Suomalaiset rauhanturvaajat jatkavat työtä vakauden eteen KFOR-operaatiossa Kosovossa

Kosovo Force (KFOR) on YK:n valtuuttama monikansallinen Naton johtama rauhanturvaoperaatio, jossa suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut vuodesta 1999 alkaen. KFOR:n tehtävänä on estää eri etnisyyksien väliset vihamielisyydet. KFOR tekee yhteistyötä muiden alueella toimivien kansainvälisten järjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa Kosovon kansallisten organisaatioiden ja rakenteiden kehittämiseksi.

KFOR:ssa palvelee 31 eri valtion kansalaisia, niin sotilaita kuin siviilejäkin. Vaihtuvuus on sotilaiden osalta suurta toisistaan eroavien palvelusaikojen ja henkilöstön kierrättämisrytmeistä johtuen. Suuri vaihtuvuus osaltaan luo oman haasteensa työskentelyyn, mutta toisaalta se on luonut operaatioon toimintaympäristön, jossa toisten auttaminen ja yhteistyö on itsestään selvää. Monikansallisessa Nato-johtoisessa operaatiossa palveleminen samalla myös kehittää henkilöstön osaamista merkittävästi.

Sisäpoliittiset haasteet hidastavat kehitystä

Kosovon yleistä tilannetta leimaa erityisesti poliittinen umpisolmu, jossa maa on ollut vuoden 2025 keväästä asti. Sekä vuonna 2025 että nyt kesällä 2026 on Kosovossa jouduttu järjestämään ennenaikaiset parlamenttivaalit. Syy paikoilleen jämähtäneeseen tilanteeseen on sisäpoliittiset erimielisyydet, jonka takia Kosovoon ei ole pystytty muodostamaan toimivaa hallitusta, eikä vuonna 2026 ole myöskään saatu valittua uutta presidenttiä. Lisäksi Serbian vaikutus näkyy vahvasti paikallispolitiikassa – muun muassa Serbian presidentti on ottanut julkisesti kantaa Kosovon parlamenttivaaleihin.

Poliittisen epävarmuuden aika jatkuu Kosovossa. Kesäkuun 2026 vaalit eivät tuoneet niin isoa menestystä yhdellekään puolueelle, että se voisi muodostaa yksinään enemmistöhallituksen. Etniset jännitteet Kosovossa ovat edelleen olemassa, ja parlamenttipuolueetkin ovat vahvasti kategorisoitu etnisten ryhmien mukaisesti. Täten on erittäin epävarmaa, että lähitulevaisuudessa Kosovoon muodostuisi toimiva hallitus, joka voisi jatkaa Kosovon kipeästi kaipaamia uudistuksia ja kehitystyötä.

Turvallisuustilanne Kosovossa on yleisesti vakaa, mutta hauras. Edelliset vakavammat levottomuudet tapahtuivat vuoden 2023 aikana, jolloin KFOR:n joukkojenhallintasuorituskykyjä käytettiin turvallisuuden palauttamiseen. Juurisyy levottomuuksien taustalla on poliittiset erimielisyydet etnisten pääryhmien, eli albaanien ja serbien, välillä. Perustavanlaatuinen kiistakysymys on Kosovon asema itsenäisenä valtiona tai alueena osana Serbiaa. Näin ollen Kosovon turvallisuustilannetta ei voi katsoa erillään poliittisesta tilanteesta.

Suomalainen osasto Kosovossa

Suomalainen osasto Kosovossa (SOK) koostuu kansallisesta tukiosasta, taistelupioneerijoukkueesta sekä KFOR:n esikunnassa palvelevasta henkilöstöstä. SOK:n rauhanturvaajat ovat sijoitettuna tällä hetkellä kahteen eri tukikohtaan. KFOR:n esikunnassa palvelevat majoittuvat ja työskentelevät Camp Film Cityssa ja kansallinen tukiosa sekä pioneerijoukkue ovat sijoitettuna Camp Novo Seloon.

