköverkosta riippumattoman, luotettavan ja ympäristöystävällisen sähkön saannin. 

‒ Libanonissa koulutusta arvostetaan, joten paikalliset suhtautuvat myönteisesti lasten ja nuorten opiskelun tukemiseen. Suomi on CIMIC-toiminnalla pystynyt tukemaan noin 2 000 lapsen koulunkäyntiä aurinkopaneeliprojektien kautta. Oli hienoa kuulla, miten paikalliset innostuivat kertomaan hyviä muistojaan suomalaisista rauhanturvaajista, kun avasimme kesäkuussa käyttöön suomalais-ranskalaisena CIMIC-projektina toteutetun Ett Taiben julkisen peruskoulun aurinkopaneelijärjestelmän, kertoo SKJL:n CIMIC-upseeri kapteeni Melisa Huntus. 

SKJL:n kansallisessa tukielementissä (National Support Element, NSE) palvelevat sähkö-, LVI- ja lääkintäalojen ammattilaiset ovat antaneet tärkeän panoksensa projektien laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen. Suomalaiset CIMIC-projektit ovat kestäviä ja ympäristöystävällisiä sekä hyödyttävät paikallisväestöä laaja-alaisesti. Projektien lisäksi CIMIC-toimintaan kuuluu erilaisia tapahtumia sekä Outreach-vierailuja muun muassa terveysasemille ja kouluihin.

‒ Terveysasemille olemme lahjoittaneet lääkintämateriaalia, josta on monin paikoin huutava pula. Kouluihin suuntautuneessa Outreach-toiminnassa suomalaisesta asevelvollisuusjärjestelmästä on ollut erityisen paljon hyötyä. Meiltä löytyy jääkärikomppaniasta esimerkiksi opettajaksi opiskelevia nuoria reserviläisiä, jotka ovat hyödyntäneet siviiliosaamistaan antamalla matematiikan ja englannin kielen tukiopetusta paikallisille koululaisille. CIMIC-toiminta tukee operatiivista ydintoimintaamme eli partiotehtävien toteuttamista, tarjoten samalla ulkoministeriön linjausten mukaista tukea sitä tarvitseville, kapteeni Huntus toteaa.