Hyppää sisältöön

KRIHAblogi

 

KRIHAblogi tarjoaa näkymän operaatioiden arkeen rauhanturvaajien näkökulmasta Afrikasta Lähi-Itään.

Kuulumisia julkaistaan jokaisesta operaatiosta vuorollaan ja kriisinhallinnan arki sekä tunnelmat tulevat tutuiksi lukijoille operaatioiden toimialueilta. Uusimmat tunnelmat välitetään eteenpäin myös Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavilla.

 

Blogit

Hiiret ovat suurin ongelma - ja muut sotilastulkkien kohtaamat haasteet

Julkaisupäivä 13.6.2019 12.24 Blogit

Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa toimii UNIFIL -operaatiossa yhdessä monien eri kansallisuuksien kanssa. Yhteensä kansallisuuksia on 43, joten lukuisat eri kulttuurit ja toimintatavat ovat läsnä jokapäiväisessä rauhanturvaamistyössä.

Suomalaiset toteuttavat paljon yhteistoimintaa osana ranskalaista FCR-pataljoonaa (Force Commander Reserve) yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa. Toiminta-alueella partioidaan yhdessä Libanonin asevoimien (LAF) kanssa, toimitaan tarkkailupisteillä tai toteutetaan "Market walkeja" paikallisissa kylissä. Linkkinä paikallisarmeijan ja suomalaisten välillä toimii yleensä sotilastulkki. Rauhanturvaaja, jonka tehtäviin kuuluu tulkkaus, kääntäminen ja kulttuuriasiantuntijana toimiminen.

Sotilastulkiksi kriisinhallintaoperaatioihin päätyy yleensä reserviläisiä, joiden kotona on suomen lisäksi puhuttu toista kieltä. Minun lapsuuden kodissani puhuttiin suomea ja arabiaa. Yliopistossa suoritin maisterin tutkinnon ranskalaisesta filologiasta, mikä on osoittautunut arvokkaaksi taidoksi UNIFIL -operaation UNP 9-1 –tukikohdassa. Kielipalettiani voi pitää optimaalisena Libanonissa, jossa paikalliset kommunikoivat keskenään arabiaksi ja suomalaiset toimivat läheisessä yhteistyössä ranskalaisen FCR-pataljoonan kanssa. Osa partioista suoritetaan yhteistyössä sekä ranskalaisten että libanonilaisten kanssa, joten ei ole poikkeuksellista, että tulkkaan kahta kieltä samanaikaisesti. Siinä on nopeasti suomalaisella taistelijalla kieli solmussa!

Sotilastulkit herättävät usein kiinnostusta paikallisten keskuudessa. Suomalaista hellepukua ja siniristilippua kantava rauhanturvaaja puhuukin yhtäkkiä sujuvasti arabiaa vastaantulevien paikallisten kanssa. Ensimmäisen "Aleikum al-salam":in (tervehdys arabiaksi) jälkeen tulevat kyselemään Suomen puolustusvoimista, suomalaisesta kulttuurista sekä rauhanturvaajien arjesta Libanonissa. Usein esitetään myös kutsu kahville. Juttutuokiot saattavat venyä koko partion mittaisiksi.

Libanonin yhteiskunta koostuu monesta etnisestä ja uskonnollisesta ryhmästä, joita yhdistää sama maa-alue. Libanonissa yleisin kieli, niin kutsuttu Lingua Franca on arabia - tarkemmin ottaen Libanonin arabia, joka eroaa merkittävästi esimerkiksi Irakissa tai Pohjois-Afrikassa puhutusta variaatiosta. Ero on niin merkittävä, että voidaan puhua kokonaan eri kielestä, ei pelkästään murteesta. Totuttautuminen eri arabian kielen variaatioihin vaatii tulkilta aikaa ja harjoittelua.

Libanonin arabiassa yksi erikoisuus on "qaf" (ق) äänteen puuttuminen. "Qaf" on yksi arabian kielen tärkeimmistä äänteistä, joka on mahdollisesti vaikean lausumisensa vuoksi kadonnut libanonilaisten puhekielestä. Sitä voisi verrata Suomen kieleen esimerkiksi siten, että puhuisimme kokonaan lausumatta n-kirjainta. Tämä voi ymmärrettävästi johtaa väärinymmärryksiin. Eräällä partioreissulla keskustelin paikallisen kanssa siitä, kuinka taloudellinen tilanne voi johtaa haasteisiin. Paikallinen toisti monta kertaa, että "hiiret ovat suuri ongelma". Nyökkäilin pohtien samalla, että miksi tähän jyrsijäongelmaan ei ole millään tavalla puututtu. Vasta myöhemmin oivalsin, että hän tarkoittikin köyhyyttä [faqr], eikä hiiriä (faar).

Vieraiden kielten opiskelussa ja puhumisessa täydellisyyden tavoittelu on tuhoon tuomittu yritys. Aina on mahdollista kehittyä puhujana sekä oppia eroavaisuuksia, joita erilaiset kielelliset ja kulttuuriset konventiot ovat pullollaan.

Suomalaisten englannin kielen taito on osoittautunut hyväksi keskusteluissa niin paikallisväestön kuin operaation eri kansallisuuksien kanssa. Niin sanottu suomalainen "rallienglanti" on täällä ehdottomasti tehokkain tapa kommunikoida. Sillä pärjää arjen keskusteluissa oikein mainiosti, hienot lauserakenteet ja Oxford Dictionarysta poimitut fraasit eivät ole tarpeellisia vaan aiheuttavat ennemminkin hämmennystä keskustelukumppaneissa.

Suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Libanonissa toimiminen on arabiaa puhuville rauhanturvaajalle erinomainen kielikoulu. Se tarjoaa mahdollisuuden oppia käytännön kautta uuden kielivariaation, jota ymmärtävät miljoonat alueen arabit.

sotilastulkki Niko

´