Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Yli 10 000 askelta päivässä – varusmiesten fyysinen kunto paranee varusmiespalveluksessa

Puolustusvoimat
27.12.2021 14.28
Tiedote
Varusmiehiä syöksymässä eteenpäin osana taisteluharjoitusta.

Vaikka palvelukseen tulevien varusmiesten kunto on heikentynyt, niin tutkimusten mukaan varusmiesten kunto kuitenkin paranee varusmiespalveluksessa. Syynä muutoksille on koulutuksen aikainen fyysinen aktiivisuus, sillä keskimäärin varusmies kävelee 10 000–13 000 askelta päivässä. Siviilissä määrä voi jäädä puoleen.

Puolustusvoimissa on tutkittu vuosina 2005-2015 varusmiespalveluksen suorittaneiden kuntomuutoksia palveluksen aikana. Tutkimuksen otoskoko oli lähes 250 000 miestä. Tutkimuksessa tutkittiin varusmiesten lihaskuntotestin (istumaannousu, etunojapunnerrukset ja vauhditon pituushyppy) ja 12 minuutin juoksutestin tuloksia.

– Keskiarvoisesti 12 minuutin juoksutestillä arvioitu kestävyyskunto parani reilut 100 metriä, eli viisi prosenttia. Lihaskunnon osalta yhden minuutin istumaannousu ja etunojapunnerrus paranivat 20–30 prosenttia, toteaa erikoissuunnittelija Kai Pihlainen Pääesikunnan koulutusosastolta. 

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien naisten vastaavaa kuntomuutosta ja havaittiin, että myös naisilla kunto kehittyy palveluksen aikana, mutta hieman miehiä vähemmän. 

– Esimerkiksi naisten kuntomuutos 12 minuutin juoksutestissä oli noin 50 metriä eli 2,3 prosenttia. Toistotesteissä (istumaannousu, etunojapunnerrus) tulokset paranivat naisilla 10–20 prosenttia ja vauhdittomassa pituushypyssä yhden prosentin, Pihlainen täydentää. 

Molemmissa tutkimuksissa huomionarvoista on se, että mitä heikompi kunto lähtötilanteessa oli, sitä suurempi parannus palveluksen aikana havaittiin. 

– Eniten siis hyötyivät ne varusmiehet, joiden lähtökunto oli heikoin. Toisaalta jo lähtötilanteessa hyväkuntoisilla vastaavaa kehitystä ei tapahtunut ja kunto saattoi jopa heikentyä palveluksen aikana. Tutkimukset ovat antaneet arvokasta tietoa koulutuksen kehittämisen perusteiksi ja tuloksia onkin jo hyödynnetty Koulutus 2020 -uudistuksessa käyttöönotetussa Taistelijan keho -liikuntakoulutusohjelmassa, Pihlainen kertoo.

Upseerikokelaita marssimassa hiekkatiellä. Taustalla näkyy auringonlasku. Keskellä oleva varusmies katsoo kameraan.

 

Palveluksella merkittävä vaikutus kunnon kehittymiseen

Noin kaksi kolmasosaa (68 %) kaikista varusmiehistä parantaa tuloksiaan vähintään kolmessa neljästä testatusta ominaisuudesta ja lähes kaikki (97,6 %) ainakin yhdessä neljästä testatusta ominaisuudesta. Fyysisen kunnon lisäksi tapahtuu myös painonhallinnan kannalta myönteisiä muutoksia, Varusmiestutkimuksessa ylipainoiset pudottivat painoaan keskimäärin kaksi kiloa ja lihavuuden painoindeksirajan (BMI>30) ylittäneet keskimäärin viisi kiloa. 
– Jos näitä terveyden kannalta myönteisiä vaikutuksia kyetään ylläpitämään vähäisessäkään määrin siviilielämässä, muutoksilla on merkittävä vaikutus yksilön hyvinvointiin, myöhempään työkykyisyyteen ja terveyteen, Pihlainen mainitsee.

Samalla näin suureen kansanosaan kohdistuvat myönteiset muutokset vaikuttavat kansanterveyteen ja -talouteen. 
– Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia tutkinut työryhmä arvioi, että liikkumattomuuden kansantaloudelliset vaikutukset voivat helposti olla jopa kolme miljardia euroa vuodessa, eli ihan pienistä summista ei puhuta, hän lisää.

