Hyppää sisältöön

Laaja-alaista kriisinhallintatyötä UNIFIL-operaatiossa

Maavoimat
Julkaisuajankohta 14.11.2019 8.41
Uutinen
kuva, jossa suomalainen rauhanturvaaja keskustelee paikallisten lasten kanssa

Erilaiset projektit ovat erinomainen työväline päästä lähemmäksi paikallisten elämää.

Kokonaisvaltainen kriisinhallinta on yhteiskunnan kaikki tasot käsittävää ja läpileikkaavaa. UNIFIL-operaatiossa sitä tekee yhdessä noin 10300 sotilasta ja 800 siviiliä. Sotilasorganisaatio ja sen siviilikomponentit tekevät työnsä paikallisväestön keskuudessa, joten siviili-sotilasyhteistyön (CIMIC) merkittävyys koko operaation vaikuttavuudelle on suuri. Se on tärkeä linkki kriisinhallintaoperaation ja ympäröivän yhteiskunnan välillä.

UNIFIL-operaation kymmenet osallistujavaltiot tekevät siviili-sotilasyhteistyötä sekä kansallisina että yhteisinä projekteina. Projektien ja tapahtumien tarkoitus on tukea Etelä-Libanonin alueen kehitystä ja elinolosuhteiden kohentumista mahdollisimman monimuotoisesti ja tasapuolisesti. Monikansallisuus on UNIFIL-operaatiossa merkittävä etu, sillä eri maiden ja kulttuurien toteuttamat avustusprojektit täydentävät ja tukevat toisiaan.

Yhteistyö lisää luottamusta

Rauhanturvaajan työ on jatkuvaa vuorovaikutusta monien eri toimijoiden kanssa.

Rauhanturvaajan työ on jatkuvaa vuorovaikutusta monien eri toimijoiden kanssa. Rauhan ja vakauden ylläpitämisen lisäksi työtä tehdään paikallisväestön hyvinvoinnin eteen yhdessä paikallisyhteiskunnan kanssa. Kaikilla tasoilla tapahtuvalla yhteistyöllä jaetaan molemminpuolista tietämystä ja ymmärrystä alueen tilanteesta asukkaiden ja yrittäjien, paikallishallinnon sekä UNIFIL-joukkojen välillä.

SKJL:n CIMIC-upseerin, kapteeni Jouni Jääskeläisen mukaan CIMIC-toiminta vahvistaa paikallisten luottamusta UNIFIL-operaation mandaattiin ja toimintatapoihin.

– Erilaiset projektit ovat erinomainen työväline päästä lähemmäksi paikallisten elämää. Niiden avulla voimme konkreettisesti osoittaa sen, että välitämme oikeasti paikallisten elinolosuhteista. CIMIC-toiminnalla saavutetaan myös suomalaisten ja YK:n tekemän työn arvostusta ja hyväksyntää paikallisten keskuudessa ja täten helpotetaan rauhanturvaajien päivittäistä partiointityötä.

CIMIC toiminta osana suomalaista kriisinhallintatyötä

Suomalaisten toiminnan Libanonissa keskityttyä vuoden 2018 lopulla ranskalaisjohtoiseen operaation komentajan reservipataljoonaan (FCR, Force Commander Reserve) myös suomalaisten CIMIC-toiminta muuttui. FCR toimii koko operaatioalueella, joten uusien paikalliskontaktien ja yhteistyökumppanien hankkiminen tapahtuu entistä laajemmalta alueelta ja on vienyt oman aikansa. Työ on aloitettu UNP 9-1 -tukikohdan lähikylissä, sekä alueilla, joilla suomalaisilla on pitkä ja perinteikäs historia.

SKJL:n CIMIC-työn painopisteet ovat Ulkoministeriön ohjauksen mukaisesti lasten ja naisten aseman parantamisessa, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisessä sekä paikallisen infrastruktuurin tukemisessa etenkin ympäristönäkökulma huomioiden.

Tällä hetkellä suomalaisten CIMIC-toimintaa tehdään yhdessä FCR:n ranskalaisen CIMIC-teamin, YK:n Civil Affairs -toimiston kanssa sekä Libanonin asevoimien CIMIC-henkilöstön kanssa. Osa projekteista toteutetaan yhteisinä ja osa osallistujamaiden ja YK:n välisinä. Ensimmäisenä suomalais-ranskalaisen yhteistyön hedelmänä toteutui Burj Qallawiyahin katuvalohanke, jossa kylän pääväylille asennettiin uudet tehokkaasti valaisevat ja taloudelliset led-katuvalot.

