Yli 50 vuotta 70-vuotiaassa UNTSO:ssa

Kansainvälistä rauhanturvaajien päivää vietetään tänään 29. toukokuuta. Päivä on valikoitunut YK:n vanhimman operaation, tänään 70 vuotta täyttävän UNTSO:n (United Nations Truce Supervision Organization) alkamispäivämäärän mukaan. Suomi on osallistunut Lähi-idässä toimivaan operaatioon vuodesta 1967 lähtien ja on perinteisesti ollut operaation yksi suurimmista sotilastarkkailijoita lähettävistä maista.

UNTSO-sotilastarkkailuoperaation tehtävänä on valvoa Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden kesken solmittuja aseleposopimuksia sekä estää yksittäisten tapausten eskaloituminen kriiseiksi. YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut UNTSO:n toimimaan kunnes rauha Israelin ja sen naapurivaltioiden kesken on solmittu. Käytännössä operaatio eroaa useimmista muista rauhanturvaoperaatioista siten, että sen mandaattia ei tarvitse uusia määräajoin.

Suomi on osallistunut UNTSO-operaatioon vuodesta 1967 ja on yksi suurimmista sotilastarkkailijoita lähettävistä valtioista. Tällä hetkellä operaatiossa palvelee noin 370 henkeä, joista 18 on suomalaisia sotilastarkkailijoita. Kaiken kaikkiaan lähes 850 suomalaista sotilastarkkailijaa on palvellut operaatiossa viimeisen 51 vuoden aikana.

Suomalaista osaamista erilaisissa tehtävissä

UNTSO-operaatiossa nähtiin ensimmäistä kertaa suomalaisia jo vuonna 1957, kun UNEF I:n (United Nations Emergency Force) suomalaiset upseerit vierailivat operaatiossa muutaman kuukauden komennuksella. Virallisen päätöksen operaatioon osallistumisesta Suomi teki vuonna 1967 Lähi-idän kuuden päivän sodan seurauksena. Tällöin UNTSO:n Suezin kanavan varrella sijaitsevat tarkkailuasemat miehitettiin Suomesta ja viidestä muusta maasta lähtöisin olevilla tarkkailijoilla.

Monikansallisten sotilastarkkailijaryhmien tehtävänä on alusta asti ollut tarkkailla ja valvoa Lähi-idän tilannetta ja aselepoa sekä välittää tietoa tulitaukorikkomuksista eteenpäin. Keskeinen osa UNTSO:n toimintaa on myös, että tarvittaessa sen henkilöstö on nopeasti käytettävissä uusien rauhanturvaamisoperaatioiden muodostamisessa.

Lähi-idän vaihteleva turvallisuustilanne on vaikuttanut merkittävästi UNTSO:n ja samalla suomalaisten vahvuuteen, toimintaan ja tehtäviin. Rauhanturvaamisoperaatioita on tarvittu konfliktien jälkiselvittelyssä useita kertoja, sillä alueella on käyty monta sotaa. Suomalaisia on palvellut rivitarkkailijoina, tarkkailijatiimien johtajina, esikuntaupseereina ja tarkkailijaosastojen ja yhteystoimistojen päällikköinä mm. Siinailla, Etelä-Libanonissa, Golanilla ja Syyriassa.

Viisi suomalaista on myös toiminut UNTSO:n johdossa. Kenraalimajuri Ensio Siilasvuo toimi UNTSO:n ensimmäisenä suomalaisena komentajan vuosina 1970–1974. Kenraalimajuri Erkki Kairan komentajakausi ajoittui vuosille 1980–1981, kenraalimajuri Hans Christensenin 1990–1992 ja eversti Jaakko Oksasen vuodelle 1995. Viimeisimpänä suomalaiskomentajana on toiminut kenraalimajuri Juha Kilpiä, joka kotiutui operaatiosta vuonna 2013. Tällä hetkellä operaation apulaiskomentajana palvelee eversti Petteri Kajanmaa.

Menetyksiä ja saavutuksia

Aseettomat sotilastarkkailijat ovat sopeutuneet toimintaympäristön muutoksiin joustavasti. Vaaratonta työ ei kuitenkaan ole ollut, minkä myös Suomi on valitettavasti joutunut todistamaan. Vuosien myötä UNTSO:ssa on palvelustehtävissä menehtynyt yhteensä 51 henkeä. Heidän mukanaan myös neljä suomalaista, joista viimeisimpänä Khiamin tarkkailuasemalla Libanonissa vuonna 2006 palvellut kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen.

UNTSO-operaatioon on kuitenkin myös antanut paljon Suomelle. Se on kehittänyt osaltaan henkilöstön ammattitaitoa ja vahvistanut Suomen mainetta osaavana, puolueettomana ja globaalin vastuunsa kantavana maana.

Operaatiolla on ollut lisäksi suuri merkitys suomalaisen sotilastarkkailukoulutuksen kehittymisessä. Aikoinaan UNTSO:n vaatima henkilömäärä aikaan sai niin mittavan koulutustarpeen Suomessa, että ensimmäinen sotilastarkkailijoiden kurssi päätettiin järjestää vuonna 1968 Niinisalossa. Aiemmin suomalaiset sotilastarkkailijat olivat kouluttautuneet Ruotsissa. Vuonna 1982 kurssitoiminta laajentui ja pohjoismaisten sotilastarkkailijoiden kouluttaminen siirtyi kokonaan Suomen vastuulle - perustettiin YK-koulutuskeskus. Vuonna 2001 koulutuskeskus muuttui Puolustusvoimien kansainväliseksi keskukseksi (FINCENT).

Tällä hetkellä sotilastarkkailijoiden koulutus tunnetaan nimeltä United Nations Military Experts Mission Course (UNMEM) ja se jatkuu Suomessa entistäkin monipuolisemmalla ja kokonaisvaltaisemmalla ohjelmalla. Vuodesta 1968 alkaen on Suomessa koulutettu lähes 10 000 sotilasta yli 80 maasta.

Vaikuttamista ilman aseita

Vaikka kansainvälinen toimintaympäristö ja maailman kriisit ovat muuttaneet muotoaan haastavimmiksi ja monimuotoisemmiksi, on historiallisen UNTSO-operaation kaltaiselle aseettomalle toiminnalle edelleen tilausta. Etenkin nykyisessä toiminta- ja informaatioympäristössä sotilastarkkailijoiden kriisialueilta tuottamalle luotettavalle tiedolle on tarvetta.

UNTSO:n sotilastarkkailijoita ja niiden tuottamaa tilannekuvaa käytetään tukemaan esimerkiksi alueella toimivien UNDOF ja UNIFIL -operaatioiden työtä.

"Työkalu pitää valita tilanteen mukaan", kenraalimajuri Kilpiä on todennut aikoinaan. UNTSO:ssa tärkein työkalu on tarkkailijoiden ja paikallisten ihmisten sekä kriisin osapuolten välinen luottamus, jonka rakentaminen on iso osa operaation päivittäistä työtä.

Suomalaisten osalta erityisesti maineemme tasapuolisena, neutraalina ja pitkäjänteiseen työhön sitoutuneena toimijana on lisännyt paikallisten väestön positiivista suhtautumista ja luottoa tarkkailijoiden toimintaan operaatioalueella.