Yhteistoiminta Arrow 17 -harjoituksessa

Maavoimat 11.5.2017 18.48
Tiedote

Kansainvälinen harjoitus on yhteistoimintaa joukkojen, maiden ja eri aselajien välillä. Arrow 17 -harjoitus tarjoaa alustan harjoitella maiden välistä yhteistoimintaa ja yhteensopivuutta sekä kehittää näitä edelleen. Yhteisissä harjoituksissa myös maiden välinen taktinen osaaminen kasvaa.

Kansainvälisissä harjoituksissa merkittävä määrä työtä tehdään jo ennen harjoituksen alkamista. On tärkeää määritellä tarkasti yhteiset harjoitustavoitteet, suunnitella keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja rakentaa sopiva organisaatio. Oma lukunsa kansainvälisten harjoitusten valmistelussa ovat erilaiset lupamenettelyt ja diplomaattitoiminta, kun puhutaan eri maiden asevoimien tai aseiden tuomisesta toiseen maahan. On hyvä tuntea osallistujamaat ajoissa, jotta tarvittavat lupajärjestelyt ehditään toteuttaa.

Harjoituksen pääerotuomarina toimiva everstiluutnantti Juhana Skyttä oli mukana myös viime vuonna, kun Arrow-harjoitus järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa.

– Tänä vuonna organisaatiolla on selvästi enemmän kokemusta viime vuoden oppien ansiosta, mikä on helpottanut käytännön asioiden hoitoa. Tällaisia ovat esimerkiksi logistiikka ja maahantuloon liittyvät järjestelyt, Skyttä kertoo.

Monikansalliset joukot yhteensopiviksi

Monikansallisissa harjoituksissa yhteinen kieli ja yhdessä sovitut tavat tiedonvälitykseen ovat avainasemassa. Myös viestivälineiden ja -järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja tukea toisiaan; radiotaajuuksien kaltaiset yksityiskodat on sovittava etukäteen.

Arrow 17 -harjoituksessa erityisen suuri työ ennakkoon oli tehty harjoituksen simulaattori-järjestelmien suhteen; kunkin maan järjestelmät oli etukäteen sovitettu toimimaan yhteen. Tämän vuoden harjoituksessa simulaattorien käyttö oli viimevuotista laajempaa eli käytännössä kaikilla toimivilla joukoilla oli taistelijan simulaattorit käytössään.

Aselajien toimittava saumattomasti yhteen

Arrow 17 -harjoituksessa harjoitusjoukosta muodostettiin kaksi taisteluosastoa eli kyseessä on kaksipuoleinen taisteluharjoitus. Kansallisuudet ja joukot sekoittuivat taisteluosastoissa. Taistelevan joukon vaikutus on yhtä kuin sen asevaikutus. Aselajien välinen yhteistoiminta konkretisoituu ajatuksessa, että jalkaväen oma suora-ammuntatuli ei yksinään riitä tuottamaan haluttua tulosta vaan tarvitaan myös muiden aselajien onnistuneita suorituksia, jotta joukon oma tehtävä saadaan toteutettua menestyksekkäästi.

Yhteistoimintaa on, kun ollaan ylittämässä jokea; tähän tarvitaan raivausapua pioneereilta, jalkaväen suojaamista vaikkapa ilmatorjunnan aseilla, epäsuoraa tulta vastustajan suuntaan. Läpi koko toiminnan on myös viestiliikenteen toimittava moitteettomasti, jotta eri toimintojen yhteensovittaminen onnistuu. Saumaton yhteistyö vaatii jatkuvaa harjoitusta yksilötasolla ja joukkokokoonpanossa.

Kaikki alkaa yksilötasolta

Taistelutilanteessa yhdenkin yksittäisen joukon suorituskyvyn heikkeneminen tai hitaus vaikuttaa myös muihin. Kun asiat harjoitellaan ensin yksilötasolla ja sitten joukkokokoonpanossa, varmistetaan, että myös yllättävissä tilanteissa pystytään johdettuna muuttamaan omaa toimintaa nopeasti. Toiminnan yhteensovittaminen nopeasti korostuu erityisesti silloin kuin tilanne ei mene suunnitelman mukaan. Nopeampi osapuoli on se, joka tilanteessa määrittää tahdin ja tekemisen. Hitaammalle jää vaihtoehdoksi vastata tilanteeseen parhaansa mukaan. Keskeinen edellytys aselajien joukkojen välisen yhteistoiminnan sujuvuudelle on harjoittelu. Valmistelu ja hyvät käskyt ovat edellytyksiä myös. Avainasemassa on taisteluosaston komentaja mutta lopulta jokaisella yksittäisellä taistelijallakin on iso merkitys yhteistoiminnan toteutumissa. Everstiluutnantti Juhana Skyttä on tyytyväinen joukkojen toimeenpanokykyyn:

– Toiminta on tässä harjoituksessa ollut erittäin sujuvaa ja reagointi nopeaa, Skyttä kertoo. Hän kiittelee joukkojen nopeutta. Uutena maana Arrow 17 -harjoitukseen osallistuneen Norjan varusmiesjoukko saa kiitosta reippaana ja aloitekykyisenä joukkona.