Hyppää sisältöön

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusta arvioidaan

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 23.7.2020 14.07
Tiedote
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu H. Kari

Maanpuolustuskorkeakoulu on aloittanut tutkimuksen ulkoisen arviointiprosessin. Prosessin tarkoituksena on arvioida sekä julkisen että ei-julkisen tutkimuksen nykytilaa, vaikuttavuutta ja tutkimusalueen menestymisen edellytyksiä tulevaisuutta ajatellen.

Tavoitteisiin sisältyvät muun muassa tiedon tuottaminen kehityksen perustaksi ja tutkimuksen strategisen suuntaamisen tukeminen. Arviointi pyrkii myös lisäämään tieteenalojen yhteistyötä, tuomaan synergiaetua tutkimukseen ja mahdollistamaan monitieteellistä tutkimusta sekä Maanpuolustuskorkeakoulun sisällä, että yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Arviointiprosessi on nelivaiheinen. Siihen kuuluvat itsearviointi menneestä toiminnasta, tulevan toiminnan suunnittelu, ulkopuolinen vertaisarviointi ja muutosten toimeenpano.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen ulkoiseen arviointiin osallistuu Maanpuolustuskorkeakoulun koko tutkimushenkilöstö, koulun johto, ainelaitosten johtajat sekä tutkimusta tukevat tahot. Arvioinnin käytännön toteutuksen tueksi perustettiin projektiryhmä ja ohjausryhmä. Projektiryhmän tehtävänä on valmistella ja koordinoida arviointiprojekti. Projektiryhmää johtaa projektipäällikkö, eversti evp. Markku Hutka.

Ohjausryhmä puolestaan toimii arvioinnissa projektiryhmää tukevana ja neuvoa-antavana elimenä. Ryhmä valmistelee ja ohjaa erityisesti tutkimuksen ulkoisen arvioinnin viitekehyksen projektisuunnitelman ja itsearviointiohjeiden sisältöjä sekä arviointipaneelin valintaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii professori Markku Löytönen.

Toukokuun lopussa valmistuneen itsearviointivaiheen tarkoituksena oli arvioida tutkimusympäristöä ja tutkimuksen laatua. Tavoitteena oli tunnistaa asioita, joissa tutkimustoiminta on viime vuosina ollut onnistunutta tai joissa on vielä kehitettävää. Tämä vaihe suoritettiin sekä Maanpuolustuskorkeakoulun että ainelaitosten tutkimusalueiden tasolla. 

Yhteistyön kehitys tutkimuksessa

Arviointiprosessin toisessa vaiheessa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimushenkilöstö laatii yhteistyössä tutkimusteemasuunnitelman 18. syyskuuta mennessä. Suunnitelmalla pyritään tunnistamaan merkittävimmät korkeakoulun sisäiset yksikkörajat ylittävät, tutkittavat tutkimusteemat. Lisäksi tarkastellaan, miten edellisen strategiakauden vahvuuksia hyödynnetään ja kehittämiskohteita parannetaan tulevalla strategiakaudella.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja, professori Hannu H. Kari painottaa itsearvioinnin keskeisenä kysymyksenä sitä, miten tutkimustoiminnan yhteistyötä voisi parantaa. Hän toivookin itsearvioinnin toisen vaiheen tuottavan tutkimuskokonaisuuksia, joissa useammat tieteenalat ja tutkijat voivat yhdessä tutkia tulevia haasteita.

– Uuden strategian mukaisesti jokaisella tutkijalla pitäisi olla mielessä ”Miten uusi tieto auttaa meitä ymmärtämään tulevaisuuden erilaisia sodankuvia ja miten meidän on kyettävä varautumaan niihin?”, Kari toteaa.

Ulkopuolinen perspektiivi tärkeää arvioinnissa

Tammikuussa 2021 tapahtuva kolmas arviointivaihe on ulkopuolisen arviointipaneelin suorittama vertaisarviointi. Tässä vaiheessa ulkopuoliset alan asiantuntijat arvioivat tutkimuksen päättelyketjujen ja argumenttien kestävyyttä. Arviointivierailua edeltää arviointipanelistien perehdyttämistilaisuus 26.10.2020. 

Professori Kari kertoo vertaisarvioinnin olevan oleellista Maanpuolustuskorkeakoulun ulkopuolisen perspektiivin tuomiseksi arviointiprosessiin.

– Ulkopuoliseen arviointipaneeliin on valittu sekä kotimaisia että ulkomaisia akateemisia ja sotilasasiantuntijoita laajalla kirjolla. Arviointipaneeli edustaa siten yliopistomaailmassa yleisesti käytettyä ”riippumatonta vertaisarvioijaa”, Kari täsmentää.

31.5.2021 mennessä luodaan kolmen ensimmäisen arviointivaiheen tulosten perusteella arviointiraportti. Raportin tarkoitus on ohjata Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa tulevaisuudessa huomioiden sekä itsearviointivaiheessa että vertaisarviointivaiheessa havaitut kehityksen kohteet.

´