Hyppää sisältöön

Sotatieteiden päivillä käsitellään Euroopan turvallisuuden muutosta

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 22.9.2022 13.02
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry järjestävät 11. Sotatieteiden päivät 27.–28.9.2022 Santahaminassa, Helsingissä. 

Sotatieteiden päivillä käsitellään monitieteisesti nykyaikaista sodan kuvaa sekä sodankäynnin ja sen vaikutusten tutkimista asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelikeskusteluiden muodossa. Kiinnostus sotatieteelliseen tutkimukseen ja osaamiseen on tänä vuonna kasvanut ja Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijoiden tarjoamalle osaamiselle onkin ollut kysyntää Ukrainan sodan tapahtumien analysoinnissa.

- Vuosia MPKK:llakin on pohdittu millaista tuleva sota tulisi olemaan. Nyt sitä ei enää tarvitse pohtia, vaan sen näkee joka päivä TV:ssä, kun sodan raadolliset kasvot ovat kaikkien nähtävissä… Tai ainakin länsimaissa ne ovat nähtävissä, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja, professori Hannu H. Kari sanoo.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja, professori Hannu H. Kari.

Keskiössä sodankäynnin eri ulottuvuudet

Tutkimusjohtaja Kari huomauttaa sodan näkyvän perinteisen taistelukentän lisäksi informaatioavaruudessa merkitysneuvottelujen, vaikuttamisen ja propagandan kautta:

- Sodan aloittajahan on puhunut vain ”erikoisoperaatiosta” ja sana sota on virallisesti vankeusrangaistuksen uhalla kielletty. Tämä osoittaa, että sodan syttyessä ensimmäinen uhri on totuus.

Informaatiovaikuttaminen ja sodankäynnin moninaiset muut keinot näkyvät keskeisesti Sotatieteiden päivien sisällössä. Tiistaina 27.9. Sotatieteiden päivien plenaariesitelmän “NATO and the Future Character of Warfare” pitää NATO Strategic Communications Centre of Excellencen johtaja Jānis Sārts, joka muistuttaa sodankäynnin keinojen monipuolistumisesta informaatioulottuvuudessa sekä strategisen viestinnän tärkeydestä. 

Keskiviikkoaamun 28.9. ohjelma puolestaan alkaa paneelikeskustelulla ”Kolme näkökulmaa informaatiovaikuttamisen tutkimukseen: kokemuksia Ukrainasta”, jossa panelisteina on tutkijoita niin Maanpuolustuskorkeakoulusta kuin Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimusjohtaja Karin mukaan eri tieteenalojen ja korkeakoulujen välinen yhteistyö näkyykin aiempaa vahvemmin tämän vuoden Sotatieteiden päivillä: 

- Tällä kertaa Sotatieteiden päivät on rakennettu periaatteella ”pois siiloista” ja nyt on ajatuksena törmäyttää eri tieteenalojen edustajat yhteen. Tällä pakotamme osallistujat pois mukavuusalueelta miettimään asioita uudesta perspektiivistä. Osana MPKK:n KARVI -auditointia, teimme vertaisarvioinnin Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuslaitoksen kanssa toisistamme teemalla ”monitieteisyys”. Tuossa yhteydessä selvisi – ainakin itselleni– miten alkutaipaleella olemme tällä saralla.

NATO Strategic Communications Centre of Excellencen johtaja Jānis Sārts.

Tieteen tehtävänä varmistaa parempi tulevaisuus

Vuoden 2022 Sotatieteiden päivien teemana on ”Euroopan uusi turvallisuus”. Tapahtumassa tarkastellaan laaja-alaisesti, mitä muuttunut turvallisuustilanne tarkoittaa sotatieteellisen tutkimuksen kannalta. Tutkimusjohtaja Kari pohtiikin, mikä muuttui Euroopassa helmikuun 24. päivän myötä:

- Oliko vain niin, että tuolloin riisuttiin naamiot, ja realiteetti on aina ollut yhtä karmaisevaa ja raadollista. 

Tutkimusjohtaja esittää kysymyksen, miten Euroopan turvallisuus rakentuu tästä eteenpäin, jos lähtökohtaisesti sopimuksilla ei olekaan merkitystä tai vastapuolen sanaan ei voikaan enää luottaa. Mihin sitten perustetaan tulevaisuus? Apua kysymyksiin vastaamiseen tarjoavat Sotatieteiden päivien puheenvuorot niin talouspakotteiden vaikutuksista, kokonaisturvallisuudesta, upseerien koulutusjärjestelmien kansanvälisestä vertailuista kuin eettisen toimintakyvyn merkityksestä. 

Kari korostaakin, kuinka tieteellä – ja myös sotatieteellä – on selkeä tehtävä yhteiskunnassa. Yliopistokategoriaan kuuluvana sotatieteellisenä korkeakouluna Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on katsoa eteenpäin ja luoda tieto- ja osaamispohjaa, jolla varmistetaan yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen myös tulevaisuuden uudet turvallisuushaasteet huomioon ottaen.

- Luonteeltani olen pessimisti ja sanonkin usein, ettei pessimisti koskaan pety, kun varautuu pahimpaan ja toivoo parasta. Vai pitäisikö sanoa, varautuu pahimpaan mutta pyrkii kohti parempaa tulevaisuutta, Kari päättää.

Tapahtuman asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja on mahdollista seurata suoratoistona Maanpuolustuskorkeakoulun YouTube-kanavalla ja tilaisuuden jälkeen tallenteena. Koko tapahtumaohjelman löydät täältä.

´