Verrytteluasuisia henkilöitä juoksemassa juoksuradalla.

 

Sukupuolineutraalit kuntotaulukot otettu käyttöön

Puolustusvoimissa on siirrytty ikään ja sukupuoleen perustuvista kuntoluokituksista tehtäväkohtaisiin fyysisen toimintakyvyn tavoitetasoihin. 
– Tämä tarkoittaa sitä, että kullekin sotilastehtävälle on sukupuolesta riippumatta määritetty tehtävän kuormittavuuden perusteella kestävyyden ja lihaskunnon tavoitetaso. Muutos koskee sekä ammattisotilaita että varusmiehiä, Pihlainen kuvailee.
Tarkoituksena on, että ennen kotiutumistaan varusmies saa tiedon sodan ajan tehtävästään, mukaan lukien tehtävän fyysisen toimintakyvyn tavoitetason. 
– Näin varusmiehelle voidaan myös antaa perusteet kunnon ylläpitämiselle, mihin puolestaan Puolustusvoimat tarjoaa valmiin työkalun, Marsmars-sovelluksen. Marsmars on avoin kaikille ja ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista, hän toteaa.

”Suomen suurin kuntokoulu”

Yleisesti ottaen kunnon positiivisen kehittymisen taustalla voidaan pitää koulutuksen aikaista fyysistä aktiivisuutta. 
– Varusmiehillä tulee jo pelkästään askelmäärillä mitattuna keskimäärin 10 000–13 000 askelta päivässä, kun siviilissä istumatyötä tekevällä päivittäinen askelmäärä voi jäädä puoleen varusmiesten luvuista. Palveluksessa tyypillisesti kävellään sotilasvarustuksessa, jonka lisäpaino on noin 20–30 kiloa. Tämä puolestaan vaikuttaa liikkeen rasittavuuteen ja siten fyysiseen kuntoon, Pihlainen luonnehtii.

Liikuntakoulutusta järjestetään sotilaskoulutuksen ohessa kolmesti viikossa. Siinä keskitytään voima- ja kestävyysominaisuuksien kehittämiseen. 
– Koulutuspäivät sisältävät lähes aina jonkin verran fyysistä koulutusta. Liikuntakoulutus on pyritty integroimaan sotilaskoulutukseen siten, että kukin pystyy kohottamaan kuntoaan omalta lähtötasoltaan, hän sanoo. 

Illat ovat pääsääntöisesti vapaa-aikaa, jolloin varusmiehet voivat itse päättää, mitä tekevät. 

– Varusmiesten liikuntakerhotoiminta tarjoaa monipuolisia liikkumismahdollisuuksia, joihin ideat on koottu varusmiehiltä itseltään. Itse suosittelisin fyysistä kuntoa kehittävää lisäharjoittelua, kuten voimaharjoittelua, nopeatempoisempia pallopelejä tai juoksua vapaa-ajalla etenkin niille, joiden kunto on palveluksen alussa hyvä. Hyvän rajana voidaan pitää 2 700 metrin tulosta Cooperin juoksutestissä. Vähemmän liikuntaa harrastaneille palauttava liikunta on suositeltavaa etenkin palveluksen alkuvaiheessa, lajivalikoimassa voisi olla esimerkiksi lihashuoltoa, joogaa tai matalampitehoisia liikuntamuotoja, kuten uintia tai frisbeegolfia, Pihlainen antaa esimerkkejä. 

Talvimaisemassa kahdeksan talvivarustuksessa olevaa taistelijaa kävelemässä metsässä.

Varuskuntien liikuntamahdollisuuksia on parannettu

Varuskuntiin on edellisten viiden vuoden aikana rakennettu runsaasti uusia ulkoliikuntatiloja, kuten toiminnallisen harjoittelun telineitä ja harjoituskontteja. Maanpuolustuksen kannatussäätiö on lahjoittanut joukko-osastoille vuosittain merkittävän summan rahaa varusmiesten liikuntaharrastusten edistämiseksi. 

– Uudet liikuntapaikat tukevat sekä liikuntakoulutusta että vapaa-ajan harrastamista, mahdollistaen laadukkaan yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun. Pitää muistaa, että kunto ei varastoidu, joten kaikki keinot, jotka lisäävät liikuntaa, vaikuttavat myönteisesti myös kuntoon, hän painottaa.