Hyppää sisältöön

KRIHAblogi

 

KRIHAblogi tarjoaa näkymän operaatioiden arkeen rauhanturvaajien näkökulmasta Afrikasta Lähi-Itään.

Kuulumisia julkaistaan jokaisesta operaatiosta vuorollaan ja kriisinhallinnan arki sekä tunnelmat tulevat tutuiksi lukijoille operaatioiden toimialueilta. Uusimmat tunnelmat välitetään eteenpäin myös Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavilla.

 

Blogit

Minun operaationi - Yhteysupseerina Kosovossa

Julkaisupäivä 7.8.2018 10.00 Blogit Maavoimat

Auton ikkunasta näkyvässä maisemassa vuorottelevat punatiiliset talot ja niitetyt pellot kapean ajotien varrella. Kukkulan rinteellä uinuva maalaiskylä muistuttaa Kosovon pitkästä maanviljelysperinteestä, joka on maassa yhä voimissaan. Kylän raitilla leikkivien kouluikäisten lasten suosituin peli lienee jalkapallo, jota pelataan vaikka tähän sopivaa nurmea ei lähistöltä löytyisikään. Mäkisen maaston taustalla pilkottavat pitkät savupiiput sekä vanhentuneen voimalaitoksen siluetti kertovat vuorostaan raskaasta teollisuudesta. Pian kylätie liittyy leveään moottoritiehen, jota reunustavat valokyltit ja 2000-luvun uudisrakennukset. Aamiaisen ja käskynjaon jälkeen autoon hypänneelle yhteysupseerille edessä on jälleen uusi päivä keskisessä Kosovossa, jossa vanhat traditiot ja moderni yhteiskunta elävät rinnakkain.

Yhteysupseerin työssä keskitymme erityisesti turvallisen toimintaympäristön ja liikkumisenvapuden edellytysten toteutumisen tarkkailemiseen. Käytännössä tämä merkitsee päivittäistä partiointia ja yhteydenpitoa paikallisten viranomaisten kanssa sekä vaikkapa kunnallispäättäjien, opettajien ja kyläpäälliköiden tapaamista. Tänään aiheina ovat muun muassa keskusteleminen muutamien alueen kyläyhteisöjen tilanteesta sekä poliisin viikkopalaveri kunnan turvallisuudesta. Vaikka yhteysupseeri ei voi koskaan olla täysin varma siitä, mitä tuleva päivä tuo tullessaan, on yksi asia vakio: sää on oiva jäänsärkijä täälläkin. Suomen viettäessä lomakuukausia ennästylämmössä Kosovossa eletään viileintä ja kosteinta kesää vuosikymmeniin. Siitä riittää puhuttavaa vastaantulijoiden kanssa.

Parikymmentä vuotta sitten käydyn sodan jälkiä ei juurikaan enää näy, taisteluiden monia muistomerkkejä lukuun ottamatta. Sen sijaan yhteiskuntarakenne on yhä haavoittuvainen ja talouden hidas kehitys näyttäytyy valtavan monen perheen arjessa muun muassa työttömyytenä ja pieninä tuloina. Lisäksi maan monien etnisten yhteisöjen rinnakkaiselo ei ole vieläkään täysin mutkatonta. Työmme on ajan hermolla elämistä ja yhteisön "pulssin" seuraamista, joten suunnitelmista huolimatta päivä voi viedä mitä erilaisempiin tilanteisiin. Yhteysupseerin työssä seuraamme inhimillisen elämän ja yhteiskunnan laajaa kirjoa, niinpä ryhmämme monipuolisuus ja sen jäsenten vahva, eri alojen asiantuntijuus ovat ehdoton edellytys työn onnistumiselle.

Omissa työtehtävissäni keskityn muiden tehtävien ohella lisäksi tasa-arvon toteutumiseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen. Maan yhteiskunnassa on yhä monia perinteisiä sukupuolirooleja korostavan kulttuurin ominaispiirteitä, mutta suuremmissa asutuskeskuksissa elämäntyyli on muuttumassa yksilökeskeisemmäksi. Naisten, tyttöjen ja vähemmistöryhmien oikeudet tiedostetaan ja niistä keskustellaan nykyään aiempaa avoimemmin. Erityisen ajankohtainen aihe maassa tähän liittyen on sodan aikana seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten oikeuksien esille nostaminen sekä alkuvuodesta käynnistynyt prosessi, jonka myötä heidän on mahdollisuus hakea kuukausikorvausta sodan aikaisista kärsimyksistään. Työtä riittää yhä merkittävästi, mutta on vaikuttavaa tavata niitä edelläkävijöitä jotka ovat työskennelleet vuosia tasa-arvon toteutumisen puolesta vahvoista ennakko-asenteista huolimatta.

Työpäivämme kuluvat kuntien ja niiden kylien välisten etäisyyksien johdosta pitkälti tien päällä. Partioiden ollessa kentällä ne raportoivat jatkuvasti myös tukikohdassa päivystäville yhteysupseereille, jotka ylläpitävät ajantasaista tilannekuvaa. Kahvia kuluu suomalaisittain kuppikaupalla, kun pitkän tapaamisten ja partioinnin värittämän päivän jälkeen partiomme istahtaa viimein toimistoon kirjoittamaan päivän raportit esikuntaan lähetettäviksi sekä tekemään tarvittavat valmistelut seuraavalle päivälle. Työskenteleminen ja eläminen saman katon alla tekee tästä kokemuksesta meille kaikille ainutlaatuisen; olemme kuin perheyksikkö, jonka jäsenet ovat kaukana kotimaastaan ja perheistään, ja jonka kesken jaetaan päivän tapahtumat sekä arjen ilot ja surut. Kaiken kaikkiaan kokemus on poikkeuksellinen työn sisällön, puitteiden sekä kollegoiden osalta. Opin joka päivä työtovereiltani ja paikallisilta tulkeiltamme uutta ja on valtavan hienoa voida työskennellä erilaisista taustoista tulevien ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Yhdessä jaetut kokemukset kulkevat mukana sittenkin, kun rotaatiomme tulee aikanaan päätökseensä.

Sotilasvirkamies Seija

´