Hyppää sisältöön

Väitöstyö sukellusturvallisuudesta arktisissa olosuhteissa

Sotilaslääketieteen keskus
3.5.2021 12.17
Tiedote

Richard Lundellin väitöstyö selvitti sukeltajantaudin riskitekijöitä sekä muita sukellusturvallisuuteen vaikuttavia seikkoja sukellettaessa arktisissa olosuhteissa.

Arktiset vedet ovat kylmiä vuodenajasta riippumatta. Kylmä ei ole sukeltajille ainoastaan epämukavaa, vaan se heikentää sekä fyysistä että kognitiivista toimintakykyä ja lisää sukeltajantaudin riskiä. 

Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Suomessa vuosina 1999-2018 Turun yliopistollisen sairaalan painekammioyksikössä ja Medioxygen-klinikalla hoidetut sukeltajantautitapaukset. 
Annettujen hoitojen perusteella tekniikkasukellus on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Tekniikkasukellus on tavallista vaativampi sukellustyyppi, jossa mm. käytetään erilaisia seoskaasuja tai suljetun kierron laitetta. Tekniikkasukellukset olivat syvempiä ja ne tehtiin suureksi osaksi luolissa ja veden täyttämissä kaivoksissa. Tekniikkasukeltajat olivat kokeneempia sukeltajia ja kokemus näytti myös korreloivan sukeltajataudin tunnistamiseen ja hoitoon. Tekniikkasukeltajat käyttivät ensiapuhappea kaksi kertaa useammin kuin ei-tekniikkasukeltajat ja viive hoitoon hakeutumisessa oli merkittävästi lyhyempi kuin ei-tekniikkasukeltajilla. 
Tutkimuksen perusteella sukeltajien koulutuksessa tulisi panostaa sukeltajantaudin oireiden tunnistamiseen ja taudin stigmatisoinnin vähentämiseen, jotta oireita saaneet sukeltajat eivät itse viivyttelisi hoitoon hakeutumista.

Lisäksi tutkimuksessa verrattiin ilmaa ja argonia kuivapuvun lämmönerityskaasuina. Argon osoittautui ilmaa paremmaksi lämmöneristyskaasuksi kuivapukusukeltamisessa erittäin kylmissä arktisissa olosuhteissa. Argonin käyttö voi tehdä sukeltamisesta turvallisempaa, parantaa toimintakykyä ja vähentää sukellukseen liittyviä riskejä.

Tutkimuksessa mitattiin myös elimistön sykevälivaihtelua, josta analysoitiin tuloksia viiden minuutin jaksoilla, sekä elimistön keskilämpötilaa 0°C:ssa vedessä. Sykevälivaihtelua tarkastelemalla voidaan tutkia tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa.
Tutkimuksen perusteella sukelluksen alkuun suositellaan lyhyttä totuttautumisvaihetta ennen fyysistä rasitusta. Näin vältetään tahdosta riippumattoman hermoston sympaattisen ja parasympaattisen osan samanaikainen aktivaatio, joka lisää sydämen pahanlaatuisten rytmihäiriöiden riskiä. Lisäksi kylmissä olosuhteissa sukeltavien työsukeltajien määräaikaistarkastuksissa suositellaan käytettäväksi tiukkoja sydän – ja verisuonitautien riskitekijöiden seulontamenetelmiä.

LL Richard Lundellin väitöskirja "Arctic Diving - Staying Alive in a Hostile Environment" tarkastetaan 7.5.2021 kello 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa: https://helsinki.zoom.us/j/64566259499
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Arctic Diving : Staying Alive in a Hostile Environment (helsinki.fi)
Richard Lundell työskentelee päällikkölääkärinä Santahaminan terveysasemalla. Sotilaslääketieteen keskus on tukenut väitöstyötä tutkimusresurssein ja tutkimustulosten perusteella on laadittu suosituksia Puolustusvoimien sukellusturvallisuuden kehittämiseksi.