– Vilkkaasti liikennöityä tietä käyttävät niin paikalliset kuin UNIFIL-joukot. Tien varrella sijaitsee muun muassa kaksi isoa koulua, joten projektilla parannettiin selkeästi myös lasten turvallista tien käyttöä, Jääskeläinen kertoo projektin vaikuttavuudesta.

Vaikka yhteistyö paikallisväestön kanssa on luonteeltaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, rakentuu se kuitenkin pienistä ja lyhytkestoisista projekteista. Projektit voivat olla hyvinkin lyhyitä, mutta merkityksellisyydeltään tehokkaita.

– Avustussummat ovat rajallisia, mutta kun ne käytetään harkitusti ja kohdennetaan oikein, voidaan pienelläkin summalla saada aikaan iso muutos. Lähtökohtana on aina tasapuolisuus eri kylien välillä, ylikersantti Veera Rantanen kertoo.

kuva, jossa suomalaiset rauhanturvaajat kouluttavat paikallisia asukkaita

Kun projekti valmistuu, vihitään se käyttöön juhlallisessa seremoniassa. Tilaisuuden tavoitteena on paitsi juhlistaa onnistunutta projektia, myös saada positiivista julkisuutta tehdylle työlle.

– Tilaisuudet ovat oiva tapa tutustua paikallisiin ja viettää aikaa heidän kanssaan. Onnistuneen projektin tunnistaa siitä, että siitä hyötyy mahdollisimman moni mahdollisimman pitkään, Rantanen jatkaa.

Kansalaistaitoja ja ympäristötietoisuutta

Meillä on kykyä ja osaamista monen eri ammattikunnan alalta.

Osa CIMIC-työtä on paikallisten osaamispääoman lisääminen esimerkiksi erilaisten koulutusten tai kurssien myötä. Lokakuussa järjestettiin naisille suunnattu ensiapukurssi, jossa koulutettiin tavallisimpia ensiaputaitoja, kuten haavan sitomista, pienten palovammojen ensihoitoa ja elvyttämistä. Kurssilla kouluttajina toimineet suomalaiset rauhanturvaajat olivat kaikki sairaanhoitajina tai ensihoitajina kotimaassa työskenteleviä reserviläisiä.

– Suomen malli, jossa palkattu henkilöstö toimii yhdessä ammattitaitoisten reserviläisten kanssa, on erinomainen asia myös tässä suhteessa, sillä meillä on kykyä ja osaamista monen eri ammattikunnan alalta. Se mahdollistaa tämän kaltaisten laadukkaiden kurssien järjestämisen, SKJL:n komentaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella toteaa.

Ympäristötietoisuus ja huolenpito esimerkiksi jätehuollosta ovat paikallisväestölle entistä tärkeämpiä, joten niitä kohentavat projektit ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Puutteellisen jätteenkäsittelyn vaikutukset ovat alkaneet tuntumaan yhä selkeämmin, mikä on saanut ihmiset kiinnittämään huomiota sen tärkeyteen. Pieninä, mutta tehokkaina projekteina suomalaiset ovat yhdessä paikallisten kuntien kanssa hankkineet roska-astioita. Koulujen, päiväkotien ja virastotalojen läheisyyteen sijoitetuilla roska-astioilla paitsi tehostetaan jätteenlajittelua, myös lisätään lasten ja nuorten ympäristötietoisuutta.

CIMIC-työtä tehdään koko ajan

SKJL:n komentaja Tapio Huhtamella pitää CIMIC-työn merkitystä oleellisena työkaluna koko kriisinhallintaoperaation kannalta. CIMIC-työ mielletään usein pelkiksi projekteiksi ja tapahtumiksi, mutta ne ovat vain osa kokonaisuutta. Tosiasiassa osa siviili-sotilasyhteistyötä tehdään aina, kun partiot liikkuvat alueella.

– Olen yrittänyt kannustaa ja rohkaista partioitamme olemaan yhä enemmän jokapäiväisessä kanssakäymisessä paikallisten kanssa. Tällä tavoin voimme saavuttaa laajemman kokonaiskuvan alueen tilanteesta sekä ymmärtää paremmin paikallisten elämänmenoa ja sitä, mitä alueella tapahtuu ja miksi, Huhtamella tiivistää.

´