Presidentti Alexander Stubb pohtii Kyber- ja Avaruusvoimia – "Tänä päivänä meillä pitäisi olla viisi puolustushaaraa"

Presidenttikausi on vain vahvistanut Alexander Stubbin halua pitää kiinni Puolustusvoimien ylipäällikkyydestä.

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb pohtii, pitäisikö perinteisten puolustushaarojen rinnalle perustaa myös Kyber- ja Avaruusvoimat.

– Tänä päivänä meillä pitäisi olla viisi puolustushaaraa: Maa-, Meri-, Ilma-, Kyber- ja Avaruusvoimat, Stubb ehdottaa Ruotuväen haastattelussa.

Asia on ollut esillä myös eduskunnassa, ja puolustusvaliokunta antoi kesäkuun alussa mietinnön valtioneuvoston puolustusselonteosta. Valiokunta piti myönteisenä, että selonteossa keskitytään laajasti teknologiseen kehitykseen ja uusiin uhkiin.

– Erityisesti kyber- ja informaatioturvallisuuteen sekä avaruuspuolustukseen pitää kiinnittää aiempaa huomattavasti enemmän huomiota, valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) linjasi tiedotteessa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvalloilla on Kyber- ja Avaruusvoimat.

Kyberin ja avaruuden lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä droonien käytön voimakkuus on uusi ilmiö.

Stubbin mukaan joillakin teknologisen sodankäynnin alueilla Euroopan kaksi moderneinta armeijaa ovat Ukraina sekä Venäjä. 

– Kolme vuotta sitten Ukraina ei tuottanut yhtään droonia. Viime vuonna se tuotti jo 1,5 miljoonaa droonia ja tänä vuonna se tuottaa neljä miljoonaa droonia.

Ylipäällikkö ei mikromanageeraa

Tasavallan presidentti toimii samalla Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Stubb kertoo, että halu pitää kiinni ylipäällikkyydestä mahdollisessa kriisi- tai sotatilanteessa on vahvistunut presidenttikauden aikana.

– Puolustusvoimain komentajan ja ylipäällikön yhteistyö on saumaton. Ylipäällikön ei tule mikromanageerata, vaan tehdä yhteistyötä ammattilaisten kanssa, Stubb linjaa.

Hän tarkentaa, että kriisitilanteessa Puolustusvoimia johtaisi käytännössä Puolustusvoimain komentaja. 

Tasavallan presidentti saa kuitenkin kaiken olennaisen tiedon, joka liittyy Suomen turvallisuuteen.

– Saan säännöllisen tilannekatsauksen sotilastiedustelulta, kuukausittain eri puolustushaaroilta sekä jatkuvasti tietoa siviilivalmiudesta.

Presidentti Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin kärsivällisyys Vladimir Putinin kanssa saattaa olla loppumassa. Kuva: Yankuan Zhang

Stubb korostaa, ettei hän puutu Puolustusvoimien tai muiden viranomaisten operatiiviseen toimintaan, mutta pysyy silti ajan tasalla tapahtumista.

Hän kertoo, että tieto ilmatilaloukkauksista tai liikehdinnästä itärajalla saavuttaa hänet välittömästi. Tällainen tilanne tapahtui joulukuussa 2024, kun öljytankkeri  Eagle S katkaisi Itämeren pohjassa kulkeneen sähkökaapelin.

– Eagle S -tapauksessa sain tiedon noin tunnin kuluttua siitä, kun viranomaiset olivat sen vastaanottaneet. Minut pidettiin ajan tasalla, mutta ei minun tarvinnut käydä viranomaisia käskyttämässä.

Euroopan puolustus vahvalla pohjalla

Tasavallan presidentti pitää epätodennäköisenä, että Venäjä ryhtyisi haastamaan Naton yhteistä puolustusta testaamalla viidettä artiklaa.

– Euroopassa on hieman yksinkertaistaen sanottuna neljä suurta armeijaa: Turkki, Ukraina, Puola ja Suomi. Näistä kolme kuuluu Natoon ja on solminut DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tämä muodostaa merkittävän pidäkkeen Venäjälle, Stubb toteaa.

Defence Cooperation Agreement (DCA-sopimus) mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen ja kaluston sijoittamisen sopimusmaiden alueelle. Se syventää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. 

Stubbin mukaan esimerkiksi Iso-Britannian ja Ranskan rooli Euroopan puolustuksessa on erilainen.

