Hyppää sisältöön

Tutkimuksen ulkoisen arvioinnin tulokset julkaistiin 21.4.

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 23.4.2021 10.49
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisi 21. huhtikuuta tutkimuksen ulkoisen arvioinnin loppuraportin. Loppuraportti on yli vuoden kestäneen arviointiprojektin lopputulos, jonka havaintojen perusteella tutkimustoimintaa kehitetään tulevaisuudessa.

Ulkoisen arvioinnin tuloksista kootun raportin voi lukea Doria-tietokannasta: https://www.doria.fi/handle/10024/180852.

Arvioinnin havainnot ovat jaettavissa neljään kategoriaan: positiivisiin asioihin, kehittämiskohteisiin, mietittäviin asioihin ja mahdollisuuksiin. Positiiviseksi paneeli koki muun muassa tutkimuksen strategisen suuntauksen ja keskimääräisen tutkimustuotoksen, kun taas kehitettävää löytyi esimerkiksi kansainvälisyyden ja verkostoitumisen saralla sekä tutkimustulosten viestinnästä. Mietittävää tulevaisuudessa tarjoaa esimerkiksi resurssien tehokas jakaminen sekä ihmistieteet osana sotatieteiden monimuotoista kenttää. 

Arviointiprojekti on osa Maanpuolustuskorkeakoulun jatkuvaa arviointi- ja kehitystoimintaa. MPKK osallistui viimeksi vuonna 2017 kansallisen arviointikeskus Karvin korkeakouluauditointiin, joka toteutetaan kuuden vuoden välein. Nyt suoritettu omaehtoinen ulkoinen arviointi toimi Karvi-auditoinnin välitarkasteluna, jossa pyrittiin selvittämään neljä vuotta sitten määriteltyjen kehittämistoimenpiteiden tilaa. Seuraava auditointi tehdään siis vuonna 2023. 

”Tutkimuksen ja toiminnan arviointi on osa jatkuvaa korkeakoulun kehittämistä ja laadunvarmistusta. Nyt julkaistavien ulkoisen arvioinnin tulosten lähtöärsykkeenä toimi vuoden 2017 arvioinnin suositukset. Nimensä mukaisesti prosessi on keskittynyt nimenomaan tutkimustoiminnan kehittämiseen”, kertoo MPKK:n tutkimusjohtaja Hannu Kari

Karin mukaan on äärimmäisen tärkeää saada ulkopuolinen näkemys organisaation toiminnasta:

”Kiteyttäisin ulkopuolisen arviointipaneelin roolin kysymykseen ’onko meillä uskottava tarina toiminnallemme ja minkälaisia vahvuuksia, puutteita ja haasteita ulkopuoliset näkevät meidän toiminnassamme?’ Monesti on helposti niin, että organisaatio on itse sokea omille heikkouksilleen.”

Tutkimuksen arvioinnin projektiryhmässä Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitosta edustaneet everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Juha Hollanti ja erikoistutkija, sotatieteiden tohtori Max Sjöblom puolestaan kuvailevat tutkimuksen ulkoisen arvioinnin merkitystä erityisesti Maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunnan näkökulmasta:

”On tärkeää, että ainelaitokset pääsivät pohtimaan itse oman tutkimuksensa tilaa. Tällöin syntyi yhteinen tilannekuva tutkimuksen nykytilanteesta, vahvuuksista ja kehittämistarpeista ensin laitoksen sisällä ja sen jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulussa yhteisesti. Ulkoisen arvioinnin tarkoitus on toimia tutkimuksen kehittämisen työkaluna ennen kaikkea meille itsellemme. Prosessin myötä koko MPKK:n tutkimushenkilöstö kokoontui pohtimaan tutkimuksen tilaa yhdessä. Tämä oli verkostoitumisen näkökulmasta tärkeä asia.”

Arviointiprosessi jakautuu neljään vaiheeseen: kaksiosaiseen itsearviointiin, ulkoiseen arviointiin ja arvioinnin tuloksiin pohjautuvan kehityssuunnitelman laatimiseen. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2020 kukin tieteenala itsearvioi omaa suoriutumistaan edellisen strategiakauden viitoittamalla suunnalla. Itsearvioinneista laadittiin raportit, joissa arvioitiin tutkimusympäristöä ja tutkimuksen laatua tutkimusalueittain. 

Itsearvioinnin toisessa vaiheessa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimushenkilöstö tarkasteli teemoittain, miten edellisen strategiakauden vahvuuksia voisi hyödyntää kehittämiskohteiden parantamiseksi tulevalla strategiakaudella. Yksikkörajat ylittävien tutkimusteemojen tarkoituksena oli löytää innovatiivisia lähestymistapoja poikkitieteelliseen tutkimukseen ja ehkäistä siiloutumista eri tutkimusalojen välillä. 

Arvioinnin kolmannessa vaiheessa tutkimuksen ulkoisesta arvioinnista vastasi seitsemänhenkinen arviointipaneeli, johon kuului neljän suomalaisen yliopistoasiantuntijan lisäksi kolme asiantuntijaa Kanadasta, Britanniasta ja Ruotsista. He tutustuivat omatoimisesti itsearvioinnin tuloksiin ja tutkimusalueittain ja -teemoittain tuotettuun materiaaliin ennen tammikuun lopulla tehtyä varsinaista arviointia. Arvioinnin ohella haastateltiin muun muassa MPKK:n ainelaitosjohtajia, professorikuntaa, tutkimusjohtajia, Pääesikunnan ja puolustusministeriön edustajia, MPKK:n tohtoriopiskelijoita ja viestinnän edustaja. Näin prosessiin saatiin mukaan mahdollisimman läpileikkaava ote. 

Paneeli kokosi arvioinnin tulosten perusteella julkisen raportin, jossa esiteltiin arviot Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusympäristöstä, tutkimuksen laadusta ja tulevaisuuden näkymistä. 

Prosessi ei kuitenkaan pääty vielä tähän, vaan neljännessä vaiheessa luodaan arvioinnin tuloksiin perustuva tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Toukokuussa järjestetään niin kutsuttu laatusotapeli, jossa MPKK:n henkilöstö pääsee ”pelaamaan” saatujen kehitysajatusten kanssa käytännön tasolla. Käytännössä sotapeli toteutuu ryhmätyöskentelynä, jonka ryhmät muodostetaan eri alojen edustajista. Ryhmät pohtivat kehittämisehdotuksia ja niiden käytännön toteuttamismahdollisuuksia ja koostavat niistä raportin. 

Ulkoisen arvioinnin tulosten ja laatusotapelin perusteella laaditaan tutkimustoiminnan kehittämissuunnitelma, jotka käsitellään Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvostossa ja johtoryhmässä ennen rehtorin hyväksyntää. Näin arviointiprosessin tulokset siirtyvät teoriasta käytäntöön. 

´