Vilkasta kokeilutoimintaa "teknologian takapajulassa" – Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa II pureutuu sotien aikaan
Sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalaisen toimittama "Puolustusvoimien kokeilutoiminta sotavuosina 1939–1944. Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa II” julkaistiin tiistaina 25.4.2023. Teos muodostaa toisen osan Puolustusvoimien kokeilutoimintaa itsenäisyyden aikana tutkivasta kolmiosaisesta kirjasarjasta.
Ulkopuolisella säätiörahoituksella toteutettavan tutkimushankkeen keväällä 2021 ilmestynyt ensimmäinen osa käsittelee kokeilutoimintaa vuosina 1918–1939. Viimeinen, kahden vuoden päästä ilmestyvä osatutkimus tulee paneutumaan kokeilutoimintaan sodanjälkeisinä kylmän sodan vuosikymmeninä.
”Kyseessä on monivuotinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on selvittää, minkälaista kokeilutoimintaa Puolustusvoimissa toteutettiin niin rauhan kuin sotienkin aikana. Käytännössä tutkimuskohteena olevalla kokeilutoiminnalla tarkoitetaan aseistukseen, sotavarustukseen tai sotataidolliseen osaamiseen liittyvien asioiden kokeilemista ennen käyttöönottoa", Karjalainen kuvaa.
Talvisodan syttyminen vuonna 1939 merkitsi suurta muutosta Puolustusvoimien kokeilutoimintaan. Sotavuosien intensiivisyyttä kuvaa, että yksinomaan niille on kokoelmateoksesta omistettu kolmasosa. Tuolloin tehtiin lukemattomia kokeiluja niin maa-, meri- kuin ilmavoimien piirissä.
”Rauhan aikana organisaatiot toimivat luonnollisestikin rauhallisemmin, ja sama pätee kokeilutoimintaan. Sodan syttyessä kokeilujen tempo kasvoi. Oli esimerkiksi kokeiltava, miten uudet tykistöammukset sopivat olemassa olevaan tykkikalustoon. Sota ei kuitenkaan ainoastaan kiihdyttänyt toimintaa vaan toi mukanaan myös uusia kokeilukohteita, kuten sotavarustuksen ja aseteknisten ratkaisujen muodossa. Kokeilutoiminta on kiinteä osa toiminnan kehittämistä.”
”Yksi keskeisimmistä kokeilutoiminnan kokonaisuuksista koski panssariaseen ja panssarintorjunnan kilpajuoksua. Vihollinen otti sodan aikana käyttöön uusia panssarivaunumalleja, joten kun suomalaiset saivat käyttöönsä uusia panssarintorjunta-aseita, piti kokeilemalla selvittää, millä tavoin niillä pystyttiin tuhoamaan vihollisen käytössä olleet vaunut.”
Kokoelmateoksen toisen osan kirjoittamiseen on osallistunut 19 omien alojensa sotahistorian asiantuntijaa.
”Kirjoittajien määrä kertoo erittäin laajan asiantuntemuksen keräämisestä teoksen kansien väliin. Monografiamuodossa yhden kirjoittajan olisi varsin mahdotonta ottaa haltuun tämän laajuista tutkimusteemaa. Teoksen kirjoittajat valottavat kokeilutoimintaa kukin omaa erityisosaamistaan hyödyntäen. Kokonaisuuden kannalta oleellisen työpanoksen antavat myös taittaja Petteri Kivekäs, kuvatoimittaja Johanna Palokangas ja kielenhuoltaja Elias Salminen.”
Sotahistorian tutkimusalalla ei ole oikotietä onneen, sillä tutkimustyö ja yksittäisten tiedonjyvien löytäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Vaikka suoria vastauksia ei historiasta voikaan nykyhetkeen ammentaa, on monia sotien ajan kokeilutoiminnan myötä syntyneitä ratkaisuja yhä edelleen Puolustusvoimien käytössä.
”Monet kokeilutoiminnan periaatteet ovat ajattomia – osa kokeiluista onnistuu ja osa ei. Kokeilutoiminnan avulla Suomessa on aina pystytty kehittämään aseteknisiä, sotavarustukseen liittyviä ja sotataidollisia ratkaisuja käytössä olleista resursseista riippumatta.”
Koko teos on vapaasti luettavissa Doria-julkaisuarkistossa.
