Puolustusvoimien logistiikkalaitos on puolustusjärjestelmämme näkymätön selkäranka. Kiteyttäen se huolehtii, että sotilaamme saavat tarvitsemansa varusteet ja tuen kaikissa tilanteissa. Vuonna 2015 perustettu laitos yhdisti aiemmin erillään toimineet maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalilaitokset yhdeksi tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Ympäri Suomen ulottuvaa toimintaa koordinoi esikunta Tampereella. Yli 2 300 ammattilaista noin 40 paikkakunnalla työskentelee logistiikkalaitoksessa Puolustusvoimien hankintakokonaisuuden, logistiikan järjestelyjen ja palvelujen, tilahallinnan ja materiaalien, ruokahuollon järjestelyjen sekä terveydenhuollon ja ympäristöasioiden parissa.

Turvallisuusympäristömme on mutkikkaampi kuin pitkään aikaan, ja epävarmuudet vaikuttavat laajasti niin Suomen kuin koko Euroopan tilanteeseen. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, tilanteen kehitystä seurataan tarkasti. Meneillään olevat sodat ja Suomen NATO-jäsenyys on jo tuonut merkittävän muutoksen pohjoisen Euroopan turvallisuusasetelmaan. Myös Puolustusvoimien rooli on kehittynyt ja siihen peilaten Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen merkitys puolustusjärjestelmässä on koko sen 10-vuotisen olemassaolonsa aikana vain korostunut.

Kenraalimajuri Tero Ylitalon johtama logistiikkalaitos varmistaa Puolustusvoimien saumattoman operoinnin kaikissa olosuhteissa, mikä on ratkaisevaa Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Laitoksen vastuualueet ovat laajat: se muun muassa hankkii ja ylläpitää kalustoa, huolehtii räjähteiden turvallisesta varastoinnista ja kunnossapidosta sekä vastaa logistiikan opetuksesta ja logistiikkajärjestelmän kehittämisestä Puolustusvoimissa. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä kotimaisten yritysten kanssa, mikä osaltaan vahvistaa Suomen huoltovarmuutta.
 

Uusi johtaja vie logistiikkalaitosta eteenpäin

Laitoksen johtajana marraskuussa 2024 aloittanut Ylitalo on tuonut mukanaan yli 30-vuoden kokemuksen Puolustusvoimista, erityisesti suunnittelutoiminnasta, kansainvälisistä operaatioista ja joukkojen johtamisesta. Hänen ymmärryksensä laajasta kokonaiskuvasta ja strategisesta suunnittelusta tukee laitoksen kehitystä.

Luomme Puolustusvoimille edellytykset operoida normaalioloissa, rakentaa suorituskykyjä ja toimia poikkeusoloissa.

– Pitkäaikainen sloganimme "Logistiikkalaitos on mahdollistaja" kuvaa toimintaamme erinomaisesti. Luomme Puolustusvoimille edellytykset operoida normaalioloissa, rakentaa suorituskykyjä ja toimia poikkeusoloissa. Nykyisin mahdollistamme myös liittouman joukkojen sujuvan operoinnin Suomessa, Ylitalo tiivistää.

Ylitalon kerryttämä kokemus muodostaa perustan hänen lähestymistavalleen logistiikkalaitoksen johtamisessa. Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä kertynyt syvällinen ymmärrys puolustushallinnon resurssien käytöstä sekä niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoitteista, auttavat hahmottamaan herkkyyksiä suorituskykyjen tasapainoisessa kehittämisessä. Tämän lisäksi aikaisemmat tehtävät Maavoimien operaatiopäällikkönä ja Panssariprikaatin komentajana ovat antaneet hänelle arvokasta näkökulmaa suorituskyvyn käyttäjän vaatimuksista ja tarpeista:

– Logistiikkalaitoksen rooli on tullut tutuksi. Mieleen on jäänyt myös suorituskyvyn käyttäjän näkökulma ja ne vaatimukset, joita siitä perspektiivistä voi esittää mahdollistajalle.

