KRIHAblogi

 

Kokemuksia Atalanta-operaatiosta: pärjäsimme hienosti!

Julkaisupäivä 5.1.2017 10.14 Blogit Merivoimat

Suomi poistui Atalanta-operaatiosta viime vuoden lopussa. Komentaja Mika Raunu kertoo seuraavassa omista kokemuksistaan Euroopan unionin johtamassa operaatiossa.

Olen osallistunut Atalanta-operaatioon kaksi kertaa. Palvelin vuonna 2010 noin viiden kuukauden ajan operaation johtoaluksena toimineella Ruotsin merivoimien HSwMS Carlskronalla. Vuonna 2011 osallistuin operaatioon Intian valtamerellä miinalaiva Pohjanmaan päällikkönä ja Suomalaisen kriisinhallinta joukon (SKJI) komentajana. Molemmat olivat mieleenpainuvia kokemuksia, mutta mahdollisuus palvella aluksen päällikkönä vaativassa operaatiossa on minulle tietenkin se kaikkein hienoin kokemus.

Miinalaiva Pohjanmaan irrottaessa Upinniemen sotasatamasta kohti Intian valtamerta 5.1.2011 oli tunnelma monella tavalla jännittynyt, olihan taustalla mittava valmistelutyö. Pohjanmaa oli tekemässä historiaa, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Suomi lähetti sota-aluksen kriisinhallintaoperaatioon ja vielä todella kauas Itämereltä. Noin 90 metrinen miinalaiva oli kirjaimellisesti lastattu täyteen muonaa, polttoainetta, varaosia ja monenlaista operaatiossa tarvittavaa materiaalia.

Aluksen 89 henkinen miehistö oli erinomainen yhdistelmä puolustusvoimien kaikkien eri puolustushaarojen kantahenkilökuntaa ja reserviläisiä. Tässäkin operaatiossa reserviläisten osaamisen hyödyntäminen osoitti asevelvollisuusjärjestelmämme vahvuuden. Alukselle ja operaatioon kyettiin rekrytoimaan ammattitaitoisia ja motivoituneita henkilöstöä. Onhan sotalaivan menestyksekkään toiminnan edellytyksenä miehistön hyvä yhteishenki ja kaverista huolehtiminen. Aluksella vallitsi operaation aikana erinomainen henki. Tästä osoituksena kriisinhallintajoukko on kokoontunut operaation päättymisenkin jälkeen.

Miinalaiva Pohjanmaa toimi operaation ajan teknisesti erinomaisesti. Alus kulki operaatioon siirtymisten ja operaation aikana meripeninkulmina lähes saman matkan kuin maailman ympäri ilman merkittäviä teknisiä ongelmia. Aluksen järjestelmien toimintavarmuus lisäsi luottamusta puolustusvoimien kunnossapitojärjestelmää ja alusta kohtaan. Tämäkin operaatio osoitti, että sotalaivalla on oltava riittävästi tilaa erilaiselle erikoismateriaalille ja mahdollisuus hyödyntää joustavasti aluksen tiloja. Vuonna 1979 valmistunut "koululaiva-miinalaiva" –konsepti osoittautui erinomaisen joustavaksi ja monella tavalla nykyaikaiseksi ratkaisuksi.

Palvelu Pohjanmaan päällikkönä ja kriisinhallintajoukon komentajana Atalanta-operaatiossa oli monella tavalla ikimuistoista. Aluksen osallistuminen valmisteltiin vuonna 2010 nopealla aikataululla. Vaikka moni asia tehtiin kireällä aikataululla, jäi päällimmäisenä kuitenkin mieleen merivoimien ja alusten korkean valmiuden tarjoamat mahdollisuudet. Emmehän olleet ensimmäistä kertaa merelle lähdössä - ovathan merivoimien alukset purjehtineet kaukana Itämereltä jo Suomen Joutsenen valtameripurjehduksista alkaen.

Kriisinhallintaan osallistuminen tuottaa kokemuksia ja osaamista, joita voidaan hyödyntää muussakin toiminnassa. On kuitenkin syytä muistaa, että kriisinhallintaoperaatioiden tehtävät ja toimintaympäristö ovat yleensä vähemmän vaativia kuin Suomen puolustamiseen liittyvät tehtävät, joihin merivoimatkin valmistautuu. Atalanta-operaatioon osallistuminen vahvisti, että laaja-alainen vaativa harjoitustoimintamme kehittää myös kriisinhallinnassa tarvittavaa osaamista ja järjestelmämme toimivat luotettavasti. Suurimmat opit operaation osallistumisesta liittyivät aluksen johtamiseen, valmiuden joustavaan säätelyyn, aluksen suojaamiseen asymmetrisiä uhkia vastaan sekä muuhun kansalliseen johtamiseen. Esimerkiksi useiden kuukausien yhtäjaksoinen operointi tarkoittaa, ettei henkilöstöä saa "polttaa loppuun".

Julkisuudessa operaatiota kuvattiin usein "merirosvojahtina". Todellisuudessa operaatiossa suojattiin kauppamerenkulkua ja varmistettiin humanitäärisen avun perille pääsy Somaliaan. Intian valtameren merirosvous nosti rahtikustannuksia, jotka vaikuttivat myös suomalaisiin kuluttajiin ja yrityksiin. Miinalaiva Pohjanmaan toiminnalla vaikutettiin siis myös Suomen talouteen.

Operaatioon osallistumisesta oli siis laaja-alaista hyötyä. Hyödyt ulottuvat suomalaisista kuluttajista merivoimien aluksilla noudatettaviin toimintatapoihin. Operaatioon osallistuminen osoitti merivoimien kyvyn johtaa ja alusten valmiuden toimeenpanna operaatioita, sekä henkilöstön osaamisen mahdollistaman toiminnan vaativassa operaatiossa kaukana Suomesta. Samalla puolustusvoimien ja merivoimien valmius reagoida aikaisempaa nopeammin mahdollisiin uusiin operaatioihin on varmuudella aikaisempaa korkeampi.

Tällä hetkellä merirosvous Intian valtamerellä on käytännössä loppunut. Merirosvoutta tavataan edelleen esimerkiksi Aasiassa, Afrikan länsirannikolla ja Karibian meren alueella.

Teksti: komentaja Mika Raunu

 

Suomen ja puolustusvoimien osallistuminen Euroopan unionin Atalanta-operaatioon päättyi 31.12.2016. Puolustusvoimat osallistui operaatioon sen alusta, vuodesta 2008 alkaen.

Suomalaisia sotilaita ja siviilihenkilöstöä on palvellut Atalantan operaatioesikunnassa Lontoossa (OHQ), merellä johtoaluksella toimineessa johtoesikunnassa (FHQ) ja Djiboutissa toimivassa huolto- ja tukiorganisaatiossa. Merivoimat on osallistunut operaatioon esikuntahenkilöstön lisäksi miinalaiva Pohjanmaalla vuonna 2011 ja itsenäisellä alussuojausosastolla vuonna 2013. Suomen panos on muiden Eurooppalaisten valtioiden kaltainen, tosin Suomi ei ole johtanut operaatiota eikä osallistunut siihen merivalvontalentokoneilla. Kokoonsa ja resursseihinsa nähden Suomi on varmasti kantanut vastuunsa yhden maailman kriisialueen vakauttamisesta osana kansainvälistä yhteisöä.

Selaa blogin artikkeleita