Hyppää sisältöön

KRIHAblogi

 

KRIHAblogi tarjoaa näkymän operaatioiden arkeen rauhanturvaajien näkökulmasta Afrikasta Lähi-Itään.

Kuulumisia julkaistaan jokaisesta operaatiosta vuorollaan ja kriisinhallinnan arki sekä tunnelmat tulevat tutuiksi lukijoille operaatioiden toimialueilta. Uusimmat tunnelmat välitetään eteenpäin myös Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavilla.

 

Meillä ja maailmalla – samaa työtä se on

Julkaisupäivä 22.7.2021 10.00 Blogit

Toimin MINUSMA-operaatiossa Suomen osaston kansallisena vanhimpana. Koulutukseltani olen sotatieteiden maisteri ja Suomessa palvelen Jääkäriprikaatissa Lapin Aluetoimistossa vapaaehtoisen maanpuolustuksen osastoupseerina. Olen palvellut aikaisemmin Malissa vuonna 2016 EUTM MALI-koulutusoperaatiossa. Nykyinen tehtäväni on minulle siis toinen kriisinhallintaoperaatio ja ensimmäinen esikuntatehtävä.

Saavuin Maliin tammikuun lopussa ja kotiudun operaatiosta elokuun alussa. Olen niin sanotusti kaksoishatutettu, eli kansallisen vanhimman tehtävän lisäksi palvelen operaation pääesikunnassa osastoupseerina.

Nuorena miehenä oli uskomaton kokemus lähteä Afrikkaan rauhanturvaajaksi. Operaatio jäi osaltani lyhyeksi mandaatin muuttuessa kesken kaiken, mutta reissusta jäi hyvät muistot. Jokaisella sotilassukupolvella on omat kokemuksensa. Minua 10–20 vuotta vanhemmat upseerit partioivat Afganistanin vuorilla. Isäni ikäluokka näki kovia paikkoja Lähi-idässä. Isosetäni ampui Maximilla vyön toisensa perään jatkosodassa kohti hyökkääviä neuvostojoukkoja. Näin ollen lähdin hieman ristiriitaisilla tuntemuksilla varustettuna kohti nykyistä esikuntatehtävääni. Onko ilmastoidussa kontissa tietokoneen näppäily edes merkityksellinen kokonaisuuden kannalta?

Joitain viikkoja operaation esikunnassa palveltuani huolet alkoivat väistyä. Kun alusta lähtien hyväksyi sen, ettei tämä ole operaatio, jossa kiristetään irtohihnaa ja teroitetaan kenttälapiota, suhtautuminen työntekoon oli helpompaa. Minulla oli jo valmiiksi Suomesta jonkin verran kokemusta esikuntatyöskentelystä ja huomasin, että osaamiseni on myös täällä varsin käyttökelpoista. Kriisinhallintaoperaation esikuntapalveluksessa on samoja elementtejä esimerkiksi sotaharjoitusten ympärivuorokautiseen esikuntatyöskentelyyn ja pidemmän aikavälin esikuntatyöskentelyyn joukko-osastossa. Palvelus näyttäytyy yleensä näiden yhdistelmänä.

Työssä on piirteitä sekä leadership- että management-johtamisesta. Läheskään kaikki palvelustoverit eivät ole yhtä kokeneita tai kielitaitoisia, kuin mihin Suomessa on totuttu. Kun ulkomaalaisen kollegan puutteelliseen kielitaitoon yhdistyy ujous, jää osallistuminen herkästi passiiviseksi. Olen ottanut roolia näiden vaatimattomammin suoriutuvien työkavereiden tsemppaamisessa mukaan. Koko tiimin toiminnan kannalta on parempi, että kaikki antavat edes pienen panoksen. Erilaisten projektien johtajana toimiessa taas hallinto ja työnjohto ovat oman tekemisen keskiössä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa opetetuilla järjestelmällisillä työskentelymetodeilla päästään yleensä toivottuun lopputulokseen.

Yksittäinen upseeri saa kriisinhallintaoperaatiosta valtaisaa osaamispääomaa. Monikansallisessa ympäristössä toimiessa kielitaito ja sotilaskulttuurin tuntemus kehittyy. Päivittäinen tilanteessa kiinni toimiminen kehittää tuntemusta esikunnan työskentelystä sekä suunnitteluprosessista. Tässä vaiheessa virkauraa tulevaisuus on jo naulattu vahvasti esikuntatehtäviin myös Suomessa, eikä jalkapartioiden suorittamisesta tai Malin asevoimien joukkojen kouluttamisesta saisi mukaan selkeästi hyödynnettävää kotiin vietävää.

Suomalaisen joukon vanhimpana on helppo toimia. Suomalaiset reserviläiset ovat sanavalmiita, kokeneita ja ammattitaitoisia. Moni ulkomainen ammattisotilas jää meikäläisen reserviläisen jälkeen etenkin esikuntatyöskentelyn osaamisessa. MINUSMA on operaatio, johon ei pääse ilman aikaisempaa rauhanturvakokemusta, mutta yleisenä ohjeena operaatioihin hakeutuville voi tiivistää: reippaus ei maksa mitään!

kapteeni Aku Saarelainen