– Ne sijaitsevat maantieteellisesti kauempana Venäjästä, eikä niiden rooli etulinjan pelotteena ole yhtä korostunut. Sotilaallisen pelotteen kannalta sijainnilla ja joukkojen koolla on vaikutusta. Suomella on kyky mobilisoida 280 000 sotilasta reservistä, Stubb painottaa.

Viime aikoina kansainvälinen media on raportoinut Venäjän joukkojen kasvaneesta läsnäolosta Suomen itärajalla. Stubb ei ole tilanteesta huolissaan.

– Mediassa nähdään usein liioiteltua dramatisointia, joka ei perustu tarkkaan tilannekuvaan. Meillä on asia hyvin hallussa, hän vakuuttaa.

Stubbin mukaan Venäjän toimet ovat strategisesti ymmärrettäviä.

– Naton itäraja on tuplaantunut, joten on luonnollista, että Venäjä reagoi lisäämällä läsnäoloaan alueella.

Hän torjuu myös väitteet siitä, että Yhdysvallat olisi vetäytymässä Natosta tai vähentämässä sitoutumistaan Eurooppaan.

– Yhdysvallat siirtää painopistettään Indopasifiselle alueelle, mutta se ei tarkoita irtautumista Natosta. Yhdysvalloilla on yhä selkeä intressi säilyttää rauha Euroopassa ja estää Venäjän kaltaisia imperialistisia valtioita toimimasta vapaasti arktisella alueella.

Mukana Ukrainan rauhanponnisteluissa

Stubbin mukaan hän keskustelee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa viikoittain. 

Tasavallan presidentti kertoo tehneensä Trumpille selväksi, mitä ehtoja rauhan saavuttaminen Ukrainassa edellyttää.

– Rauhanprosessin käynnistäminen edellyttää ensin tulitauon aikaansaamista. Mikäli se ei onnistu, tarvitaan sanktioita. Vasta tulitauon toteuduttua voidaan edetä neuvotteluihin, Stubb sanoo.

Stubb toivoo, että Suomella olisi merkittävä – joskin hillitty – rooli Ukrainan rauhanprosessissa.

– Pyrimme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan taustalla. Suomella ei ole tarvetta olla rauhanprosessissa keskiössä, vaan enemmänkin haluamme auttaa suuria maita hahmottamaan kokonaisuutta.

Hän uskoo, että tällainen taustavaikuttaminen tuo Suomelle myös vaikutusvaltaa.
Stubb perustelee taustalla pysymistä presidentti Martti Ahtisaaren opeilla.

– Rauhanvälittämisessä on hyödyllistä pitää matalaa profiilia ja auttaa osapuolia löytämään ratkaisuja, Stubb linjaa.

”Trumpin kärsivällisyys loppumassa”

Stubbin mukaan hyvä suhde Trumpiin on Suomelle eduksi.

– Suhteemme on mutkaton ja suora. Keskustelemme laajasti kaikesta golfista jäänmurtajiin ja Ukrainan sodasta Natoon, Stubb kertoo.  

Stubb painottaa, että keskusteluyhteys on diplomatiassa avainasemassa. 

– Suomen tasavallan presidentin tulee tulla toimeen Yhdysvaltain presidentin kanssa, Stubb linjaa. 

Trump arvosteli Venäjän presidentti Vladimir Putinia voimakkaasti sekä toimittajille että Truth Social -alustallaan. Kritiikki liittyi Venäjän tekemiin ilmaiskuihin Ukrainassa.
Stubb suhtautuu Trumpin puheisiin varovaisesti.

– Puhuimme asiasta puhelimessa Trumpin kanssa: hänen kärsivällisyytensä Putinin kanssa saattaa olla loppumassa. 

Stubb lisää, että Trumpin käytös on usein arvaamatonta. Hänen mukaan Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on murroksessa, ja laajempien liittolaissuhteiden sijaan Yhdysvallat solmii lyhyempiä sopimuksia liittolaisten kanssa. 

– Trump keskittyy kerrallaan yhteen tai kahteen asiaan – ensin Lähi-itään, sitten Ukrainaan ja nyt tullipolitiikkaan. Tulevaa painopistettä on vaikea ennustaa, Stubb tiivistää. 

”Linkki Yhdysvaltojen ja EU:n välillä”

Stubb suhtautuu vaatimattomasti väitteisiin siitä, että hän olisi eräänlainen kuiskaaja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

– Linkki ja kuiskaaja ovat isoja sanoja. On hyvä, jos pystyy jollain tavalla auttamaan. 