NATO-jäsenyys lisää monimuotoisuutta ja vaatimuksia

Logistiikkalaitos toimii keskeisenä mahdollistajana. Logistiikkalaitoksen tehtäväkenttä kattaa niin normaaliolojen materiaalihallinnan kuin kriisiaikojen huollon ja tuen järjestämisen. NATO-jäsenyyden myötä ja painopisteiden muuttuessa toiminnan mahdollistaja on sama nyt ja jatkossa, kuitenkin rooli on entistä monimuotoisempi ja vaativampi.

Tällä hetkellä toimintaympäristön nopea muutos muodostaa keskeisimmän haasteen sen vaikuttaessa tehtävien ja resurssien tasapainoon. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön syventyminen edellyttää uudenlaista sopeutumista. NATO-jäsenyys on tuonut esille logistiikan keskeisen roolin isäntämaatuessa (HNS, Host Nation Support) ja liittouman joukkojen vastaanottamisessa (RSOM, Receiving, Staging, Onward Movement). Ylitalo korostaa yhteistyötä viranomaisten, strategisten kumppaneiden ja muiden toimijoiden, kuten yritysten ja kuntien, kesken.

– Isäntämaatuen ja joukkojen vastaanoton järjestelyt ovat nousseet keskeisiksi painopistealueiksi. Olemme jo harjoitelleet tätä kokonaisuutta laajamittaisesti esimerkiksi Nordic Response 24 -harjoituksessa, ja käynnissä ovat valmistelut seuraavista harjoituskokonaisuuksista sekä muun muassa maajoukkojen johtoportaan sijoittamiseksi Suomeen.

Viranomaisyhteistyötä tehdään monin tavoin, esimerkiksi sen kautta hoidetaan isäntämaatukeen liittyvä satamien ja lentokenttien toiminnan koordinointi. RSOM- ja HNS-toiminnan kytkeminen erilaisiin liikenne- ja tukijärjestelyihin on kriittistä.

Yrityselämän, strategisten kumppaneiden ja muiden viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on keskeistä.

– Kun käsitellään suuria joukkoja ja operaatioita esimerkiksi yksittäisen kunnan alueella, yhteistyö pelastuslaitoksen sekä turvallisuus- ja terveysviranomaisten kanssa on välttämätöntä. Koordinaatiolla varmistetaan turvallisuus ja tehokkuus kaikissa toiminnoissa. Laajan organisaationsa - yli 2 000 työntekijää ja useita kymmeniä toimipisteitä eri puolilla Suomea - myötä logistiikkalaitos mahdollistaa kattavan valtakunnallisen tuen Puolustusvoimille ja liittoumalle. Yrityselämän, strategisten kumppaneiden ja muiden viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on keskeistä logistiikkalaitoksen toiminnassa.

– Kansallinen vahvuutemme on monipuolinen ajattelu. Logistiikkalaitos tunnistetaan ja tunnetaan laajalti. Meillä on toimipisteitä eri puolilla Suomea ja maineemme on hyvä, yhteistyö syntyy sitä kautta sujuvasti eri osapuolten välillä. Lisäksi kokonaismaanpuolustus ja viranomaisyhteistyö ovat alueita, joissa olemme kansallisesti monia maita edellä, Ylitalo toteaa.

Osana kehitystä

Puolustusvoimien logistiikka ei ole staattinen järjestelmä, vaan se kehittyy jatkuvasti. Digitalisaatio, uudet teknologiat ja prosessien tehostaminen ovat Ylitalon mukaan keskeisiä tekijöitä laitoksen tulevaisuuden toiminnassa.

