Varusmiesten palveluksen keskeyttämisten määrässä on havaittavissa positiivista laskusuuntaista kehitystä.
Saapumiserässä 1/24 Puolustusvoimien joukko-osastoissa aloitti palveluksensa yli 12 000 alokasta. Alokas-, koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksojen jälkeen palvelus on keskeytetty 16,1 prosentilla tammikuussa aloittaneista. Lukema on 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin aloittaneen saapumiserän (1/23) vastaava lukema ja 3,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin kahta vuotta aiemmin aloittaneen saapumiserän (1/22) vastaava lukema.
16,1 prosentin poistuma on tammikuun saapumiserällä pienin koronaviruspandemian alkamisen jälkeen. Koronavirustilanteen hellittämisen lisäksi pienempään poistumalukuun ovat voineet vaikuttaa erityisesti ennakkoterveystarkastuksiin kohdennetut kehitystoimenpiteet.
– Ennakkoterveystarkastuksiin on sidottu enemmän henkilöstöresurssia, ja tarkastukset ovat todennäköisesti toteutuneet paremmin kuin korona-aikana. Tämä näkyy mahdollisesti pienempänä poistumana, kertoo Kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja, lääkintäkomentaja Petri Kangaspunta.
Merkittävin keskeyttämisen syy edelleen terveydellinen – yhteiskunnalliset haasteet heijastuvat varusmiespalvelukseen
Merkittävin syy palveluksen keskeyttämiselle saapumiserässä 1/24 on ollut siirtäminen E-palveluskelpoisuusluokkaan, joka tarkoittaa terveydellisistä syistä annettua vapautusta palveluksesta määräajaksi. Vaikka yleisin keskeyttämisen syy on edelleen terveydellinen, ovat E-luokituksen määrät jokseenkin vähentyneet verrattuna kahden aiemman tammikuun saapumiserän vastaaviin määriin.
Lääkintäkomentaja Kangaspunta arvioi, että E-luokitusten vähenemiseen on voinut vaikuttaa palveluskelpoisuusluokituksen uudistamiseen tähtäävä työ.
– Palveluskelpoisuusluokitusta koskevassa uudistuksessa pyritään siihen, että myös matalamman fyysisen suorituskyvyn omaavat voivat suorittaa asepalveluksen sellaisessa tehtävässä, josta ei ole vaaraa henkilön terveydelle. Tämän suhteen on tehty hyvää yhteistyötä terveysasemien, perusyksiköiden ja henkilökunnan välillä, ja toivon, että tämä näkyisi keskeytysten määrässä myös pidemmällä aikavälillä.
Keskeytysten taustalla on fyysisten terveydellisten syiden rinnalla myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Vesa Helminen pohtii yhteiskunnan haasteiden vaikutusta varusmiespalvelukseen:
– Nuorten hyvinvointi yhteiskunnassa heijastuu myös Puolustusvoimiin. Pyrimme toki parantamaan tilannetta omalta osaltamme varusmiespalveluksen aikana. Seuraamme varusmiesten vointia jatkuvasti esimerkiksi varusmiesten ja henkilökunnan välisen keskustelun perusteella ja palautekyselyiden avulla sekä kehitämme koulutusta mahdollisimman mielekkääksi. Pienempi poistumaprosentti on ehdottoman positiivinen asia, ja toivomme, että tämä laskusuuntainen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa, eversti Helminen toteaa.
