Ensihoitoa kriisialueella

Maavoimat 11.8.2016 13.31
Tiedote

Suomen Osasto Afganistanissa on asettanut TAAC-N (Train Assist Advise Command North) alueella toimivan kansainvälisen lääkintäjoukkueen käyttöön viisihenkisen ensihoitoryhmän. Ryhmän jäsenet ovat terveydenhuollon ammattilaisia kotimaassa.

Camp Marmalissa sijaitsevan keskussairaala tasoisen saksalaisen ROLE 2 –kenttäsairaalan yhteydessä toimii ensihoitoon erikoistunut liikkuva lääkintäjoukkue. Saksalais-suomalais-hollantilaiseen joukkueeseen kuuluu yhdeksän ensihoitoryhmää, joista neljässä on mukana lääkäri. Suomalaisten MEPT-ryhmä (Medical Emergency Phycisian Team) on yksi näistä lääkäritasoisista ryhmistä. Tiimi koostuu lääkärin lisäksi kahdesta palomies-sairaankuljettajasta ja kahdesta sairaanhoitajasta, joista toinen toimii myös ryhmänjohtajana.

Ryhmän jäsenten toimiminen ensihoidollisissa tehtävissä kotimaassa antaa hyvät lähtökohdat tehtävien suorittamiselle toimialueella. Päivittäiset potilaskohtaamiset siviilityössä muodostavat vankan pohjan ryhmän jäsenten ensihoidolliselle osaamiselle.

-Ammattilainen kykenee toimimaan tilanteesta tai paikasta riippumatta, kuvaa palomies-sairaankuljettaja Tero pelastustoimintaan liittyviä lainalaisuuksia.

Ryhmän monipuoliset taidot on huomattu myös monikansallisessa lääkintäjoukkueessa. Tämä on tuonut suomalaisille koulutuksellista vastuuta. He ovat olleet kouluttamassa mm. paloturvallisuuteen liittyviä asioita ja ajoneuvosta pelastamista. Muiden kansallisuuksien ammattiarmeijoiden lääkintähenkilökuntaan verrattuna Suomessa siviilipuolella toimivien ensihoitajien tehtävä- ja potilaskirjo on laajempi.

-Ensihoitoryhmä on oiva esimerkki suomalaisesta laajaan reserviin pohjautuvasta asevelvollisuudesta, joka mahdollistaa ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin kulloiseenkin tehtävään, kehuu ryhmän lääkärinä toimiva Isto.

Sotatoimialueella toimimisessa on myös perustavanlaatuisia eroja verrattuna siviilipuolen käytäntöihin.

-Leiristä ulos lähdettäessä ensimmäiseksi varmistetaan omaan turvallisuuteen liityvät seikat, kertoo MEPT:n ryhmänjohtaja Pekka.

-Onnettomuuspaikalle saavuttaessa emme kotimaan tapaan hyppää ajoneuvosta ulos ja ala auttaamaan potilaita vaan ennen miehistönkuljetusvaunusta poistumista on otettava huomioon mahdollinen aseellinen uhka, lisää sairaanhoitaja Ossi.

-Lisäksi täällä on peruslähtökohtana varautuminen suuronnettomuustilanteeseen, täydentää Pekka eroavaisuuksista siviilioloihin.

Operatiivisen tilanteen vuoksi ensihoitoryhmän on oltava valmis suojaamaan toimintansa myös aseellisesti. Ryhmäläiset liikkuvatkin täydessä taisteluvarustuksessa kypärineen, suojaliiveineen ja aseineen. Ajoneuvona on panssaroitu ja aseistettu PASI-miehistönkuljetusvaunu. Aikaisemmin saadun varusmieskoulutuksen lisäksi he ovat saaneet ennen alueelle saapumista Porin Prikaatin rotaatiokoulutuksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen eriytyvän lääkintä- ja ensihoitokoulutuksen.

MEPT:n tehtävät vaihtelevat eri asteisesta valmiudessaolosta Camp Marmalissa saattotehtäviin leirin ulkopuolelle ja päivystystehtäviin muissa TAAC-N leireissä. Ryhmä antaa myös koulutusta ja suorittaa muut käskettävät tehtävät unohtamatta jatkuvaa valmiutta ylläpitävää harjoittelua. Lisäksi lääkäri ja sairaanhoitaja tarjovat suomalaisille rauhanturvaajille perusterveydenhuollon palvelut.

-Tervettä porukkaahan täällä on. Tämä vastaa aika lailla työterveyspalveluja, Ossi toteaa toimenkuvastaan suomalaisten rauhanturvaajien sairaanhoitajana.

-Tavallisimmat vaivat ja sairaudet ovat täällä samantyyppisiä kuin kotimaassakin. Kenties urheiluvammoja on enemmän mutta tekevälle sattuu, toteaa Isto.

-Mikäli täällä tarvittaisiin vaativampaa hoitoa ja tutkimuksia, mahdollisuudet ovat erinomaiset saksalaisessa kenttäsairaalassa, josta löytyy mm. monien keskeisten alojen erikoislääkärit, Isto kertoo.

Kaikki MEPT:n jäsenet ovat olleet myös aikaisemmin operaatiossa. Se antaa perspektiivin arvioida nykyisen operaation ominaispiirteitä. Tero on huomannut tämän organisaation todella pystyvän tuottamaan tukea. Hyvin varustetussa sairaalassa, jonne onneksi on yleensä tarvinnut viedä vain yhtä potilasta kerrallaan, vastaanotto on ollut erilainen kuin mihin hän on tottunut kotimaassa.

-Täällä potilas viedään suunnilleen käsistä, kun taas Suomessa potilasta joutuu välillä miltei työntämään eteenpäin.

Ryhmän jäsenten mukaan haasteet monikansallisessa ympäristössä liittyvät kommunikaatioon. Lääkintäkomppaniassa toimii sotilaita yhdestätoista eri kansallisuudesta. Englanti on operaation virallinen kieli mutta kieltä puhutaan monella tavalla. Joskus toisen ymmärtäminen voi olla työlästä ja joskus se taas voi johtaa koomisiin tilanteisiin.

-Tärkeintä on, että homma toimii ryhmän sisällä ja jokainen hallitsee oman tehtävänsä. Se on ainut tapa valmistua vastaantuleviin haasteisiin, kertoo palomies-sairaankuljettaja Erik.

Yhdessä tekeminen onkin hitsannut ryhmän yhteishengeltään vahvaksi.