– On tärkeää oppia menneisyydestä, mutta samalla meidän on löydettävä uusia toimintatapoja ja sopeuduttava muuttuvaan maailmaan. Kehitämme osaamistamme ja hyödynnämme teknologiaa, jotta voimme palvella Puolustusvoimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Logistiikkalaitoksen yhteistyöverkosto kattaa niin viranomaisia kuin yritysmaailmaa. Erityisesti viranomaisyhteistyö liikennejärjestelyiden ja turvallisuuden varmistamiseksi on keskeistä, kun Suomi toimii osana NATO:n pohjoista puolustusta. Ylitalon mielestä kaiken lähtökohta on asioiden ymmärtäminen kansallisella tasolla ja läpikotaisin. Se on perusta, jolle rakentaa osaamista.

– Meidän on toki oltava myös liittouman standardien mukaisia ja pelattava hyvin yhteen niiden kanssa. Kokonaisuutena logistiikkalaitoksen henkilöstö onkin viime vuosina osoittanut poikkeuksellista omistautumista, innovatiivisuutta ja ammattitaitoa. Tämä on organisaatiomme suurin vahvuus ja tärkein saavutus, Ylitalo kiittelee.

Logistiikkalaitos puolustuskyvyn ytimessä

Logistiikkalaitoksen rooli puolustusjärjestelmässä ei ole vain tukitoiminto - se on olennainen osa Puolustusvoimien kykyä reagoida erilaisiin tilanteisiin. Laitoksen toimintaa leimaa jatkuva valmius. Vaikka poikkeusoloissa laitoksen rooli muuttuu, perustoiminta pysyy samana: varmistetaan joukkojen huolto ja materiaalinen suorituskyky.

– Poikkeusolojen näkökulmasta laitoksen toiminta ei juuri muutu, vaan pysymme edelleen toiminnan mahdollistajana, vaikka painopisteet voivatkin muuttua. Tulevaisuutta tarkastellessa, on kuitenkin selvää, että olemme suuren muutoksen edessä. Meidän on liitettävä liittouman joukot ja toiminta osaksi omaa toimintaamme ja huolehdittava siitä, että resurssimme ovat tasapainossa tehtäviemme kanssa, Ylitalo kertoo.

Avainasemassa toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa ovat olleet logistiikkalaitoksen henkilöstön merkittävä panos ja sitoutuminen. Ylitalo painottaa, että työntekijöiden on myös helppo ymmärtää oman tehtävänsä merkitys sekä itselle että yhteiskunnassa.

– Meillä tehdään työtä, jolla on selkeä tarkoitus. Tämä motivoi ja sitouttaa henkilöstöämme. Kun tarkastellaan maailmanlaajuista tilannetta viime vuosina ja logistiikkalaitoksen roolia mahdollistajana, on kansainvälisen toiminnan kehittyminen ja kriittisten materiaalien hankintamäärän kasvu selkeästi havaittavissa. Olemme hoitaneet oman tonttimme.

Valtakunnallisesti toimivan organisaation johtajana toimiminen tarkoittaa käytännössä, että asioita hoidetaan siirtyessä paikasta toiseen ja laitoksen eri toimipaikoissa. Ylitalo tunnustaakin nauttivansa ihmisten tapaamisesta ja kokee kaiken vuorovaikutuksen merkityksellisenä.

– Lyhytkin keskustelu tai kuulumisten vaihto eri työpisteillä, tai vaikka esimerkiksi hissimatkan aikana tai toimistolle tullessa, on arvokasta. On tärkeää pyrkiä aistimaan työilmapiiriä ja edistämään avoimuutta. Erityisesti laitoksen työntekijöillä ja toisaalta myös kumppaneilla tulisi olla tunne, että kertoa voi yhtä lailla hyvistä ja huonoista asioista.

Henkilöstön sitoutuminen ja saavutukset vahvistavat logistiikkalaitoksen mainetta joustavana ja kiinnostavana työpaikkana. Johtajana Ylitalo katsoo velvollisuudekseen huolehtia etenkin tehtävien ja resurssien tasapainon säilymisestä, sillä pelkästään henkilöstön venyminen ei luonnollisesti ole kestävää pitkällä aikavälillä.

