Hyppää sisältöön

Puolustusvoimauudistuksen loppuraportti valmis

Pääesikunta
31.10.2016 13.05
Tiedote

Vuosina 2012 - 2015 toteutetun Puolustusvoimauudistuksen tavoitteena oli huolehtia Suomen puolustuskyvystä ja aikaansaada pysyviä kustannussäästöjä. Asetettuihin tavoitteisiin päästiin.

Puolustusvoimauudistuksella tavoiteltiin kokonaisuutta, jossa puolustusvoimien rahoitus, tehtävät ja toiminnan kustannusrakenne ovat kunnossa. Uudistuksen lähtökohtana olivat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Kustannussäästöjä saatiin aikaan vähentämällä johtamistasoja, lakkauttamalla ja yhdistämällä joukko-osastoja sekä keskittämällä hankintojen, logistiikan ja hallinnollisten tukipalveluiden toimintoja. Säästöjä saavutettiin myös henkilöstökuluista ja luopumalla tarpeettomista toimitiloista. Vuotuinen säästö vuonna 2015 oli noin 123 miljoonan euroa verrattuna tilanteeseen, jossa uudistusta ei olisi tehty.

Puolustusmateriaalihankinnat eivät olleet tavoitteellinen säästökohde puolustusvoimauudistuksessa, vaan niillä jouduttiin kattamaan puolustusvoimille uudistuksen aikana kohdennettuja kehysleikkauksia, sisäisiä kustannuspaineita sekä uudistuksen toimeenpanosta aiheutuneita kertaluonteisia menoja. Uudistuksen avulla kyettiin palauttamaan puolustusvoimien toiminnan taso ja kattamaan leikkauksia ja menopaineita. Kertausharjoitusten määrä ja lentotunnit palautettiin vuoden 2010 tasolle. Merivoimien alusvuorokausien määrä jäi alle tavoitteen, mikä johtui aluskaluston alentuneesta käytettävyydestä. Varusmieskouluttajien riittävyys peruskoulutuskaudella pystyttiin varmistamaan.

"Kokonaisuutena katsoen puolustusvoimauudistus toteutti vuonna 2012 määritetyt tavoitteet. Myös suunnitellussa aikataulussa pysyttiin, arvioi puolustusvoimien strategiapäällikkö", kenraaliluutnantti Timo Kivinen.

Muutoksen ajoittuminen usealle vuodelle antoi mahdollisuuksia henkilöstö- ja tehtävärakenteen sopeuttamiselle hyvän työnantajan periaatteita noudattaen. Henkilöstön vähennykset voitiin toimeenpanna pääosin hyödyntäen luonnollista poistumaa ja irtisanomisten määrä pystyttiin minimoimaan. Henkilöstön tukimuotoja ja -toimia hyödynnettiin laaja-alaisesti.

Puolustusvoimauudistuksella ei ollut merkittäviä heikentäviä vaikutuksia kansalaisiin. Joukko-osastojen vähenemisen vuoksi matkat palveluspaikkakunnalle pitenivät osalla varusmiehistä. Uudistuksen myötä varusmiespalvelus toisaalta lyheni 15 vuorokaudella ja kaikki lomamatkat muuttuivat maksuttomiksi.

Toimintaympäristön muutos, joka alkoi jo puolustusvoimauudistuksen aikana, on lisännyt Suomen sotilaalliselle puolustamiselle asetettuja vaatimuksia. Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan sekä laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen torjuntaan. Kivisen mukaan ennakkovaroitusajan lyheneminen ja nopeasti kehittyvien kriisien mahdollisuus vaatii välittömästi käytettävissä olevia sotilaallisia suorituskykyjä. Koko puolustusjärjestelmältä tämä edellyttää korkeampaa valmiutta ja kykyä yhteisoperointiin jo kriisin alkuvaiheessa. Tämän vuoksi valmius ja hybridiuhkiin vastaamisen tarpeet korostuvat puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä puolustusjärjestelmän kehittämisessä.

Puolustusvoimien laaja uudistus käynnistettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti ja valmisteltiin parlamentaarisella pohjalla. Uudistuksen lähtökohtana olivat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Maanpuolustuksen perusteet kuten yleinen asevelvollisuus ja puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät säilytettiin.