Suomen kansallinen tukiosa, eli National Support Element (NSE) tuottaa huollon eri toiminnot sekä henkilöstöasioiden ylläpidon. Suomalaisille tukiosan toiminta on elintärkeää operaation toteuttamisen kannalta. NSE toteuttaa esimerkiksi SOK:n henkilöstöhallinnon, ajoneuvojen kuljetuspalvelun ja korjauksen, materiaalin hankinnat ja kirjanpidon, lääkintähuollon sekä johtamisjärjestelmäyhteydet. Tehtävät ovat monipuolisia ja jokaisen alan osaajille on jatkuva tarve. Osa suomalaisen joukon tarvitsemasta kriittisestä materiaalista tilataan kotimaasta, mutta monelta osin tukeudutaan paikallisiin yrityksiin ja palveluntuottajiin. SOK on yli 20 vuoden aikana luonut kattavan ja toimivan yhteistyöverkoston alueelle.

Suurin osa reserviläisistä palvelee taistelupioneerijoukkueessa, jonka vastuulla on omalta osaltaan ylläpitää turvallista ja vakaata tilannetta Kosovossa sekä turvata liikkumisen vapaus operaatioalueelle. Liikkumisen vapaudella tarkoitetaan, että niin monikansallisten joukkojen, kuin paikallisen väestönkin liikkuminen Kosovon alueella olisi mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Operatiivisia tehtäviä joukkueella on laidasta laitaan. Pioneerijoukkue tukee operaatiota raivaamisen, suojelutiedustelun sekä raskaiden työkoneiden kyvykkyyksillä.

Tärkeimpänä tehtävänään pioneerijoukkue varautuu osana KFOR:ia tukemaan paikallisviranomaisia ja siviilikriisinhallintatoimijoita erilaisissa turvallisen ja vakaan ympäristön häiriötilanteissa. Pioneerijoukkue varautuu näissä tilanteissa toimimaan osana joukkojenhallintajoukkoja ja varautuu tukemaan näitä joukkoja pioneeriaselajin tehtävin ja suorituskyvyin. Tätä toimintaa harjoitellaan säännöllisesti.

Liikkumisen vapauden turvaamiseksi joukkue toteuttaa kaikista operatiivisista tehtävistä eniten liikkeenedistämistehtäviä. Liikkeenedistämistehtävät sisältävät tiestön tiedustelua, tiestön kunnossapitoa ja esteiden raivaamista. Lisäksi joukkue myös tarkastaa, että operatiiviseen liikkuvuuteen käytettävät helikopterien laskeutumisalueet ovat turvallisia niin räjähteistä kuin muista esteistä.

Liikkumisen vapauteen liittyvien liikkeenedistämistehtävien lisäksi pioneerijoukkueen tehtäväkenttään kuuluvat raivaamistehtävät sekä CBRNe-tiedustelu ja neuvonantotehtävät. Pioneerijoukkue myös tukee paikallisväestöä osallistumalla CIMIC-projekteihin kyvykkyyksiensä mukaan.

Operatiivisilla tehtävillä tarvitaan jatkuvasti joukkueen eri ryhmien suorituskykyjä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi ja ryhmien välinen yhteistoiminta sujuu joukkueelta vaivattomasti. Operatiivisten tehtävien lisäksi joukkue ylläpitää valmiutta harjoittelemalla sekä huoltamalla. Huollon järjestelyt toimivat operaatiossa hyvin ja puitteet yksittäisen sotilaan fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ovat erinomaiset.

Suomalaisten kalusto ja materiaali ovat KFOR:nkin mittakaavassa ensiluokkaisia, korkealaatuisia ja suorituskykyisiä. Suomalaiset reserviläiset ovat ammattitaitoisia ja suomalaisten sotilaiden osaamista ja toimeenpanokykyä arvostetaan muiden operaatiossa palvelevien kansainvälisten joukkojen ja yhteistoimintaosapuolien keskuudessa laajasti. Luottamuksen ja ammattitaidon arvostamista kuvaa esimerkiksi se, että suomalaisia pyydetään jatkuvasti osallistumaan yhteistoimintaharjoituksiin muiden joukkojen kanssa.