Kehitystarpeita tunnistetaan ja niihin vastataan

Yksilötasoa koskettavat hankintatarpeet ovat puhututtaneet. Sosiaalisen median puolella on kiinnitetty huomiota erimerkiksi varusteiden riittävyyteen ja laatuun. On pohdittu, kuinka hyvin ajantasaisia ja laadukkaita varusteita voidaan toimittaa asevelvollisille palveluksen aikana sekä riittääkö niitä reserviläisille. Ylitalo näkee, että kritiikkiä esitetään toisinaan hajanaisin perustein, mutta kaikki palaute on tervetullutta järjestelmän kehittämisen kannalta ja siihen suhtaudutaan sen vaatimalla vakavuudella.

– Olen varma, että Puolustusvoimien johto ottaa tämän huomioon osana tasapainoista puolustusjärjestelmän kehittämistä, jossa logistiikkalaitos toimii toimeenpanijana. Kun suorituskykyjä kehitetään, henkilöstöllä ja varusmiehillä sekä laajemminkin asevelvollisilla on luonnollisesti halu olla mukana prosessissa ja vaikuttaa asioihin.
 

Kansalaiskeskustelussa pinnalla ovat olleet myös lääkintähuolto ja sen kehittäminen. Tämä on kokonaisuus, jonka parissa logistiikkalaitos työskentelee pieteetillä.

– Etenkin lääkintähuollossa virhemarginaalin on oltava minimaalinen, sillä vastuumme kattaa asevelvolliset, reserviläiset ja henkilöstön. Lisäksi meidän on toiminnassamme huomioitava liittouman operoinnin tuomat vaatimukset. Olemme kuitenkin viime vuosina kasvattaneet hankintavolyymiamme ja kehittyneet monella saralla merkittävästi, Ylitalo painottaa.

Katse tulevaan

Suurinta huomiota mediassa nauttivat meneillään olevat strategiset hankkeet, vaikka Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan materiaalihankintojen painopiste on siirtymässä maavoimiin ja maapuolustukseen. Ylitalo näkee, että selonteko antaa näkymän tulevasta muttei muuta perustason tekemistä.

– Laitoksen näkökulmasta emme ole valmistautumassa johonkin, vaan teemme tälläkin hetkellä hartiavoimin töitä suorituskykyhankinnoissa. Olemme jo vuosia vastanneet suorituskyvystä ja jatkamme samalla tavalla tulevaisuudessa uusien järjestelmien parissa, vain osaamisemme päivittyy.

Nykymaailmassa korostuu Ylitalon mukaan kuitenkin tarve kyetä reagoimaan nopeasti, erityisesti kun tulevaisuus on epävarma tai turvallisuustilanne muuttuu. Tulevaisuuden haasteisiin varaudutaan aktiivisesti.

– Meidän täytyy löytää ketteriä keinoja parantaa suorituskykyämme nopeammin kuin aikaisemmin, kuitenkaan laadusta tinkimättä. Asiat, jotka vaativat aikaa, tulee hoitaa huolella, mutta samalla on tärkeää sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Vastuullisten tahojen tulee tiivistää yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistää näin kokonaisuuden toimivuutta.

Vaikka tulevaisuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, logistiikkalaitoksessa luotetaan siihen, että oikeilla valinnoilla ja strategisella suunnittelulla voidaan varmistaa Puolustusvoimien toimintakyky myös muuttuvissa olosuhteissa.

– Kaikkiin epävarmuustekijöihin emme voi vaikuttaa, mutta joihinkin voimme. Tulevaisuus on osittain omissa käsissämme - ja me rakennamme sitä yhdessä, laitoksen johtaja summaa.

Teksti: Sanna Närä
Artikkeli on julkaistu aiemmin Logistiikkaupseeri-lehden numerossa 1/2025