Hoppa till innehåll

Suomi ja Ruotsi vahvasti yhdessä merellä

Kustflottan
Julkaisuajankohta 26.4.2019 8.34
Uutinen
Rauma-luokan ohjusvene ja Visby-luokan korvetti ajavat merellä.

Suomen ja Ruotsin välinen merellinen yhteistyö on vuosien saatossa kehittynyt monimuotoiseksi ja luontevaksi tavaksi toimia yhdessä kehittämässä paitsi laajasti nähtynä Itämeren alueen vakautta ja turvallisuutta myös kummankin maan omaa kansallista meripuolustusta. Huhtikuun alussa Ruotsissa toteutettu sukellusveneentorjuntaharjoitus on tästä hyvä esimerkki.

Ruotsin merivoimien johtama sukellusveneentorjuntaharjoitus järjestettiin Tukholman saaristossa 2. - 10.4.2019. Suomesta harjoitukseen osallistui miinantorjunta-alus Katanpää ja kaksi Rauma-luokan ohjusvenettä sekä lisäksi henkilöstöä Merivoimien esikunnasta ja Merisotakoulusta. Kaikkiaan harjoituksessa oli mukana yhteensä noin 15 - 20 alusta ja muutamia ilma-aluksia, joten kyseessä oli varsin mittava harjoitus.

Sukellusveneentorjuntaharjoitus Ruotsissa.
Kuva: Magnus Andersson, Saab Group

Suomi on osallistunut tähän harjoitukseen aiemminkin, ja saatujen hyvien kokemusten pohjalta osallistumiskutsuun oli jälleen helppo vastata myöntävästi. Katanpää- ja Rauma-luokan alukset on varustettu varsin suorituskykyisillä ja nykyaikaisilla vedenalaisen valvonnan tai etsinnän järjestelmillä. Nämä harjoitukset ovat osoittautuneet sekä määrällisesti että laadullisesti erinomaisiksi tilaisuuksiksi kehittää omaa osaamista sukellusveneentorjunnassa Itämeren olosuhteissa. Tämän vuoden harjoituksessa tavoitteena oli kehittää Suomen ja Ruotsin välistä yhteistoimintakykyä ja harjoitella sukellusveneentorjuntaosastojen johtamista sekä eri menetelmien ja asejärjestelmien taktista käyttöä. Nimensä mukaisesti harjoitus keskittyi sukellusveneiden etsintään ja vastatoimiin.

Harjoittelu yhdessä Itämeren yhden vahvan sukellusvenevaltion kanssa tuo suomalaisille oman erityisen lisäarvonsa.

- Harjoittelu ruotsalaisten kanssa tarjoaa meille mahdollisuuden harjoitella sukellusveneiden kanssa, mikä on meille hyvin antoisaa. Niiden maalitoiminta tuo harjoitukseen todentuntua, ja auttaa hahmottamaan paremmin niiden toimintamahdollisuuksia, kertoo kapteeniluutnantti Aleksi Valve Rannikkolaivaston 6. Pintatorjuntalaivueesta.

Valve näkee harjoituksen hyödyllisenä erityisesti operaattorikoulutuksen ja taktisen ajattelun kannalta. Laajemmassa mittakaavassa harjoitus palvelee myös merivoimien tulevien suorituskykyjen, kuten torpedojen, käyttöönottoa.

Merisotilas tähystää toisen aluksen suuntaan laivan kannelta.
Kuva: Puolustusvoimat

Monimuotoista yhteistyötä

Huhtikuinen sukellusveneentorjuntaharjoitus oli tavanomainen osa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä merellä. Yhteisiä harjoituksia maiden merivoimien välillä on järjestetty jo 1990-luvulta alkaen. Maat ovat toimineet yhdessä harjoitustoiminnan lisäksi pitkään myös esimerkiksi meritilannekuvan vaihdossa. Kahden valtion merellisen tilannekuvan yhdistäminen johtokeskuksissa laajensi tunnistetun meritilannekuvan kattavuutta merkittävästi.

Pitkä yhteinen historia merellisessä toiminnassa Suomen ja Ruotsin välillä sai sinetin suunnitelmalliselle jatkolle vuonna 2014, jolloin kirjattiin maiden merivoimien yhteinen tavoitetila yhteistyön suunnittelun perustaksi. Vision SFNTG 2023 (Swedish Finnish Naval Task Group) tähtää kustannustehokkaiden ja älykkäiden tapojen löytämiseen kahden laivaston suorituskykyjen, toimintatapojen ja resurssien hyödyntämiseksi nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi. Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteistyö jatkuu edelleen monimuotoisena ja vuosittaisten yhteisten harjoitusten vahvistamana.

´