Hän korostaa, että Trump on hyvin vastaanottavainen eri ajatuksille. Keskusteluyhteydestä on hyötyä myös muille eurooppalaisille johtajille. 

Stubb kertoo, että hän informoi puheluiden pohjalta Naton ja EU:n johtoa. Lisäksi hänellä on erityisen tiivis yhteys Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, Italian sekä Norjan valtiojohdon kanssa.

– Tämä piiri pyrkii vaikuttamaan omalla tavallaan Trumpin ja Yhdysvaltojen päätöksiin.

Syitä, miksi keskustelupiiriin Trumpin kanssa kuuluvat juuri nämä maat, Stubb ei tarkemmin tiedä.

– Trump itse päättää, kenelle haluaa puhua. 

Hänen mielestään hyvästä keskusteluyhteydestä Trumpiin on vain hyötyä. 

– Suomen ulkopolitiikka perustuu arvoihin, intresseihin ja valtaan. Arvoista ja intresseistä pidämme kiinni, mutta valtaa meillä on rajallisesti. Suomelle on hienoa, että tasavallan presidentti saa olla mukana keskusteluissa. 

Stubb kannustaa nuoria liikkumaan

Stubb ei hän osallistu Puolustusvoimien päivittäiseen toimintaan, mutta haluaa tukea ja motivoida nuoria ylipäällikön liikuntaohjelman avulla.

12 viikkoa kestävä ylipäällikön liikuntaohjelma koostuu lihaskunto- ja kestävyysharjoittelusta. Sen avulla voi valmistautua aloittamaan varusmiespalveluksen.
Stubbin mukaan varusmiespalvelus on vaativa suoritus, johon kannattaa valmistautua fyysisesti.

– Kun itse astuin palvelukseen vuonna 1988, ei ollut olemassa mitään palvelukseen valmistavaa ohjelmaa. Olen aina ollut ohjelmakeskeinen, ja jos valmentaja laatii ohjelman, seuraan sitä tarkasti.

Idea kampanjaan syntyi keskustelusta oman pojan kanssa, joka kotiutui viime kesänä vänrikkinä.

– Marssit eivät ole kevyitä. Tavoitteena on, että varusmies saa palveluksesta kaiken irti ja vapautuspäivien määrä on mahdollisimman pieni.

Stubbin mukaan fyysisen suorituskyvyn mittaamisessa kiinnitetään toisinaan liikaa huomiota yksittäisiin testeihin, kuten Cooperin testiin.

– Palveluksen suorittaminen ei edellytä, että jokainen juoksee 3 000 metriä Cooperin testissä.

Tärkeintä on löytää jokaiselle mielekäs palvelustehtävä. Varusmiesten tehtävät päätetään varsin varhaisessa vaiheessa. 

– Jos varusmies haluaa suorittaa RUK:n eikä pääse sinne, kuinka saamme hänelle tarpeeksi motivoivan tehtävän.

Hän toteaa, että sodankäynti on muuttunut, ja samalla myös sotilaalta vaadittavat ominaisuudet ovat erilaisia kuin ennen.

Perinteinen ja teknologinen sodankäynti asettavat erilaisia fyysisiä vaatimuksia.

– Tarvitaan joustoa eri palvelustehtävien välillä, mutta en ole sen kannalla, että suoraan päätetään, kuka liikkuu ja kuka ei.

Varusmiehet eivät ole huolissaan 

Tasavallan presidenttiä kiinnostaa myös varusmiesten henkinen jaksaminen. Media tulvii videoita yli kolme vuotta jatkuneesta Ukrainan sodasta.

Stubb kuitenkin arvioi, että nuoret suhtautuvat tilanteeseen yllättävän rauhallisesti.

– Luulen, että vanhemmat ovat nykynuorisoa huolestuneempia tilanteesta. Varusmiehet näkevät todellisuuden ja sen, miten hyvä valmius meillä on.

Stubb kertoo saavansa nuorilta palautetta, jonka mukaan palvelus auttaa heitä ymmärtämään Suomen puolustusratkaisuja paremmin.

Vanhemmat puolestaan viesteissään toivovat, että Suomi pysyisi erossa sodista.
Stubb muistuttaa, että jatkuva altistuminen sotauutisille voi heikentää henkistä jaksamista.

– Nykyään näemme sodankäynnin päivittäin ruudulta – olipa kyse sitten Gazasta tai Ukrainasta. Kuvasto on karskimpaa kuin aikaisemmin. Henkinen kestävyys heikkenee, jos säikähtää jokaista sotauutista.