Eetu Kolehmainen

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola poseeraa alikersantti Hugo Niemenpään kanssa kameralle.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola uskoo, että Puolustusvoimat voivat tehdä oman osuutensa nuorten kunnon kohottamiseksi.

"Kipinä liikuntaan syntyy positiivisten kokemusten kautta" – Janne Jaakkola kannustaa varusmiehiä liikkumaan joko yksin tai yhdessä myös vapaa-ajalla

Tuuli Turunen

Puolustusvoimain komentaja muistuttaa, että liikkumaton elämäntapa syntyy jo kauan ennen palvelusta.

Eerikkilän urheiluopiston monitoimihallissa joukko varusmiehiä pallottelee hyväntuulisesti valmistautuessaan leikkimieliseen otteluun. Salamapallon alkaessa tunnelma kuitenkin sähköistyy nopeasti, kun nuorten kilpailuvietti nostaa päätään.

– Liikunnassa porukan voimaa ja ryhmähenkeä ei voi lainkaan vähätellä, toteaa tiukkaa ottelua seuraamaan saapunut Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola

Jaakkola osallistuu Sotilasurheiluliiton järjestämään varusmiesten liikuntakerhotoiminnan (VLK) koulutuspäivään, jonka aikana VLK-varusmiehet suunnittelevat vapaa-ajan liikunta- ja kerhotoimintaa saapumiserälle 2/25.

Suunnitelmissa toistuvat erilaiset turnaukset ja muut liikuntatapahtumat, mutta keskusteluissa nousee esiin myös villimpiä lajikokeiluja, kuten geokätköily ja laskuvarjohyppykurssi.

Jaakkola kehuu varusmiesten suunnitelmia ja muistuttaa, kuinka tärkeä heidän roolinsa on uusien alokkaiden liikuntatottumusten muodostamisessa. Kipinä liikuntaan syntyy positiivisten kokemusten kautta, joita liikuntakerhot ja yhdessä tekeminen vahvistavat.

– Liikkumaton elämäntapa syntyy kauan ennen palvelusta, tutkimusten mukaan jo 13–15-vuotiaana. Siksi liikkuminen kannattaa aloittaa rauhallisesti, eli jos aluksi kävelylenkki riittää, niin siitä lähdetään liikkeelle. 

"Liikunnasta saa voimaa"

Nuorten liikkumattomuuteen vaikuttavat monet tekijät, jolloin myös ratkaisuja täytyy etsiä laajasti eri tahoilta.

– Kysymys ei ole pelkästään varusmiespalveluksen suorittamisesta, vaan haaste on koko yhteiskunnan. Niinpä ratkaisuja pitää löytyä kotoa, koulusta, urheiluseuroista ja niin edelleen. Puolustusvoimat on tietysti yksi keskeinen toimija.

Esimerkiksi varusmieskoulutuksen nousujohteisuus on Jaakkolan mukaan merkittävä tekijä sotilaiden kunnon kohottamisessa. 

– Riittävä yksilöllisyys ja nousujohtoiset harjoitusärsykkeet liikuntakoulutuksessa kuntotasosta riippumatta ovat fyysisen harjoittelun perusasioita. Kunnon paraneminen tapahtuu pääosin heikkokuntoisilla varusmiehillä, ja jatkossa pitää pohtia keinoja myös hyväkuntoisten sotilaiden fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.


Varusmiesten liikuntakerhotoiminnan (VLK) koulutuspäivässä VLK-varusmiehet suunnittelevat vapaa-ajan liikunta- ja kerhotoimintaa uuden saapumiserän alokkaille. Kuva: Eetu Kolehmainen

Jaakkola kysyy varusmiehiltä, miten he kokevat palveluksen vaikuttaneen heidän kuntoonsa. Vastauksissa toistuvat kestävyyskunnon nousu ja lihasmassan pieneneminen. Jaakkola kannustaa varusmiehiä myös omatoimiseen liikuntaan.

Jaakkola uskoo, että vapaa-ajan liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista irtautua palvelustehtävistä ja edistää viihtymistä.

– Etenkin uusille alokkaille antaisin sellaiset terveiset, että silloin kun saattaa henkisesti väsyttää tai uusi ympäristö tuntuu kuormittavalta, liikunnasta saa voimaa. Rauhallisesti edeten, askel kerrallaan. Liikuntakerhot ovat juuri tätä varten. Kannustan vahvasti osallistumaan!

Uimakerhosta iloa palveluspäiviin

Alikersantti Hugo Niemenpää on aloittanut VLK- ja VMTK-vastaavan tehtävässä pari viikkoa sitten. Urheilusta kiinnostunut alikersantti kokee, että tehtävän kautta hän pystyy lisäämään varusmiesten viihtyvyyttä.

Erityistehtävissä Riihimäellä palveleva Niemenpää aikoo pitää uudelle saapumiserälle liikuntakerhon tarjonnasta luennon ja uskoo alokkaiden tarttuvan mahdollisuuteen.

– Viikoittainen uimakerho on ollut hyvin suosittu. VLK-vastaavana järjestän sinne kuljetukset, mutta varusmiehet saavat uimahallissa liikkua oman mielensä mukaan. Varusmiehiä kiinnostaa selvästi omatoiminen liikunta, kunhan vain käytännön asiat, kuten liikuntapaikoille kulkeminen toimii sujuvasti.

VLK-toiminnan kehittämiseksi Niemenpäällä riittää ideoita. Syksylle hän suunnittelee tennisturnausta ja lajikokeiluina ehdottaa hiihtoa, yleisurheilua sekä uimahyppyä. Riihimäen VLK-toimintaan rahoitus saadaan Panssariprikaatin kanssa yhteisestä VMTK-budjetista, Sotilaskodista ja yksikön pullopanttirahoista.

Sotilasurheiluliitto on järjestänyt VLK-koulutuksia varusmiehille ja henkilökunnalle vuodesta 1987 alkaen yhteistyössä joukko-osastojen kanssa. Toiminnan tarkoituksena on parantaa varusmiesten viihtyvyyttä ja palvelusmotivaatiota.