"Mustonen, herää jo!", kuuluu körmykaverin suusta, joka vielä yrittää nukkua lastulevystä tehdyn seinän toisella puolella. Herätyskello on näköjään ehtinyt jo soida viisi minuuttia.

Nopeat aamutoimet ja aamupalalle. Lautaselle valikoituu puuroa, kananmuna ja paahtoleipää. Suklaalevite on loppu, mutta se ei riitä pilaamaan jääkärin aamua. Kävelen takaisin majoitukselle pukemaan päälle partiovarusteet. Kevyet luotisuojaliivit takin alle ja kantoon mujusäkki, jossa kulkevat raskaat liivit, kypärä ja muita suojavarusteita. Asekontista tarttuu mukaan aseet, taisteluliivi ja ryhmän partiokalusto, johon kuuluu pääasiassa erilaista optiikkaa.

Varusteet puettuna siirryn majoituksen läheisyydessä sijaitsevalle bunkkerille odottamaan joukkueen partioajoneuvoja, jotka siirtyvät meille "läpsystä vaihto" -periaatteella toisen ryhmän saapuessa takaisin yöpartiosta. Jääkärikomppania ei koskaan nuku, töitä tehdään kellon ympäri. Ensiviikolla yövuorot osuvat oman ryhmän kohdalle. Liikkuvat työvuorot tuovat haasteita niin levolle kuin harrastuksillekin. Ne myös tuovat tervetullutta vaihtelua arkeen.

Ajoneuvot saapuvat, vaihdetaan nopeasti kuulumiset ja hypätään autoihin. Pääportilla vartioivat fidžiläiset ovat poikkeuksetta yhtä hymyä. "Bula Bula" -tervehdysten jälkeen partio suuntaa kohti Sinistä linjaa. Ajamme linjan tuntumassa hetken, jonka jälkeen siirrymme kiertämään vastuualueemme kyliä. Kylissä partiolla on mahdollisuus käydä paikallisissa pikkukaupoissa ja jutella paikallisille hyödyntäen meille opetettuja arabian alkeita. Päivän partioon kuuluu myös jalkapartio-osuus. Libanonin karu ja kivinen maasto tulee kävellessä tutuksi. Keskipäivän auringon paahtaessa syrjäiseen laaksoon tapaamme harvoin paikallisia satunnaisia vuohipaimenia lukuun ottamatta.

Partiosta palattuamme ajamme taas tutulle bunkkerille, jossa seuraava ryhmä on valmiina aloittamaan oman partionsa. Viemme varusteet pois ja lähdemme syömään. Ruokailun jälkeen menen hetkeksi rentoutumaan Suomi- talolle. Kuppin Juhlamokkaa odotellessani vuoroa pelata änäriä. Illan viiletessä useimmat suuntaavat punttisalille, itse uskon päivän jalkapartiossa olevan tarpeeksi rehkimistä yhdelle päivälle. Punttisalin sijaan löydän itseni Suomi- talon saunasta, jossa käyn lähes poikkeuksetta päivittäin partioaikojen salliessa.

Partiovuorojen osuessa aamupäivälle, on mahdollista käydä unille inhimilliseen aikaan. Operatiiviset tehtävät vaativat valppautta, jonka vuoksi kaikki vapaa-aika hyödynnetään energian keräämiseksi seuraaviin koitoksiin.

Joel Mustonen A-coy, combat medic